Aurinkoa elämään

Ladataan...
Bättre liv

Aurinkoista vatsatautipäivää! Ollaanko mekin nyt sitten ihan oikeasti lapsiperhe eikä vain pariskunta jolla on lapsi? Kotiimme tulleesta taudista päätellen olemme. Tyttö raukka on ollut huonovointinen aamusta asti ja päivän touhut on peruutettu. Katsotaan nyt selviämmekö me aikuiset terveinä vai iskeekö tauti meihinkin hrrrr. Viimeksi muistan puhuneeni norjaa aivan itseaiheutetusti.. ööö.. joskus silloin ööö.. aikana ennen tyttöä ja raskauksia? 

Kaikesta huolimatta päivä on ollut aurinkoinen! Kävimme aamulla yhdessä suihkussa yöpuvun sotkeuduttua, olen ripotellut talon täyteen harsoja ja suojannut sohvan vilteillä sekä tehnyt olohuoneen lattialle lököpaikan tyynyistä ja vilteistä. Makoilimme tytön kanssa siinä sylikkäin katsellen telkkarista sisustusohjelmia ja piirrettyjä. Jossain vaiheessa tytölle tuli nälkä ja hän meni keittiöön pyytämään ruokaa. Sen voimalla sujuivat leikit hymyissä suin, autettiin äitiä pyykkien kanssa ja leviteltiin kenkiä ja vaatteita pitkin asuntoa. Päiväunille mennessä tuli taas vähän paha olo ja äsken pieni heräsi itkemään kesken päiväunien ja taas. Sain väsyneen pienen kuitenkin laitettua takaisin unille. Itku tulee kun toinen on niin ihana! Reipas pieni reppana <3

On se jännää, että vielä viime viikolla olo oli aivan pohjattoman väsynyt tähän kaikkeen. Viikonloppuna herännyt aurinko kuitenkin taisi herättää meidätkin ja sunnuntaina puhdistettiin miehen kanssa ilmaa ja saatiin rakkaus asettumaan jälleen taloksi. Nyt aurinko paistaa keväiseen maisemaan ja pöydällä majaileviin leikkokukkiin. Päivä ilman ohjelmaa sairastupalaisena möllötellen ei tunnukaan yhtään kamalalta. En ole neuroottisena siivonnut ja järjestellyt, astianpesukoneenkin laitoin päälle vasta syötyäni ensin itse.

Välillä on vaan niin vaikeaa asettua aloilleen. Olla vaan ilman vaatimuksia ja levottomuutta. Vaihtelunhaluinen minä haluaisi mennä ja tehdä, haluaisi aina valmiit lentoliput sähköpostiinsa ja uusia kokemuksia elämäänsä. Se järjestelmällinen haluaisi yliviivata todo-listaansa sekä lyödä lukkoon kevään ja kesän suunnitelmat. Mikään näistä vaan ei ole juuri nyt mahdollista mikä pitää minut seisomassa varpaillani tikkujen päällä, sen verran epämukavalta tämä nyt tuntuu!

Vaan onneksi jokin sai minut taas hetkeksi asettumaan. Ehkä se oli tuo aurinko. Sunnuntain joogaharjoitus. Lempeyden paluu suhteeseen. Tytön kipeyden tuoma keskittyminen tärkeimpään. Kuka tietää, mutta tänään aurinko todellakin paistaa. Ja minä katson sääennusteita pelonsekaisin tuntein. Josko pilvet eivät vyöryisi sisäisen valoni päälle aivan niin nopeasti kuin millä vauhdilla ne kevätauringon saavuttavat. 

<3 Eerika & Epeliina (joista toinen juuri heräsi päikkäreiltään joten menoksi taas!)

Share
Ladataan...

Kommentit

Torey
Näissä neliöissä

Pikaista paranemista! On aina inhottavaa kun pieni sairastaa, mutta vatsatauti on kyllä taideista se vihoviimeinen! Meillä onneksi viime viikolla vain minä sairastin vatsapöpön. Toivon, että muu perhe ei saa tautia tänä keväänä, enkä itsekään halua uusintaa!

Kommentoi

Ladataan...