on ihan ok kirjoittaa töissä kaikki caps lockilla.

Näytin eräälle kaverilleni yhtä juttua, jonka olen kirjoittanut tänne. Hänen ensimmäinen ja ainoa kommenttinsa taisi olla, että onhan tossa noita kirjotusvirheitä, mutta toisaalta oot jo varottanut siitä. Niin. 

Uskomatonta kyllä, mun työnkuvaan kuuluu silti mm. toisten ihmisten tekstien oikoluku ja oon siinä kuulemani mukaan aika hyvä. Tässä tosin auttaa se, että haemme selkeitä, ytimekkäitä ja neutraaleja lauseita, jolloin niiden työstäminen onkin aika helppoa. Tai olisi, jos nämä ihmiset, joiden tekstejä korjaamme, osaisivat edes suomen kieliopin alkeet. 

Viimeksi tänään teki mieli hakata päätä työpöytään, kun kirjoitin samoja helppoja lauseita uusiksi yli viiden tunnin ajan. 

Mixei kukaan voi osata? Se on niin masentavaa! No, ainakin meille riittää tekemistä. 

Ja tottahan se on, että meille tuskin valikoituu keikkailemaan kovin paljoa korkeasti koulutettuja ihmisiä, joilla on hienot ammatit. Vaikea sitä on ainakaan kuvitella, että kukaan iso kiho jaksaisi lähteä oman työnsä ohella kikkailemaan näitä juttuja. Mutta kyllä se silti hämmentää, kun aikuinen työssäkäyvä ihminen kirjoittaa meille "raportin" käyttäen pelkästään CAPS LOCKIA. Siis mitä häh? Ihan oikeesti? Noinko sä kirjotat sun vakkariduunissakin? 

Me kun emme taas voi ihan mitä tahansa paskaa lähettää takaisin asiakasyrityksellemme, joten yleensä nuo kaikki rapsat menevät kyllä täysin uusiksi, vaikka sitä kirjoitustaitoa joskus löytyisikin. Auta armias. 

No joo. Who am I to judge? Ensimmäinen äidinkielenkurssi, mikä mulla meni ikinä selkeästi huonosti koulussa, oli se lukion viimeinen pakollinen. Eli omalla kohdallani tää ei nyt kerro kauhean hyvää tästä Suomen maasta taivaaseen kehutusta koululaitoksesta. Miten on mahdollista pärjätä ihan kivasti, ja luulla osaavansa 12 vuoden ajan, oppimatta kuitenkaan koskaan mitään? 

Yliopistolla onkin sitten ollut näillä taidoilla oikein kivaa. Mutta onpa mulla nykyisin kuitenkin pätevyys toimia viroissa, jotka vaativat suomen kielen taitoa. Ihme. Graduni ohjaaja tosin taisi itse meinata hakata päätä pöytään luettuaan minun tekstini. Oikolukijani tosin sittemmin totesi kyseessä olleen lähinnä ei niin vakavia huolimattomuusvirheitä, eikä ymmärtänyt aiemmin saamaani murskakritiikkiä.

En tiedä. Onhan se vaikiaa ollut mullekin ja on edelleen. Mut jospa jonain päivänä tapahtuisi ihme, ja saisin tehdä töissä koko päivän laaduntarkastusta teksteihin, joissa on käytetty edes niitä isoja alkukirjaimia. Pliis.

Minut pelasti edes alkeelliseksi kirjoittajaksi Helsingin yliopisto, mutta kaikkihan eivät valitettavasti voi käydä yliopistossa toteamassa samaa asiaa.