Ladataan...
Bakom Banana

Tänään 24. helmikuuta vietetään virallisesti kuudetta ruotsinsuomalaisten päivää Ruotsissa. Ajattelinkin kirjoittaa ylös muutaman asian, miten ruotsinsuomalaisuus on näkynyt elämässäni ja mitä ajatuksia se herättää nyt. 

Ruotsinsuomalaisuus merkitsee mulle vähemmistöön kuulumista, vaikka en niin vahvasti koe olevani ruotsinsuomalainen kuin esimerkiksi suomalainen. Tunnen kuitenkin olevani ruotsinsuomalainen ja olen myös ylpeä siitä. Uskon, että se auttaa yhteiskuntaan integroitumisessa, silloin kun ei välttämättä koe olevansa suomalainen, muttei myöskään ruotsalainen. Silloin voi olla ruotsinsuomalainen. Välillä tuntuu, että identiteettini ruotsinsuomalaisena tulee varmasti vahvistumaan, koska koen osittain olevani identiteettini kanssa "välimaastossa" ruotsin ja suomalaisen identiteetin välillä. 

Suomen kieli on tunnustettu vähemmistökieli ja ruotsinsuomalaiset ovat kansallinen vähemmistö Ruotsissa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on oikeus suomenkielisiin kuntapalveluihin Tukholmassa, koska Tukholma on suomenkielinen hallintoalue. Tätä palvelua olen käyttänyt kerran, kun lääkärissä kanssani oli suomen kielen tulkki. Ensisijaisesti pyrin hoitamaan asiani ruotsiksi ja muuten olen käynyt lääkärissä ilman tulkkia. Se sopii mulle paremmin, koska tulkin apua olen tarvinnut muutamaan sanaan. Silti tulkin kanssa lääkärissä oleminen toi jotakin turvallisuuden tunnetta, koska apua sai myös omalla äidinkielellään. Arvostan tätä oikeutta todella paljon ja sille voi tulla vielä käyttöä tulevaisuudessa, jos lääkärissä asiat ovat todella vaikeita. Tärkeintä tässä oikeudessa minulle on, että koen silloin äidinkielini olevan hyväksytty. Se on tärkeä tunne, koska äidinkieleni on niin iso osa identiteettiäni. 

Viime vuonna olin ensimmäistä kertaa ruotsinsuomalaisen koulun joulumyyjäisissä. Siellä oli ruotsinsuomalaisia vauvasta vaariin ja tunnelma oli lämmin. Mulle tuli siellä seesteinen olo yhdessä tekemisen fiiliksestä ja yhteenkuuluvuuden tunteesta. Silloin tunsin oikeasti olevani ruotsinsuomalainen ja kuuluvani siihen porukkaan, vaikka en ketään henkilökohtaisesti tuntenut.

Ruotsinsuomalaisuus on myös mahdollistanut uusiin ihmisiin tutustumisen, koska ruotsinsuomalaisilla on erilaisia tapahtumia Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisuus näkyy myös tavassani puhua ruotsia. Mun ei tarvitse kovin montaa sanaa sanoa ruotsiksi, kun vastapuoli ymmärtää mun olevan Ruotsissa asuva suomalainen. Annan sen kuulua ja näkyä, koska se on osa mua. Enkä häpeä sitä yhtään, koska suomalainenhan olen. :)

Toisille ruotsinsuomalaisuus merkitsee enemmän ja erilaisia asioita kuin toisille. Mulle se merkitsee sitä, että saan olla Ruotsissa suomalainen ja tulla hyväksytyksi sellaisena. Se ei ole mulle niin tärkeää, että ruotsinsuomalaisuus kulkisi mukanani joka päivä.  Uskon sen kuitenkin tuovan turvallisuutta mun elämään, koska voin tarttua vähemmistöaseman oikeuksiin, jos niin haluan.

Arvostan myös niitä ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tehneet töitä vähemmistöasemaan eteen. Tiedän, että se on ollut monen vuosikymmenen tulos. 

Hyvää ruotsinsuomalaisten päivää <3 

<3:lla bansku

Lue myös nämä:

10 + 1 kysymystä ulkosuomalaiselle

Kielellinen identiteettikriisi - kuka mä oon ruotsin kielellä?

*julkaistu blogissa 24.02.2017

Ps. Ruotsinsuomalaisia juttuja ja muita banskun juttuja löytyy myös instagramista @bakom banana.

Kuva Pixabay

Ladataan...
Bakom Banana

Muutaman ulkosuomalaisen blogissa olen törmännyt blogihaasteeseen "10 + 1 kysymystä ulkosuomalaiselle" ja viime viikolla törmäsin taas haasteeseen Eliza Does Oz-matkailublogissa.  Erilaisten tekstien aloittaminen on tuntunut helpolta viimeaikoina, mutta niiden loppuun kirjoittaminen on taas tuntunut vaikealta. Siksi vaihtelun vuoksi päätinkin tehdä tämän haasteen ja samalla ensimmäiseen sellaisen. :)

1. Mikä on parasta tämänhetkisessä asuinmaassasi?

Eniten pidän ilmapiiristä Ruotsissa. Se on avoin, suvaitsevainen, neutraaliksikin voisin sitä kuvailla, ystävällinen ja sellainen, jossa asioita ei tuomita eikä määritellä tietyllä tavalla. Parasta on myös mahdollisuuksien rajattomuus. Tämä voi kuulostaa ristiriitaiselta, koska olen kirjoittanut välillä negatiiviseen realistiseen sävyyn esimerkiksi suomalaiselle esitettyihin kysymyksiin työhaastattelussa (tekstin voit lukea täältä) ja myös siitä, kuinka asuinalue voi vaikuttaa, miten ihmiset määrittelevät toisensa Tukholmassa (teksti löytyy täältä). Näistä asioista huolimatta olen huomanut, että pidän täällä tosi paljon ilmapiiristä ja uskon nauttivani siitä vielä enemmän mitä paremmin tänne sopeudun.

2. Entä ikävintä?

Lähiaikoina on ollut ikävää käydä lääkärissä täällä, koska se on aivan erilaista vieraalla kielellä, kun ei hallitse sanastoa ja homma menee usein melko spesifiksi. Ymmärrän yleensä mitä asia koskee, mutta silti yleensä lähden diagnoosi post-it-lapulle kirjoitettuna lääkäristä ja kotona suomennan. :-D Röntgenissä piti taivutella polvea erilaisiin asentoihin korokkeella, ja mulle jouduttiin aika moneen kertaan sanomaan uudelleen millaisessa asennossa pitäisi nyt olla. Hoitaja alkoi vähän pyöritellä jo silmiään, ettenkö oikeasti tajua. Mun oli lopulta sanottava, etten ole ruotsalainen enkä ymmärrä tällaisia käskyjä ruotsiksi. :'D

3. Jos saisit matkustaa mihin tahansa kahdeksi viikoksi, mihin matkustaisit?

Haluaisin matkustaa Islantiin ja ihailla kaunista luontoa. Haaveissa on myös matka Mauritiukselle.

4. Mihin kohteeseen matkustaisit uudestaan?

Haluaisin oikeasti matkustaa Lappiin Ruotsissa uudelleen tai Suomessa. Yksinkertaisesti kaipaan kunnon talvifiilistä ja lunta. :)

5. Mitä suomalaista ruokaa kaipaat eniten ulkomailla?

Tukholmasta löytyy paljon suomalaisia ruokia, mutta on myös niitä mitä täältä ei saa. Aina kun menen Suomeen, niin äiti on ostanut mulle BonBon-tikkareita. Niitä ei saa täältä ja niitä myös ikävöin. :-D Siivet myös välillä himottelisi ja olikin aika luksusta kun Suomi 100- kaupunkijuhlissa keskellä Tukholman keskustaa sai Hookin siipiä suaraa Mansesta.  

6. Uskotko muuttavasi joskus takaisin Suomeen?

Tää kysymys on vaikea, koska en tiedä. Mulla on usein järkyttävä ikävä mun perhettä ja ystäviä. Perhe on mulle niin valtavan tärkeä ja myös parhaat ystävät, jotka ovat myös Suomessa. Kaipaan spontaaneja juttuja heidän kanssaan, koska matkat Suomeen on niin aikataulutettuja ja suunniteltuja.

Uskon, että työmahdollisuudet ja sopeutuminen tänne vaikuttavat mahdolliseen muuttopäätökseen joskus tulevaisuudessa. Opinnot ovat kesken, niin kysymys ei ole ajankohtainen nyt. Tällä hetkellä tuntuu, että täällä on tosi paljon työmahdollisuuksia enemmän. Samaan aikaan mietin, pystynkö ikinä tekemään ruotsiksi sellaisia töitä, joista haaveilen. Niitä olisi täällä varmasti enemmän kuin Suomessa, mutta se miten niistä suoriudun ruotsiksi ja miten omaksi tunnen itseni kielen kanssa, onkin sitten toinen juttu. Fiilikset ovat ristiriitaiset.

7. Mikä on asuinmaasi hauskin/mielenkiintoisin juhlapyhä?

Ei ole juhlapyhä, mutta ruotsalaisten kahvitteluhetket "fikat" ovat hauskoja ja osassa työpaikoissa perjantaisin on aina isommat fikailut. Fikasta tietysti tulee mieleen kalenteriinkin merkitty kanelipullapäivä ja sitäkin täällä on vietetty mun kokemuksen mukaan vähän isommin. Mielenkiintoista on myös, kuinka paljon enemmän pääsiäinen näkyy täällä kaupoissa ja sitten taas vapuksi ei tunnu löytyvän mitään vappujuttuja. Mielenkiintoinen ero on myös, että ruotsalaiset polttavat kokon jo vappuna ja juhannuksena tanssitaan taas juhannustangon ympärillä.

8. Mikä oli vaikeinta ulkomaille muutossa?

Käytännön asiat koin todella helpoksi täällä ja tänne tuleminen oli muutenkin helppoa. Vaikka Ruotsi ja Suomi ovat hyvin samanlaisia, niin silti löytyy pieniä eroja ja kulttuuri on vähän erilainen. Sanoisin, että sopeutuminen tänne on ollut vaikeinta, koska mitään muuta en ole kokenut mitenkään vaikeaksi. Enkä tiedä voinko sanoa sitä vaikeaksi, mutta välillä koen, että olen joutunut pinnistelemään jossain asioissa vähän enemmän. Tulen varmasti kirjoittamaan sopeutumisesta tänne erikseen. :)   

9. Voisitko kuvitella asuvasi jossain muualla kuin asuinmaassasi? 

Voisin ehdottomasti kuvitella lähteväni ulkomaille harjoitteluun tai opiskelijavaihtoon. Olen haaveillut niin kauan kuin muistan Ruotsissa asumisesta ja se on ollut jollain tavalla itsestään selvä vaihtoehto. Muita vaihtoehtoja en ole miettinyt realistisesti. Vaikken niitä ole miettinyt, niin voisin silti kuvitella asuvani jossain muuallakin. :) 

10. Mikä oli vuoden 2016 mieleen jäävin hetki?

Ehdottomasti pitkäaikaisen unelman toteutuminen, yliopistoon pääseminen (lisää yliopistoon pääsemisestä löytyy täältä ja vuoden folkhögskolanin opinnoista). 

+1 Aiotko matkustaa jonnekin tänä vuonna?

Tänä vuonna ei varmaan tule enää matkustettua muualle kuin Suomeen. Tänä vuonna onneksi on jo saanut matkustaa Viroon, Kroatiaan ja Espanjaan. Matkakuume on tietysti kova, mutta matkakassaa tarvitsee varmaan kerryttää ensi vuoteen. :)

<3:lla Bansku