Morsiamen huntu oli ujo

TIESTIKÖ...

Varhaissuomessa (varhissuomi = ennen 1500-lukua käytetty, pääasiassa puhuttu suomen kieli)  sanalla ujo ei tarjoitettu luonteenpiirrettä tai henkilö olemusta vaan morsiamen huntua. Lounais-Suomessa on käytetty myös yleisesti termiä ujoklänning, millä on tarkoitettu morsiuspukua. 

MUTKAT SUORIKSI

Psykoterapeutti Elina Reenkola on pohtinut kirjassaan Nainen ja häpeä hunnun varhaissuomen sanaa ujo psykologian kannalta. Kyseessä on ollut sangen latautunut riitti, jossa tyttärestä tulee vaimo, ja omistajuus siirtyy vanhemmilta miehelle. Mielenkiintoista on myös se, että ruotsinkielinen sana skam ja englannin kielen shame juontuvat molemma indoeurooppalaisesta kantasanasta skam, mikä tarkoittaa peittämistä, verhoamista ja piilottamista. Ja mitäpä muuta sillä hunnulla tehdään kuin peitetään, verhoillaan ja piiloudutaan. 

Kun tarkastelee etymologian kautta morsiamen pukeutumista, niin huomaa sen muistuttava siitä kehosta asema, mikä naisilla on ollut. Nolo ja häpeällinen tapahtuma, jossa on lahjakääreisiin kietouduttana siirrytty vaimon statukseen. 

Lähde: Sanoja ja käyttätymisiä, R.E. Nirvi, SKS 1955

Kuva, twigsandhoney.com, 2017, TWIGS & HONEY ®, LLC

Share

Kommentoi