Koiraperheellisen elämää

Bättre liv

Koirien kuivumassa olevia kuratakkeja katsellessani tajusin, että eipä tämä elämä nyt niin hirveästi olisi lapsen myötä muuttumassa. Sitä olen toki yrittänyt ihmisille jo muutenkin toitottaa, että hei, meillä eletään jo aikamoista perhe-elämää. Mitä yhteistä koiraperheen ja lapsiperheen elämässä sitten on?

Ulos on mentävä leikkimään tai hypitään pitkin seiniä
Muutaman päivän kovien pakkasten tai supersateiden jälkeen koirat hyppii pitkin seiniä, jos eivät pääse kunnon lenkille tai leikkimään. Sisäleikit auttavat hätäavuksi, mutteivät millään riitä väsyttämään varsinkaan nuorempaa. 

Leluja on jokapaikassa, eikä niitä viedä itse lelukoriin
Tennispalloja ja vinkupalloja löytyy sohvalta, sohvan alta, sängyltä ja kengästä. Limaisia luita ei onneksi enää löydy sen jälkeen kun tuli toinen koira (saadut luut syödään pikanopeudella ettei toinen vain veisi). Aina välillä tehdään supersiivous ja kaivetaan kaikki lelut lelulaatikkoon, jostain syystä ne on kuitenkin juuri silloin hauskimpia ja ne kaivetaan sieltä samaan tahtiin ja levitellään pitkin lattioita

Pisut/kakat saattavat tulla sisälle, useinmiten juuri matolle
Pentuaika sikseen, myös aikuisille koirille saattaa käydä vahinkoja! Erityisesti oksennukset pitää tehdä matolle, mitä pörröisempi, sen parempi. Pissatessa pitää kävellä ympäriinsä jotta katastrofin laajuus saadaan varmistettua. Sisälle tullut kakka on harvemmin siitä kiinteimmästä päästä.

Ulkoilun jälkeen on edessä pesu/pyyhkimisoperaatio ja kurapuvun kuivaus
Erityisesti näillä suomen kurakeleillä, mitkä tuntuvat jatkuvan elokuulta joulukuulle ja maaliskuulta toukokuulle. Talvella puolestaan pakataan talvipukuja päälle ja kaivellaan lumipaakkuja anturoiden välistä. Kesällä ollaan märkiä kun ollaan pulahdettu lähimpään lätäkköön. Mikrokuituinen tassupyyhe on päivän pelastus! (<- Saahan käyttää myös lapsiin?)

Syliin pitää päästä varsinkin kun olet tekemässä jotain
Oi sitä ihanuutta kun pääsee syliin! On vaan jotenkuten vaikeaa käyttää hiirtä kun käden päällä on jonkun pieni sievä pää. Tai askarrella kun toinen syö kaikki pahvinpalat. 

Kun koirat nukkuu, kukaan ei liiku
Jos liikut, saattaa nuorimmainen herätä ja alkaa tuoda sinulle palloa jatkuvalla syötöllä, vaikka olisit halunnut vain lukea kirjaa/katsoa telkkaria/leffaa/surffailla läppärillä. 

Ne on niin suloisia kun ne nukkuu!
Raivostuttavuus lenkeillä, ne nolot hetket kun tunnet epäonnistuneesi täysin koiranomistajana, pissat puhtaalla matolla ja kieli korvassa. Kaikki unohtuu kun söpöläiset nukkuu, annat pusun ja kerrot kuinka rakkaita ne ovatkaan. Ja kaikki se säätö on täysin sen arvoista!

Niin että tervetuloa vaan lapsiperheellisen arki, olen valmis!

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Sun juttus olis voinu olla mun kynästä kolmen karvaisen "lapsen" omistajana, paitsi että meillä ei oo kurapukuja.

Eerika
Bättre liv

Hih, nuo kurapuvut on kyllä käteviä pienten koirien kanssa kun masut säästyy ravalta! Ostettiin kans vasta nämä, ovat ihan lifesaverit ja tosi suloiset päällä :) On ne vaan epeleitä!

Amma
Why you little!!

Samaa mieltä. Suurin muutos joka listasta puuttuu, on se, että öisin ei saa nukuttua (vielä). Mut hei, ekan koirankin kanssa heräsin joka yö ekat viis viikkoa. Ihmislapset kehittyy himpun verran (sikapaljon) hitaammin, joten en vielä 3,5kk:n jälkeen oo repiny pelihousuja vaikken kokonaista yötä oo nukkunutkaan ..itseasiassa varmaan heinäkuun alun jälkeen. Lisänä tuohon listaan vois ehkä lisätä, että joku herättää sut varmasti myös lauantai-aamuna viimestään seitsemältä. Paitsi että meillä ei, meidän koirat herää viimeisinä eikä niillä oo aamuisin kiire ulos.

Kommentoi