Maailman tylsin hiushistoria
Lilyn hiusteemaviikon kunniaksi kokosin hiuspäiväkirjan omista hiusmallin vaihdoksistani (ja etenkin niiden puutteesta). Hiuksien kanssa olen sitä äärimmäisen tylsää tyyppiä, joka harvoin vaihtaa hiustensa väriä ja leikkausta lähes yhtä harvoin. Perustoiveeni kampaajalla on siis "tasoitus ja vaaleita raitoja", mutta lähdetääs katsomaan.
Ensimmäisen "radikaalin" muutoksen tein siihen asti 17 vuotta kestäneeseen vaaleiden pitkien hiusten putkeen lukion kolmannella luokalla, syksyllä 2003. Menin tuolloin hiusmalliksi Cutrinille ja minulle leikattiin ensimmäinen otsatukkani. Kuvassa olen kylläkin tainnut ehtiä saksia omaa otsatukkaani lyhyemmäksi, ainakin sen tasaisuudesta päätellen...
Seuraavaksi vanhin kuva, jonka koneeltani löysin, on ystäväni kamerasta vuoden 2006 vapulta. Hyppyä tässä siis on monta vuotta, mutta tässä välissä kasvatin otsatukkani pois ja palasin "tasoitus ja vaaleita raitoja" -tyyliini. Tämä kuva nyt ei ole edustavin, mutta tuolloin olin sanotun pitkähiuksisen kauden jälkeen napsaissut taas ensimmäistä kertaa lyhyemmäksi... rikotuksi polkaksi? Väri säilyi..
Kolmas kuva on opiskelijabileistä syksyltä 2007. Hiusmalli piteni, mutta pysyi rikottuna, sivuotsiksella tottakai... Nice. Arvatenkin sama hiusmalli on myös alemmassa kuvassa marraskuulta 2007.
Joulukuussa 2007 leikkautin sitten hieman tasaisemman pitkän polkan. Sivuotsis tosin näytti olevan vielä silloinkin se mun juttu :D Väri pysyi samana edelleen, raitoja raitojen päälle vaan!
Vuoden 2008 elokuussa (tarkemmin kuva on Flow'sta) olinkin sitten jo kerennyt kasvattaa perinteistä malliani takaisin... Aurinko vielä vaalentaa lisää hiuksiani, joten kesällä mulla on usein ollut tuhkanvaaleat hiukset. Kuten myös kesällä 2008, siis.
Sitten loikataan tammikuuhun 2009 - mitään mielenkiintoista tässä välissä ei tapahtunut, paitsi että annoin näköjään juurikasvun kasvaa ja kesävaaleus on hävinnyt...
Toukokuussa 2009 olen JÄLLEEN palannut rikottuun puolipitkään malliin. Luojan kiitos sivuotsis on jäänyt historiaan... Juurikasvusta päätellen en ole juurikaan vaivautunut raidoittamaankaa hiuksiani.
Leikkaa kerran, anna kasvaa loppuvuosi -konseptilla näköjään mennään sitten koko 2009. Kuva syyskuulta 2009.
Kasvatusprojekti on edennyt toukokuussa 2010 jo siihen vaiheeseen, että hiuksiani voi kutsua pitkiksi. Otin niihin tosin kokovaalennuksen kyllästyttyäni ikuiseen raidoittamiseen.
Kesä 2010 menee samalla kaavalla kuin 24 edellistäkin, eli en tee mitään hiuksilleni, jotka vaalenevat auringossa. Juurikasvun saatoin sentään kerran värjäyttää. 
Mutta sitten! Syksyllä 2010 tuntui, että olen kaiken kaikkiaan niin kyllästynyt blondeihin hiuksiin, että haluan trendikkäät maantienväriset. Kuvan kevytväri ei tietenkään pysynyt päässä, joten ennen pitkää...
...menen ja leikkautan itselleni otsiksen sekä värjäytän juurikasvuni tummaksi marraskuussa 2010. Otsis jakoi paljon mielipiteitä, mutta pääasia, että itse tykkäsin. Helppohoitoiseksi otsista ei tosin voinut kutsua.
Ennen pitkää uudet hiukset ylikasvoivat ja sitten pitikin jo pitää kiinni. Kuva tammikuulta 2011.
Joten, kesällä 2011 hiukset olivat jälleen palanneet jo vanhaan malliinsa. Muistaakseni huhtikuussa 2011 otin niihin perinteiset raidat ja tasapitkän leikkauksen. Otsatukasta muistuttaa vain lyhyemmät pätkät poskien sivuilla. (Ja kyllä, mulla on toppi päällä tuossa kuvassa.)
Viimeisimpänä temppunani olen palannut pitkään polkkaan syyskuussa 2011. Luulin ratkaisun olevan kovinkin rohkea, mutta löydettyäni nämä kuvat tajusin, että olen ollut yhtä rohkea jo vuonna 2008. Ei kehitystä siis.
Sellaista! Löytyykö keneltäkään yhtä tylsää hiushistoriaa? :)
Kommentit
Ei
Oot niin ihana!
Mutta tuo vika on kyllä paras. Mun mielestä sulle sopii tuo polkkapituus älyttömän hyvin (ja keskijakaus!) (sopispa mullekin :D)
Musta näyttää siltä, että olet löytänyt oman hiustyylisi. Kaikki yllä olevat mallit sopivat sinulle.
Kerrotko vielä mikä siinä sivuotsiksessa on niin kamalaa? :)
minna cest: Kiitos! Tykkään tästä kyllä tosi paljon, vaikka kampauksia ei tähän niin saakaan (mikä nolo selitys, en koskaan tehnyt mitään kampauksia pitkiin hiuksiini...) :)
pupsi: Kiitos paljon! :) Ei sivuotsiksessa muuta, kuin että tuollaiseen pidempään malliin tehtynä se näyttää omaan silmääni nyt hieman vanhanaikaiselta.
Moi!
Hei! Kukaan ei ole tainnut vielä blogimaailmassa julistaa, että Monkilla on nettikauppa, joka toimittaa myös Suomeen. Pistäkkö sanan leviämään jos oli uus tieto :)
hansu: Muistaakseni olen nähnyt kyllä juttuja siitä, itse mainitsin siitä tuossa viikko-pari takaperin (joskaan se ei ollut silloin vielä varmaa :))
Hauska teksti! :) Mutta mikäs siinä jos on löytänyt itselleen sopivan tyylin - sitä on kuitenkin helppo muunnellä hieman värjäilemällä ja esim. otsiksen leikkaamalla. Ei kaikkien tarvitsekaan olla oman elämänsä cyber punkkareita ja hiusten extremekokeilijoita ;)
Hei Aurora!
Sulla on tosi kauniit hiukset. Olisipa itsellänikin noin paksut...
Piti kysäistä, että muistatko vielä millä sävyllä maalasitte asuntonne lattiat? Lattianne näyttää tosi kauniilta. Haluaisin maalata vanhat puulattiamme valkoisiksi ja olisi kiva tietää vähän, millaisia sävyjä muut ovat käyttäneet. Kiitos :)
Heidi
Tätä oli kiva lukea! Itse kirjoitin tämän tapaisin jutun omalle palstalleni kesäkuussa. :)
http://www.lily.fi/juttu/uudet-hiukset-ja-miten-siihen-tultu
Hehe, ei ehkä aivan tylsää historiaa löydy multa, mutta melkein! Minä vaihan väriä joskus, mutta noin muuten mulla on "aina" ollut pitkät hiukset. Jos nyt ei lasketa sitä, kun neljännellä luokalla vinguin äitilleni niin kauan, että sain luvan mennä leikkauttamaan polkkatukan parturiin. Sen jälkeen mulla on lyhimmillään hiukset ollu syksyllä 2005 ja 2007 tai 2008 ja ne oli sillon ton pituset tai hieman pidemmät kuin sulla 2010 :D
Värihistoriassakaan ei sinänsä ole mitään mullistavaa. Yleensä oon aina ollu punapää, mutta oon kokeillu nuorempana kerran tummaa luumua ja ihan rehellistä ruskeaa. Kasvatin 3 vuodessa oman värin tossa 2000-luvun alussa, sitten kyllästyin ja värjäsin. Ensin olin punanen kauan aikaa, sitten teki mieli jotain vaaleampaa ja niin musta tuli blondi. Kyllästyin ja olin taas punanen. Sitten musta tuli taas blondi, vaikka olin jo vannonu ettei enää ikinä. Eilen kävin parturissa ja nyt oonkin aika tumma :D Ei enää ikinä blondia eikä punasta, eihän? :D Jos olis vaan hillitty ruskea..
Ihan kuin omaa hiuselämänkertaa olisi lueskellut ;-) Harmi kun et ole kertaakaan ollut tumma, olisi ollut kiva nähdä miten se sulle sopii...Itse olen testaillut eri värejä ja viimeiset 6 v liputtanut kanssa raitojen ja saman mallin perään. Tänä vuonna tuli otsis kehiin ja elokuussa tummempi väri.."Yllättäen" haluan raidat takaisin.
Ehkä meidän täytyy myöntää että se mikä itsestään tuntuu parhaalta onkin se paras, sanokoon muut mitä tahansa..;-)
tossa toukokuu 2010 kuvassa oot, ihan erinäkönen ku on vähän kiharaa, mut tooosi kaunis! kokeile joku päivä kiharaa, ois kiva nähä noissa hiuksissa :D
Minulla on vielä tylsempi: Leikkasin hiukseni viimeksi kaksi vuotta sitten, en ole ikinä värjännyt, ja viimeksi minulla oli malli hiuksissa viisi vuotta sitten, joka oli niinkin rohkea kuin pitkä polkka otsiksella. :)
Mulla tuo värin valinta muutamien viime vuosien saatossa on pysynyt samantyyppisenä kuin sulla: saman sävyistä väriä aina vaan :D
Vähän alkoi hymyilyttää kun mietin omaa hiushistoriaani. Aika samalla tylsyyden asteella väittäisin kulkeneeni! Edestakasin kasvattanut pitkää tukkaa ja kyllästyttyäni kuiviin latvoihin (mulla on semmonen karkea ja kuiva reuhka, mikä toisaalta on ihan kiva koska se on tuuhea) leikannut olkapäämittaan. Raidottanu maantienväriä vähän tummemmalla ja vähän vaaleammalla sävyllä. Leikannut otsista ja kasvattanut pois, ihan vaan leikatakseni sen takaisin. Nyt on kesän vaalentama pitemmänpuoleinen tukka otsiksella, myky tyytyväinen oon. All n all oon aina liputtanut luonnollisen hiusvärin puolesta.
Kommentoi