Ladataan...

Olen blogiaikanani kirjoittanut aika monta hurmioitunutta seuraavan päivän keikkakuvausta. Elämä on muuttunut, itku ja ilo sekoittunut, merkityksiä löytynyt.

Eilen olin kovasti odottamallani keikalla, jossa näin ei käynyt.

Ja hei — se on ihan okei.

Kuudes Linja osoittautui loppuunmyytynä Tavastiaa tuskaisemmaksi paikaksi. Hiki valui ja ilma loppui, menomatkan puhureita tuli taajaan ikävä. Big Wave Riders oli lämppärinä totutun varma.

Varma oli myös Wild Nothing. Kiertueväsymys ja sunnuntaikeikka paistoivat läpi, eikä parhaimmallakaan tahdolla kokonaisuudesta saa top 5 -keikkaa aikaiseksi. Soitto oli silti hyvää ja kappaleet oletettavan erinomaisia — vahva paino uudella, hienolla albumilla. This Chain Won't Break tuli uniin asti.

 

 

Levyiltä tuttu ilmavuus ja soundien erottelevuus tuntuivat miksauksessa harmittavasti katoavan ja se leimallinen unenomaisuus sikälikin viitteelliseltä.

Fiilis keikalta lähtiessä — vinyylit kainalossa — oli silti reippaasti positiivisen puolella. Eniten, eli edelleen melko vähän, jäi kaivelemaan lopulta se, että myös Wild Nothing on muuttunut täysiveriseksi bändiksi. Olen mielipiteineni ehkä yksin, mutta oma sydämeni väpättää helpoimmin niiden aktien puolesta, jotka ovat oman makuuhuonelähtökohtansa jollain tavalla säilyttäneet. Se aspekti tuntui yhtyeeltä jääneen historiaan.

Toisaalta. Keikan päättänyt, astetta eeppisempi ja intensiivisempi versio mielettömän hienosta Paradisesta oli jo itsessään riittävän hyvä syy hullaantua, ainakin hetkeksi.

Ehkä elämä muuttui tälläkin kerralla. Edes vähän.

 

Share

Ladataan...

Luontevana jatkona perjantaiseen keikkalistaukseen tulee päivän uutinen. Wild Nothing ei Last.fm-kärjestäni löydy, mutta hinku näkemiseen on ollut kova jo pitkän aikaa.

Ja kas, marraskuussa Kutoselle siis! Lämppäröimässä perjantaina levyjulkkarikeikalla bongatut Big Wave Ridersit. Parhausilta. Eturivi. Ihh.

 

Share

Ladataan...

Uliuli, ystävät hyvät. Perjantaissa mennään ja siksi vaihteeksi kattaus viime aikojen videoparhaimmistosta.

 

Another — Maika

Another saattaa hyvinkin olla paras nurkan takaa tullut juttu, jota ole(n/t) hetkeen kuullut. Aavistuksen Erlend Øyelta kuulostavat vokaalit ylimääräisellä kaikurakkaudella, simppelit groovet ja hiottu tuotanto. Nätti uusi videokin! Tammikuussa tullut levy jaossa ilmaiseksi Bandcampissa! Nothing but net!

 



 

 

Big Wave Riders — Sunny Season

Kaveribändin mainio Life Less Ordinary -lätty ilmestyi tänään. Paitsi soundillisesti, niin näemmä myös video-osastolla kumarrellaan Brittein saarille kahden-kolmenkymmenen vuoden taakse. Komea biisi, josta erityisesti synasoundit sykähdyttävät.

 

 

 

Grimes — Genesis

Syssymmällä Korjaamolle saapuvan Grimesin uusi video jo vanhemmasta biisistä olisi muuten ehkä oudoin ikinä, mutta vahvahko itsetarkoituksellisuuden sivumaku tiputtaa viehätystä. Ysäriestetiikkaa tässäkin — sitä kauheampaa sellaista.

 

 

 

 

Jens Lekman — I Know What Love Isn't

Muutaman viikon kuluttua Helsinkiin saapuvaa Jens Lekmania odotellaan herkeämättä — vielä kokonaisuudessaan kuulematonta uutuuslevyä myös pienellä huolella. Aiempi fiilis on vähän hakusessa, vaikka uudetkin kappaleet kuulostavat... no, miellyttäviltä. I Know What Love Isn't on vähän liian Bo Kaspers Orkester, vaikka muutaman tutulta tuntuvan nokkeluuden sisältääkin.

 

 

Mukaan vielä totutusti yksi vanha lemppari. Olisko se  vaikka vaihteeksi Bellesebun paikka? Kirjastotyttöi!

Belle and Sebastian — Wrapped Up In Books

 



 

Share

Pages