Ihana päivä ihanalle päivälle

Ladataan...
Bättre liv

Aikasta ihana päivä. Kun muut sanoo "kiirekiirekiirekiire" ja meinaa tukehtua siihen, mä sanon vaan että ihan sama ja puuhastelen töitäni ihan rauhassa. Kun tullaan kysymään, ehtisinkö yhden pikkujutun vielä tehdä, sanon että no, mikäs tässä, laita vaan tulemaan. Täytän Pinterestiä ihanilla kuvilla joogasta ja maailman parhaista lainauksista. Käsitin, kuinka hirmuinen ikävä minulla on joogaa. Sitä sisäistä tunnetta, minkä harjoituksesta saan. Yhteisestä hengityksestä kuuluvaa kohinaa joogasalilla. Koko maailman palasten asettumista kohdilleen viimeisellä omm-äänteellä. Namaste. Selvitän siis voisinko tehdä edes rennosti aurinkotervehdystä ja muutamia avaavia asanoita, joissa ei olla pää alas päin eikä vatsa kiemuralla (jutusta astangajooga ja raskaus löytyi jotain osviittaa). Ja etsin jo valmiiksi jonkun kivan paikan, missä voisin aloittaa mammajoogailun heti tammikuussa.  Olisipa muuten ihanaa kokea se hetki, kun ensimmäinen riskialtis kolmannes olisi takana, pieni kunnossa ja pääsisin vielä takaisin joogan pariin yhdessä muiden odottavien kanssa. 

Vietinpä kuitenkin ihanan illan uimahallissa ystäväni kanssa. Menin suoraan töistä jogurtin voimalla ja jouduinkin kesken uinnin käymään kaapilla napostelemassa banaania kassista. Tästä huolimatta mentiin ja uitiin taas pari tuntia, vedettiin 50m allasta edestakaisin, käytiin ihanan niskaan posottavan vesisuihkun alla sekä poreissa ja nautittiin hellistä, tulisista ja höyryisistä löylyistä. Pääkaupunkiseudun uimahalleista on nyt kolme käytynä ja lisää olisi tulossa taas ensi- tai seuraavalla viikolla plakkariin. Kyllä tässä puolisentoista kuukautta saa hyvin menemään uidessa ja Joulua odotellessa ennen kuin pääsisi takaisin joogan pariin. Ja senkin jälkeen voisi jatkaa uintia lähihallissa, voin vaan kuvitella miten hyvälle tuntuu päästä veden kannattelemaksi ison mahan kanssa :)

Uimahallilla näkyy kyllä kaikenmoista piipertäjää, isoja ja pientä, pulleaa ja riukua, vanhaa ja nuorta. Oli raskausmahoja ja raskauden jälkeen mahoja. Oli pieniä tenavia, riekkuvia leikki-ikäisiä, pikkutyttöporukoita ja uintia harrastavia teinejä. Leveäharteisia uimahyppääjiä ja köyryselkäisiä mummoja. Siinä jotenkin käy koko elämän kirjon läpi ja miettii, että minkähänlainen minusta tulisi raskausmasun kanssa. Tai synnytyksen jälkeen, jäisikö minulle sellainen etureppu? Mitä tapahtuisi tisseille, tulisiko niistä ihan jätit vai sellaiset tyhjät kukkarot? Jatkavatko hartiat eteenpäin kääntymistään vai saanko käännettyä niiden suunnan joogalla? Tuleeko minusta vanhana kurttuinen vai pullukka? Vaiko kurttuinen pullukka? Ja tuleeko minun lapsistani niitä vesipetoja tai entä jos olen kokoajan puuttumassa, neuvomassa ja huolehtimassa siitä miten shampoota pitää vaahdottaa ja kauanko saunassa pitää vielä olla?

Tätä odotellessa oih, huomenna on taas päivä uusi, käyn hakemassa postista paketillisen ihania kirjalahjoja läheisille (ja tietenkin itselleni, hyvää Joulua minä!), tutkailen samalla joulupuoteja ja tulen kotiin rakkaiden luokse. Syön lisää ihanaa sieniwokkia ja käyn koiravanhuksen kanssa rauhallisen lenkin. Ja kuka ties, kohta tulee pakkastakin! On muuten mahtavaa kun kohta on Joulukuu eikä ihmiset voi enää valittaa marraskuusta! Jotenkin se vaan ei oo sama valittaa miten Joulukuu on, eihän?

Kuvat: Pinterest.com

Share
Ladataan...

Kommentit

Liv
Päiväuniaika

Tuosta "kiirekiirekiire"-jutusta tuli mieleen ja ajattelin sitte heti tietty jakaa tämän, että minun bussikuskini joskus totesi suunnilleen näin: "kiireellä on sellainen hauska taipumus, että tarpeeksi kun odottaa, se menee ohi". Minust se oli hienosti sanottu ihmiseltä, joka lähti vapaapäivänään kuskaamaan minua ja toista matkustajaa toisen bussin perään, josta myöhästyttiin :)

Eerika
Bättre liv

Ihana bussikuski! Mä olen välillä heittänyt kiireisiin sähköpostiviesteihin takasin rauhallisen vastauksen ja loppuun "Kiire is just a state of mind." :) Aina on aikaa pitää itsestään huolta ja hengittää!

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihana levollisuus ja onnellisuus näistä uusimmista viesteistäsi huokuu. Vaikka jännitystä taustalla onkin, osaat ihailtavasti nauttia hetkistä.

Mindeka
Ma-material Girl

Mä kävin astangassa melkeinpä seitsemännelle kuulle asti, joten huoli pois! Se ohjaaja aina sanoi mulle, jos joku liike piti tehdä eri tavalla, ettei kohtu kierry tai joudu puserruksiin. Ja hyvinhän siinä taipui ;) Vaikeinta oli tasapainoliikkeet, koska mahan kasvaessa muuttuu tietenkin kehon painopisteet ja tasapaino huononee.  Eli kun menet joogaan tai minne tahansa ohjatulle tunnille, niin kerro raskaudestasi ohjaajalle!

Ja samaa mieltä kuin edellinen Vierailija (22:17): Onnellisuutesi on käsikosketeltavissa. Hyvin Zen !

Eerika
Bättre liv

Mindeka: Kuulostaa hyvälle! Ajattelin nyt tämän ensimmäisen riskikolmanneksen ajan joogailla varovaisesti uuden joogakirjani (ks. seuraava postaus) ohjeiden mukaan ihan kotosalla ja sen jälkeenhän sitä voisi vaikkapa palailla takaisin omalle tutulle salille. Tosin joku mammajooga-kurssi voisi olla myöhemmin jees, kun siellä käsitellään myös synnytystä ja kuinka siinä voi käyttää rentoutukseen hengityksiä ynnä muita. Tai niin ainakin lueskelin yhdestä paikasta. So many possibilities to do yoga! Eli enköhän mä siis selviä :) Namaste!

Kommentoi

Ladataan...