Kauniin harmaa kotipäivä

Bättre liv

Tervetuloa kotipäiväämme!

Joku voisi sanoa, että keli on harmaa, sumuinen ja loskainen, mutta mitä vielä. Sehän on suorastaan keväinen! Linnut laulavat ja lätäköitä saa väistellä. Kadut ovat paikoin sulat ja vaikka lätäköitä ja loskaa riittääkin, on vaunujen työntäminen keskimäärin helpompaa kuin lumihangessa. Eilinen keskustelukäynti psyk. hoitajan kanssa sai hyvälle tuulelle. Miten huojentavaa voikaan olla tietää, että joku todella kuuntelee? Pikkuisen masu on toipunut rotavirusrokotteesta ja eilisestä lähtien pieni on ollut ihanan aurinkoinen, hyväntuulinen ja nukkunut pitkiä pätkiä. Ei sillä, oli pikkuinen yllättävän hyvällä tuulella masukivuista huolimatta, mutta näiden helpottaessa esiin on tullut aurinkoistakin aurinkoisempi tyttö! 

Miehen työreissusta huolimatta meillä on ollut hyvä päivä tänään. Tervetuloa mukaan!

00.00-9.00 Pieni nukahti puoliltaöin vierelleni yöunilleen, sitä ennen oli nuokkunut ja tankannut useamman tunnin ajan kanssamme sohvalla. Yöllä heräiltiin noin kolmen tunnin välein syömään, tai siis pieni piti silmänsä visusti kiinni ja metsästi mahdollisimman makoisia maitotissejä öhisten ja hamuillen ja äiti heräsi sen verran että pieni pääsi maidon äärelle. Mies heräili puoli kuudelta, ulkoilutti koirat ja lähti kohti lentokenttää.

9.00 Itse heräilin yhdeksän aikoihin, kävin rauhassa aamutoimilla, laitoin päivävaatteet ja ehdin jopa syödä aamupalan (muroja, pähkinöitä, rusinoita, kookoshilloa ja teetä) ja lukea aamulehdestäkin puolet ennen kuin pieni heräsi. Naapuri kävi hakemassa meillä lainassa olleen Tikkurilan värikartan, juteltiin hetki ovensuussa ennen kuin hän jatkoi matkaansa. Eteiseen olisi tulossa pieni projekti kun yksi seinä saa harmaata päälleen, toivottavasti siitä tulee juuri sopivan sävyinen! 

EDIT: Lisätty tämä kuva mikä unohtui illalla

10.00 Toivotin pikkuiselle hyvää huomenta, silittelin pienen kehoa, hymyilin ja juttelin, pussailin maidontuoksuisia poskia ja annoin pienen vähän venytellä ennen kuin nostin olkapäälleni ja matkasimme kylppäriin aamupesulle. Pieni löysi heti katseellaan ihanan koirakortin, mille juttelikin sirkuttaen samalla kun otettiin yöpuku ja vaippa pois. Sitten pestiin peppu, jalat ja selkä, kuivattiin, putsattiin vähän napaa, puettiin päälle kestovaippa ja päivävaatteet ja putsailtiin vanulapuilla myös kasvot, silmät ja kaulapoimut sekä laitettiin hieman öljyä pariin kuivempaan kohtaan. Viikkasin lämpöpatterilla kuivuneet AIO-kestovaipat koriin ja heitin muutkin vauvapyykit koneeseen odottamaan iltaa ja täyttymistä lopuista kestoista ja harsoista. 

10.20-12.30 Harjoiteltiin mahallaan oloa ja pään ylhäällä pitämistä. Tosin pikkuinen halusi mieluummin kammeta itseään vahvoilla jaloilla eteenpäin, pitäen kuitenkin samalla yläkropan maassa. Höpöteltiin ja katseltiin Barbababa-lelua pinnasängyssä.

Haettiin äidille lasillinen laimennettua mehua ja istuttiin sohvalle imettämään. Koirat tulivat viereen nokosille, katselin telkkaria ja silittelin unista porukkaa pienenkin nuokahtaessa hetkeksi syliin. Käytiin vaihtamassa kestovaippa uuteen, mentiin keittiöön ja pieni katseli lelua ja höpötteli sille sitterissä samalla kun söin välipalan (pari rieskaa kinkulla, salaatilla ja raejuustolla), join magnesium-lisän, tyhjensin ja täytin tiskikoneen sekä pyyhin pöydät.

12.30-13.00 Tässä vaiheessa pienellä olikin taas nälkä! Istuttiin takaisin sohvalle imettämään, lueskelin blogeja kännykällä ja rapsuttelin koiria. Mammakaveri soitti, että olivatkin lähteneet hänen vanhemmilleen pariksi viikoksi jotta hän saisi nukkua paremmin joten iltapäivän seura peruuntui. Mietin miten onnellinen olen kun pieni nukkuu niin hyvin ja toisaalta miten onnellinen mammakaveri on kun hänellä on mahdollisuus saada perheeltään käytännön apua.

13-14.30 Pienen nukahtaessa syömisen jälkeen puettiin päälle villasukat, nuttu ja karhupuku ja pistettiin pikkuinen vaunuihin. Silmät aukesivat hetkeksi raolleen. Puin päälleni, laitoin nuoremmalle koiralle kurapuvun, annoin sille frisbeen suuhun ja lähdettiin uhmaamaan loskaa ja lätäköitä! Kierrettiin mukava lenkki ja koira pääsi parissa kohtaa juoksemaan loskaisille nurmikentille frisbeen perässä samalla kun työntelin hiljalleen vaunuja eteenpäin. Linnut lauloivat ja pahin usva alkoi väistyä. Mietin miten onnekas olen kun saan kujerrella pikkuisemme kanssa ja käydä vaunulenkillä valoisaan aikaan, ei siinä isommatkaan lätäköt enää haittaa.

Palattiin kuraisina ja hikisinä kotiin, riisuin ja putsasin koiran ja puin vanhemmalle kurapuvun päälle. Uudelleen hissiin ja menoksi! Hiki valui, nuoremman koiran haukku kantautui käytävään, vauva alkoi jo äännellä ja vanhuskoira ei halunnut änkeä vaunujen kanssa hissiin. Silmät kiinni, sormet ristiin, toive parhaasta. Tönäisin koiravanhuksen hissiin ja painoin nappia, alakertaan päästessämme haukkuminen oli jo vaiennut, vauvakin oli taas tyytyväinen ja pääsimme taas ulkoilemaan. Vanhus käveli rotvallin reunalla inhoten märkää keliä, käytiin vain vartin lenkki ja oikastiin vaunuilla polkua pitkin kotiin kun koira ei vaan halunnut enää jatkaa pidemmälle. Kiitin itseäni loistavasta vaunuvalinnasta! Palattiin sisälle, ajoin vaunut asunnon läpi parvekkeelle, aukaisin ikkunan kuullakseni paremmin pienen äänet, riisuin kuraiset vaatteet itseltäni ja koiralta ja pyyhin niin koiran tassut kuin lattiatkin kurasta. 

15.00 Vaihdoin takaisin sisävaatteisiin, vein tavaroita eteisestä paikalleen ja otin kouraani päivän postit. Lämmitin keittiössä eilisen ruoan (siikaa ja tomaatti-rucolarisottoa) ja tein pienen salaatin siihen kylkeen. Nautin ne piimän ja päivän vitamiinien kera ja kävin läpi posteja. Iloitsin yllättävistä lomarahoista sekä miehen sukulaisilta tulleesta lahjasta ja kortista pikkuiselle. Jatkoin päivän lehden lukemista ja mietin tätä postausta. Siivosin astiani suoraan koneeseen ja laitoin itselleni jälkkäriksi banaania kinuskikastikkeella sekä ihanaa vihreää chai-teetä, nappasin läppärin seurakseni ja aloitin kirjoittamaan tätä postausta. Tajusin, etten ollut ottanut päivän aikana kuvia postausta varten ja otin edes teekannusta kuvan pikaisesti kännykällä. Mietin kauanko pieni oikein nukkuisi tänään ja onkohan se varmasti tervettä nukkua noin paljon. 

16.20 Pieni alkoi ääntelemään ja ajettiin vaunut takaisin sisälle. Mentiin vaipanvaihtoon, mutta kirjaimellisesti huutava nälkä sai minut muuttamaan mieleni ja käännyinkin takaisin kohti sohvaa. Pieni sai tissin suuhunsa ja rauhoittui heti, laitoin rikossarjan jakson pyörimään (Rikoksista pahin) ja koirat tulivat viereen nokosille. Pienikin otti lyhyet nokkaunet syötyään pitkään ja hartaasti. 

17.30 Katsottuani yhden jakson ja pienen herättyä muistin vaipan, päivän kolmas kestovaippa päälle ja samalla vaatekerran vaihto sillä vaippa oli pitkän vaihtovälin takia jo fuskannut.

18.00 Mentiin hyväntuulisina keittiöön, missä pieni istui sitterissä ja kujerteli lelulle sillä aikaa kun annoin koirille iltaruoan. Pienellä oli taas nälkä, joten palasimme rikospaikalle: otimme hyvän imetysasennon sohvalta, koirat tulivat samaan kasaan ja laitoin toisen jakson pyörimään. Pieni söi, otti nokoset ja naureskeli koirille.

19.00 Rikospaikalla alkoi huikoa, joten tein iltapalaa (kaksi leipää juustolla, kinkulla ja salaatilla, klementiinin ja kaakaon). Sillä aikaa eräs höpötteli lelulle sitterissä kunnes tuli hikka ja vähän kiekui kun ehikka on ihan tyhmä. Höpöteltiin sohvalla samalla kun söin, pienelle tuli taas nälkä ja imetin samalla kun pistin illan kolmannen jakson pyörimään. Pieni söi ja nokosteli sylissä.

20.30 Mies tuli kotiin ja toi Norjalaisen sisustuslehden ja salmiakkia. Hän piti tyttöä sylissään ja vaihtoi vaipan sekä vaatteet (tänään näköjään fuskaa!). Juteltiin ja syötiin iltapalaa (pari palaa leipää, kaakao ja muutama salmiakki), pieni nukahti hetkeksi miehen syliin. Käytiin läpi menoja ja tuloja nyt kun palkallinen äitiysloma-aika loppuu. Pieni höpötteli ja naureskeli sylissä. Mies käytti koirat lenkillä. Tajusin unohtaneeni laittaa pesukoneen pyörimään ja heittäneeni sinne jo koneellisen verran tavaraa, myös huuhdeltuja vaippoja. Päätän laittaa koneen heti aamulla pyörimään. Astianpesukonekin on jo melkein täynnä, mutta se saa täyttyä vielä huomisen aamupala-astioista. Kirjoittelin kauppalappuun puuttuvia tarpeita ja pyyhin vielä tasot.

22.00 Pienelle tuli taas nälkä ja taas imetetään sohvalla, samalla tämän postauksen tekoa niska vinksallaan ja yhdellä kädellä. Kaikki kaivautuvat sohvaan, pieni syö iltaisin helposti 30-60 min kerrallaan joten aikaa kuluu.

Odotettavissa -00 mennessä Jutellaan, katsotaan huomisen aikatauluja, käydään iltapesulla. Pyydän koirat toiseen huoneeseen peteihinsä, annan vanhemmalle silmätipat ja ihosuihketta, annan hyvän yön pusut molempien kuonoille ja laitan valot pois. Mies hoitaa pienen iltapesut, vaihtaa kertakäyttövaipan yöksi, laittaa bodyn ja merinovillaisen unipussin päälle. Pieni syö vielä sängyssä puoli yhdentoista maissa ja nukahtaa viereeni puolen yön kieppeissä masu täynnä. 

Ja kaikki alkaa taas alusta, paitsi huomenna mennään ehkä taas ihmisten ilmoille, käydään ulkona lounaalla ja ehkä vähän kaupoillakin. Kun mies tulee normisti töistä kotiin, ei koiria ole pakko lenkittää päivällä eikä omia voimiaankaan tarvitse niin säästellä. Paras hetki lähteä maailmalle on pienen päiväuniaikaan yhden maissa, mutta välillä pitää lähteä myös aikaisemmin jolloin homma kyllä toimii tosi hyvin jos pieni on saanut syödäkseen juuri ennen lähtöä. Tosin kylillä ollaan osan ajasta sitten myös hereillä ja imettääkin täytyy, toisin kuin parhaaseen päiväuniaikaan!

Illat puolestaan ovat lepoa ja tankkaamista varten eikä silloin olla kauaa irti äidistä. Kannattaakin siis antaa suosiolla periksi halulleen tehdä kaikenlaista ja uppoutua vaan sohvaan. Tavallisina iltoina tosin pieni siirtyy tankkausten välissä isille ja saan hetken omaa aikaa. Käyn vaikka suihkussa, syön tai lähden koiran kanssa lenkille ilman vaunuja, kuuntelen musiikkia tai soitan kaverille. Muuten ollaankin symbioosissa pienen päiväuniaikaa lukuunottamatta (uinuu vaunuissa tai sängyllä). Mutta aika söpössä symbioosissa ollaankin! 

Vähänkö tällaiset mukavat kotipäivät tekee terää kun on hoitanut asioita ja sosiaalistanut enemmän kuin tarpeeksi. Mutta nyt kohti unilandiaa!

<3 Eerika & Epeliina 

Share

Kommentit

Luppakorva
VOI ELÄMÄ!

Kuulosti ihanalta päivältä :)

Eerika
Bättre liv

Kiitos :) Oli just sellainen päivä kun kaikilla oli hyvä mieli ja hommat meni nappiin!

Vau mikä vauva!

Mukava ja rauhallinen kotipäivä, "paras peruspäivä" :)

PS ja kiitti, itekin unohdin (jo eilen) laittaa pyykit meneen ja oisin unohtanut nytkin, täytyykin heti mennä :D

Shhhhhhhhs (Ei varmistettu)

Voi hellanlettas onko tuo sun vauva? Hyvin osaat salata tuon kyllä:D kiva on lukea sun elämästäsi:D terveisin "viheliäinen piikki":D pst lopeta kyttääminen ja hanki elämä.

Kommentoi