Prince countdown: 3
Oli juhannus Keski-Suomessa, villin kiharaiset hiukset, iltanuotio ja platinanvaalea poika. Oli kesä 2001.
Platinanvaalea soitti iltanuotiolla mankasta Princeä. Kukapa ei Princeä olisi tuntenut, kaikki ne hitit ja pikkutuhmat videot MTV:llä. Silti, en ollut koskaan aikaisemmin kuunnellut tuota taiteilijanimillään kikkailevaa, pöyhkeää ja pienikokoista miestä sillä korvalla.
Nyt kuuntelin, sillä platinanvaalea oli kiinnostava, ja hänen kiinnostava taiteilijaisäpuolensa oli tartuttanut princeilyn platinanvaaleaan lähtemättömästi. En tiennyt ketään muuta varhaisparikymppistä, joka olisi fanittanut Princeä. Varhaisparikymppisen itseni mielestä se oli ihan erityisen kiinnostavaa.
Juhannus meni, ja minä jatkoin elämääni kaoottisten ihmissuhdekiemuroiden parissa. Prince kuitenkin jäi. Levy kerrallaan aloin hankkia omakseni Princen tuotantoa. Tai totta puhuen hankin ensiksi kolmen levyn The Hits/The B-sides -boksin*, jolla pärjäsin pitkään. Kaikkein tärkeimmäksi Princekseni muodostui silti Purple Rain -leffan samanniminen soundtrack (jonka vinyyliversio jumittaa aina samassa kohtaa I Would Die 4 U:ta). Levyn samanniminen päätösraita on soinut rakkaimmista muistoistani niin monen taustalla, ettei kappaletta saa revittyä minusta irti ikinä, milloinkaan.
(En silti koskaan onnistunut jäljittämään iltanuotiolla soinutta levyä varmaksi - mieleeni tallentui kansi, joka muistutti Graffiti Bridgeä, mutta myöhemmin sen käsiini saatuani biisit eivät täsmänneetkään.)
Niin minä löysin Princen.
Vuosikymmenen tuttavuuden jälkeen ihailen sitä rohkeutta, kivenkovaa karismaa ja ennen kaikkea jättimäistä musiikinteon lahjaa, jonka Prince Rogers Nelson on tainnut jo syntyessään saada.
Torstaina Hartwall Areenalla toteutuu yksi unelma. Ja satoja - ellei tuhansia - muita vastaavanlaisia unelmia.
(* Suosittelen kyseistä kokoelmaa lämpöisesti jokaiselle Princen musiikkiin sisäänpääsyä etsivälle. Se avaa reitin, jolta ei ole enää paluuta. Niin uskomattoman määrän käsittämättömän hienoja kappaleita mies on uransa aikana kirjoittanut.)


Kommentit
Joutu hakeen tota juhannusta.. Hämmentävää. Mutta kuvaus on niin hyvä, että löytyihän se :) Ihana kirjoitus, mieli palasi hetkeksi varhaisparikymppiseksi. Ihanaa odotusta, toivottavasti saadaan vielä yksi fiilistely ja lahtötäpinät!!
Kiitos, rakas salapoliisi-Virpi!
Kommentoi