Kun elämässä alkaa hiljalleen olemaan väriä

Bättre liv

12 päivää synnytyksestä ja hiljalleen alkaa olemaan sellainen olo, että elämä alkaa voittaa. Pieni on ollut niin ihana mussukainen kuin vain olla voi ja onkin antanut äidin levätä ja kerätä voimiaan. Mies on jaksanut hoitaa koko taloutta ja passata. Koirat ovat jaksaneet lyhyitä lenkkejä ja liian vähäisiä hellyyksiä. Pieni on jaksanut imeä tissiä, tehdä pöksyihinsä isille terveisiä ja olla supersuloinen!

Toipumisen kanssa on välillä menty takapakkiakin, mutta nyt olen muutamana päivänä pystynyt olemaan jo aika hyvin tolpillani ja meillä on myös käynyt piristäviä vieraita morjenstamassa meitä ja erityisesti pientä tulokasta. Ollaan nähty 3kk ja 4kk ikäisiä vauvoja ja äimistelty miten nopeasti vauvat kasvavatkaan! Ei meidän pieni saa kasvaa yhtään, meidän pieni on just nyt niin söpö!! 

Meidän pieni maitohirmu sulostuttaa, toisen nännin haavaumakin pääsi paranemaan, kiitos rintakumien! Nyt on myös sitä Lasinoh Lanoliinivoidetta, testin vuoksi käytän sitä toiseen ja Earth Babyn voidetta toiseen nänniin. Vähänkö muuten on vaikeeta sanoa nänni, rintakin on helpompi lausua ilman häveliäisyyden kadotusta! Mutta siis maito virtaa ja nyt taas ilman kipua, jee!

Kroppa tuntuu palautuvan uskomatonta vauhtia, vielä kun pääkin pääsisi tähän tahtiin mukaan! Välillä en vaan tajua, että voin mahtua niin pienistä väleistä. 16 raskauskilosta puolet jäivät synnärille, sen jälkeen kohtu on supistellut itseään pienemmäksi kovaa vauhtia ja kropasta on lähtenyt myös kasapäin nestettä (sen muuten huomaa makoillessaan lätäkössä öisin..). Nyt status on -12,3 kg. Olen aivan ihmeissäni hoikasta uumastani sen sf-mitaltaan 40 cm olleen masun jälkeen. Ei oikeastaan haittaa vaikka joku kilo tuohon jäisikin, kunhan jossain vaiheessa kevättä pääsisi joogan ilon makuun ja pääsisi muutenkin liikkumaan niin että kroppaan tulisi voimaa, energiaa, lihasta ja kiinteytystä. Se kaikki on miljoonasti tärkeämpää kuin mitä vaaka näyttää. Niin ja onhan noihin tisseihin jo tullut aikalailla lisäystä raskautta edeltäneestä tilasta ja synnytyksen jälkeenkin, en edes halua kuvitella minkä verran lisäpainoa näistä maitotehtaista jo tulee!

Hyvää ruokaa on syöty, vaikka vatsanpuruja ja kaikenlaista on ollutkin hidastamassa matkaa. Pitää siis muistaa syödä masuystävällisesti ja ravitsevasti että voi hyvin ja jaksaa! Ja juoda pitää muistaa jatkuvasti, imettäminen vie naisesta mehut.

Pieni nukkuu ihan superhienosti, öisin tosin tahtoo olla ihan mamin viekussa eikä pientä parane juuri siirrellä. Yöaikaan nukutaan sellaisissa 4h pätkissä ja välissä otetaan aivan supertankkaukset.. sellaiset 2-4 tissillistä ja sitten taas pitkään uneen! Toivotaan, että nykyinen rytmi olisi vähän pysyvämpää sorttia. Iltaysin maissa, puolen yön kieppeissä, neljän-viiden maissa, aamuseiskalta ja taas kymmenen jälkeen yleensä syödään. Nuo öisimmät syömiset ovat pidemmän kaavan kautta, muulloin syödään 1-2 tissillistä nomnomnom. Päiväsaikaan yleensä menee yksi tissi ja sitten noin 3h unet. Ehkä me vielä kehitellään jonkinlainen rytmi ajan kanssa minkä voikin sitten taas laittaa ranttaliksi.. pelottaakin jo vähän, että milloin meillä alkaa pikkuisen kanssa hankaluudet, tämä alku kun on tällaista onnellista syömistä ja nukkumista sekä satunnaista seurustelua. Huutoa harvemmin kuulee ja silloinkin se lakkaa nopeasti. 

Vieraat ovat tuoneet ihania lahjoja, osa kuvista on vielä kamerassa.. nyt hyödynsin lähennä näitä pikaräpsyjä mitä olen laitellut Instagrammiin meidän elosta :) Kylpypyyhe saatiin tänään, ihana! Tänään muuten taidetaankin kylvettää pientä ensimmäisen kerran. Olisihan sitä voinut aiemminkin, mutta tähän mennessä mies on hoitanut iltapesut ihan pesulapuilla. Nyt kun alan olemaan tolpillani niin on kiva kylvettää yhdessä pientä. Toivottavasti pieni tykkää lämpimästä vedestä!

Niin ja nomnom, tein meille vähän iltapalaa.. alkoholia en ole pystynyt kahta kulausta enempää synnytyksen jälkeen juomaan (tulee heti sellainen olo et olen ihan kännipöhnässä enkä voi pienestä huolehtien olla..), mutta joitain raskauden aikana kiellettyjä ruokia on kyllä tullut herkuteltua. Kuten sushia take awaynä sängyllä tai näitä ihania bruschettoja aidolla buffala mozzarellalla italiasta (kielletty) sekä parmankinkulla (kielletty). Imetyksen aikanakin on kaikenlaista kiellettyä, mutta onneksi se lista on vähän lyhyempi kuin raskaudenaikainen. On muuten outoa tajuta, etten ole enää raskaana, jotenkin sen oman ajatusmaailmansa kääntäminen vaan on niin hidasta hommaa. Mutta hei, mä olen nykyään ÄITI! Vähänkö on omituista. Vaikka olenkin sanonut itseäni koirien äidiksi/mamiksi jo toista vuosikymmentä, vaan silti. Minulla on tytär!

Kaikenlaista harmia ja käännettäkin on ollut, mutta kun nyt olo on näin positiivinen ja ihana kipujen hiljalleen väistyessä ja vieraiden piristettyä päiviäni, pysytäänkin tänään vain positiivisissa käänteissä. Vielä ensi viikko koko perheenä kotona ja toivonkin olevani sen viikon lopulla jo hyvässä kunnossa ja hyvällä fiiliksellä jatkamaan meidän päiviä pienen kanssa ihan kahdestaan. Jos vielä pääsisi vähän talon ulkopuolellakin käymään pikkuisen kanssa!

Terkkuja ja tosiaan Instagramin puolelle päivitän pikaväläyksiä meidän arjesta nyt kun kunnon postausten tekemiseen tuntuu olevan niin vähän aikaa ja jaksamista vaikkei oikein mitään tapahdukaan :) Eli ei muutakun sinne kurkkimaan, tuosta oikealta palkista pääsee sinne klikklik!

<3 Eerika & Epeliina

peeäs. Jos tänään kokeillaan kylpyä, niin huomenna taidetaankin jo kokeilla parvekkeella nukkumista!

Share

Kommentit

nauti rauhassa siitä että pieni vielä nukkuu noin pitkiä unia eikä vielä vaadi suurempaa seurustelua! Kroppa palautuu nopeasti jos kuluttaa enemmän kun syö eikä syö moskaa ;) tää 5kk vanhan äiti on -2kg siitä kun lähdettiin poikaa oottamaan. Mutta ole armollinen itsellesi ja pidä huolta jaksamisesta, omastasi ja koko perheen ;) 

Tosi hyvin näytät palautuneen, vaikka onhan se kaikkea muutakin kuin masun pienetymistä :) 4 tunnin unipätkät kuulostavat luksukselta! ^^ Yritä ottaa rauhassa, nyt ei ole kiire mihinkään (olisinpa sen itsekin silloin tajunnut) :)

Eerika
Bättre liv

Juu en olisi muuten edes ajatellut hoikistumistani, ellen olisi yllättynyt joka aamu kylppärissä peilikuvastani :) Kropan ajatteleminen rajoittuu näin muuten lähinnä olon paranemiseen :)

MM
Maijan matkassa

Kuulostaa suloiselta. Jatkakaa nauttimista! Ja viikossa ehtii tapahtua voinnin kohenemisen suhteen vaikka mitä! Ja siihen asti hitaasti vain päivä kerrallaan. Hassua muuten, että ensimmäisen kerran vasta tajusin, että kumpi teille onkaan syntynyt. :)

rinkeli (Ei varmistettu)

Oon jo pitkään aina eksynyt sun blogiin, enkä kuitenkaan oo sit jaksanut alkaa seuraamaan. Toissapäivänä eksyin taas, luin alusta loppuun :D Itsellä rv20 alkoi tänään ja erittäin jännittyneenä odotan tulevaa!

Eerika
Bättre liv

Heips! Älkää huoliko, ajatuksena ei ole juosta pää kolmantena jalkana ympäriinsä, mutta toiveena olisi päästä välillä näiden neljän seinän ulkopuolellekin edes vartiksi pään hajotessa makoilemiseen ja telkkariin.. kun ei ole kolmeen viikkoon käynyt kuin lääkärissä ja synnärillä ja sitä ennen viettänyt pari kuukautta levossa, alkaa päässä hiljalleen naksua! Onneksi vierailijat piristävät oloa ja tällä viikolla pääsen varmaan jo vähän kodin ulkopuolellakin piipahtamaan :) Kun mieli on virkeä, nauttii enemmän myös rauhallisista imetyshetkistä pienen rakkaan kanssa <3

Teidän pikkuneiti on valtavan suloisen näköinen tapaus, voi että! <3

Ikävä kuulla että synnytys meni vaikeasti ja jätti jälkensä, mutta onneksi toipumisessa tapahtuu edistymistä koko ajan parempaan suuntaan. Täällä eletään aika lailla samaa vaihetta ja vaikka pesänrakentaminen onkin aivan parasta tässä pikkuiseen ihmeeseen tutustuessa niin ulkoilma ja edes pienet käynnit kodin ulkopuolella tekee hyvää ja piristää äiti-ihmistä kovasti. Toivottavasti pääset pian liikkeelle, mutta kaikki aikanaan ja sitten kun se tapahtuu niin seikkailtavaa riittää, teillä on siihen kaikki aika maailmassa. :)

Hyvää vointia!

Kommentoi