Kuinka voikaan miehen suusta kuuluneet kaksi lausetta saada ihmisen tuntemaan itsensä niin mitättömäksi? Eilen illalla kaupungilla ajellessa kaverukset juttelivat niitä näitä ja yhtäkkiä kuului kommentti "olipas siinä hyvä ruotoinen naikkonen" ja seuraavana "oli kyllä aika makoisat hinkit". Itse istun kyydissä maha pystyssä ja yritän pidätellä itkua kun kuulen nämä sanat mieheni suusta. Tässä on rv23 menossa ja maha pullottaa ihan kiitettävästi. Minulla on aina muutenkin ollut ongelmia itsetuntoni kanssa koska luoja ei ole suonut minulle mitään kovinkaan muodokasta vartaloa. Siihen vielä lisäksi vauvamahan ja hormooniheittelyiden tuomat ihmeelliset "näytän ihan pakettiautolta" ajatukset. Mieheni on muutenkin ollut suhteemme ajan kova katselemaan toisia naisia mistä ite juurikaan perusta. Pitänee vain yrittää ajatella edes jotenkin positiivisesti että kyllä mieheni minua rakastaa... 

Ensimmäinen lapsi olisi tuloillaan ja päätäni vaivaa kysymys liittääkkö lasta kirkkoon vai ei? Mieheni kuuluu kirkkoon ja hänen perheensä ovat melko uskovaista sakkia. Itsehän olen riprin ja muut käynyt mutta erosin kirkosta ja olisin vahvasti sitä mieltä että ei lasta kirkkoon liitettäisi. Mies haluaa miellyttää sukuaan mutta minä vaan haluaisin kasvattaa lapseni. Mielestäni ei kuulu mieheni sukulaisille tehdä näitä päätöksiä taikka painostaa meitä suuntaan eikä toiseen. Mitähän tässä tekisi -.-' Laskettuun aikaan on vielä onneksi neljä kuukautta mutta sekin aika saattaa olla lyhyt jos tästä tulee aivan mahdoton sanaharkka.