Mikä vuosi 2012?

Ladataan...
Bättre liv

Laskuvesi ja kehon ja mielen kauneudellaan pysäyttävä maisema.

Mitä sanoisin vuodesta 2012? Kertoisinko kuvin, vastaisinko kysymyksiin, inspiroituisinko uudesta vuodesta? Kulunutta vuotta muistellessani kävin läpi tuhansia kuvia, lopulta olisin halunnut jakaa kanssanne lähinnä kuvia elämäni matkalta Aasiaan sekä muutaman onnellisen mahankasvatuskuvan ja sain aivan hillittömän matkakuumeen. Vaikka vuoteen kuului paljon surua ja pettymyksiä, oli se myös täynnä iloa ja upeita kokemuksia. Pitkin vuotta näimme ystäviä ja sukua, tutustuimme uusiin paikkoihin, ihmisiin ja asioihin sekä opimme itsestämme pitkin matkaa. Tänä vuonna tuli täyteen myös kymmenen vuotta yhteistä matkaa mieheni kanssa ja koimme jälleen monta ensimmäistä kertaa yhdessä. Niin paljon ehti tapahtua, mistä vuosi sitten en olisi edes ymmärtänyt haaveilla!

Vierumäki kevättalven valossa

<3 Mummi

Uuden kodin pirut

Helsingin rannat

Alkuvuonna ostin ex tempore lennot toukokuulle Aasiaan, mikä saattoi olla vuoden paras tekoni. Työkaverin yhtäkkinen kuolema oli pistänyt ajatukset uusiksi, nyt jos joskus oli aika tehdä unelmista totta. Pian työkaverin jälkeen menetin myös rakkaan mummoni, hautasimme hänet suvun kesken pohjanmaan pelloilla lumihiutaleiden laskeutuessa päällemme. Kevät eteni kuten elämäkin, aurinko paistoi paksuunkin hankeen ja etsimme jälleen omaa kotia, tällä kertaa pääkaupunkiseudulta. Kun piti silmät auki, löysi henkisen kotinsa sieltä mistä ei olisi osannut sitä etsiä, päätös tehtiin intuitiolla ja nopeasti eikä olla kaduttu hetkeäkään. Pian muutimme upeisiin maisemiin, maalasimme seinän ja toisenkin ja asetuimme taloksi taloon joka henkii hyvää aina kun siihen astun ja antaa uuden maiseman joka päivä. Nautimme kevätauringosta ja upeista lenkkeilymaastoista koirien kanssa. Pyöräilimme pitkin meren rantoja, löysimme upeita kahviloita, puistoja ja polkuja. Läpi vuoden myöskin opiskelin, vaikka muu elämä tuntui pitävän pyörteissään. Puristin samalla töissä ison projektin kasaan reseptillä 90% perspiraatiota ja 10% inspiraatiota.Tutustuin myös mahtaviin ihmisiin ja inspiroiduin todenteolla.

Kaukomatkaajana

Kaukosnorklaaja (joka ei hyperventiloi tai huku!)

Ensimmäisen mahan kasvattajat

Syksy. Kävelin, juoksin, itkin tai tein kaikkia näitä yhtä aikaa.

Retriitti <3

Ensimmäinen matkamme Euroopan ulkopuolelle tuli ennen kuin ehdin sitä todella odottaa. Lähdimme matkaan intoa täynnä ja näimme upeita paikkoja, opin snorklaamaan, otin hennatatuoinnin, löysin tuhottomasti uusia makuja! Saimme ensimmäisen pienen reissulla alulle, sitä ihmeteltiinkin sitten läpi kesän. Elämän ihmettä ja lopulta sen kuolemaa. Raskausajan olin ihmeissäni ja pelkäsin, päivät matelivat ja seurasin jatkuvasti neljää raskausappsiä puhelimessani. Keskenmeno oli järkytys ja siitä toipuminen kesti pitkään. Silti kesään ehti mahtua myös kauniita hetkiä, sekä tolkuttomasti toipumista. Ihania ystäviä ja kauniita maisemia. Kesän jälkeen tulikin jo melkein talvi, koko syksy kun meni mustassa aukossa. Ehdin omin avuin jo pitkälle, mutta lopulta heräsin uskomattoman life coaching -retriitin avulla ja olin jälleen läsnä.

Plussatesti, jonka vihdoin uskoin!

 

Koneet vaikka kokonaiselle perheelle.

Joulun odotusta hetki ennen keskenmenoa.

Pian huomasinkin olevani jälleen raskaana, tällä kertaa oloni oli positiivinen ja osasin elää tässä hetkessä. Viikot etenivät vauhdilla ja nautin olostani alkuajan pahoinvoinnista, jatkuvasta syömisestä ja väsymyksestä huolimatta. Kävin kävelyillä ja ystävän kanssa uimassa, otin rennosti ja odotin joulua, uutta vuotta ja ensimmäisen kolmanneksen loppua. Syksyn aikana sisustimme ja nautimme olostamme ihan täällä Suomessa. En enää edes kaivannut matkalle, suunnittelimmekin reissua vasta keväälle raskauden toiselle kolmannekselle. Pesukone laukesi ja ostimme kunnon pesutornin, kätevää vauvankin kanssa, ajattelin! Töissä tapahtui muutoksia mitkä pitivät mielen virkeänä, vaikka keho halusikin vain nukkua. Joulun alla se kuitenkin tapahtui, toinen keskenmeno, ollessani yksin kotona. Surun sumuinen joulu ja positiivinen uuden vuoden odotus. 

Mitä vuosi sitten antoi, otti tai opetti? Löysin palasen sisäistä onnea ja rauhaa, vielä pienemmän palasen maailman suurinta rakkautta omaa kasvavaa lasta kohtaan, sisimpäni valaisevaa onnea pienen kasvusta. Sydämen hajoittamaa surua, läheisten kaipuuta, ystävällisiä sanoja sekä maailmaa syleilevää rakkautta. Tein unelmia todeksi ja hyppäsin useammin kuin osaan laskea. Luotin intuitioon, pyrin kuuntelemaan sisäistä ääntäni enkä pelännyt edetä niiden osoittamille poluille. Pidin kiinni itsestäni ja muista, itkin ilosta ja surusta. Löysin luonnon kauneuden läheltä ja kaukaa, kevään hiirennupuista ja vedenalaisista koralleista. Löysin henkisen kotini juuri tähän hetkeen, opin pyytämään apua ja opettelin olemaan hukuttamatta muita omiin huoliini. Mitä sitten muuttaisin? Minä en muuttaisi mitään. "Älä katso taaksesi, jos et ole aikaissa mennä sinne päin." Minun on hyvä olla tässä ja nyt, tässä ja nyt on rakkaus, eikä meillä muuta ole.

Ihania unelmia uudelle vuodelle ja vielä loistavampia hetkiä tässä ja nyt myös vuonna 2013!

<3 Eerika

Kuvat: Ensimmäinen Pinterest, loput minä ja mies <3

Uutuutena vuonna 2013: Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Share
Ladataan...

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyvää Uutta Vuotta ja Onnellisia Käänteitä Ensi Vuodelle!
Om Shanti!

Kommentoi

Ladataan...