Mutta nyt kaikki muuttuu!

Bättre liv

Huhhuh.

Lupasin tuossa pari viikkoa sitten tehdä ainakin jotain erilailla. No nyt sitten kaikki muuttuu. Aloitan siis uudessa duunissa toukokuussa, reilun parin viikon päästä. Ihan kreisiä suorastaan!

Olin tässä kevään aikana käynyt keskusteluja mitkä johtivat nyt sitten tulokseen, työsopimus on allekirjoitettu ja edellisestä työpaikasta irtisanouduttu kesken hoitovapaan. Töihin paluu siis aikaistuu, mutta toisaalta olin alunperinkin ajatellut palaavani töihin viimeistään kesällä ja aika tuntuu nyt juuri sopivalta. Tottakai ollaan tytön kanssa toisissamme kiinni kuin iilimadot, mutta toisaalta tyttö pärjää kyllä varmasti jo hyvin ilman äitiäkin ja ne loput ajat voidaan sitten halia ja olla yhdessä. 

Pientä iltalukemistoa..

Saan tytön ystävän luokse hoitorinkiin yksityiselle palkatulle hoitajalle toiseksi lapseksi vajaan parin kuukauden ajaksi. Juhannukselta isi ottaakin hoitovastuun. Hoitopäiviä tulee lopulta vain 8 toukokuulle ja 12 kesäkuulle, kiitos 4-päiväisen viikon, toukokuulle osuvan lomamatkan ja isin aikaisen lomanaloituksen. Itsekin pidän vielä heinäkuussakin useamman viikon lomaa, jolloin saadaan perheen yhteistä aikaa Suomen kesässä. Pehmeätä laskua ja yhteisiä lomia on siis tiedossa!

Viikon löydöt, softshell-puku, hiekkaleluja ja kesävaatteita! (Name it, Tiger ja kirppari)

Kaiken lisäksi sain puhelun pienestä ostopalvelupäiväkodista, mihin olimme ensisijaisesti toivoneet pääsevämme. Meitä odottaisi paikka siellä elokuun kymmenes päivä! Ensi viikolla pitäisi vielä kirjoittaa sopparit ja homman olla täysin selvä. Kunnalta ei ole vielä kuulunut mitään, mutta otamme nyt ehdottomasti tämän paikan. Mies lupasi sopia 4-päiväisen viikon ensimmäisille kuukausille, sillä nyt on minun vuoroni panostaa työelämään ja miehen ottaa joustoja työelämästä. Elokuun ensimmäisellä viikolla tyttö käy isänsä kanssa tutustumassa, toisella viikolla hän jää hiljalleen pidemmiksi ajoiksi yksin hoitoon ja kolmannella viikolla onkin jo täysiä päiviä. Ihanaa kun kaikista muutoksista huolimatta saadaan onnistumaan tytölle pehmeä aloitus <3

Perheen yhteinen herkkuiltapala

Myös imetyksen lopetusprojekti on edennyt vauhdilla. Eilen oli ensimmäinen täysin tissitön päivä. Vähensimme siis viikon aikana hiljalleen vain yhteen imetykseen päivässä (aamuisin), minkä jälkeen jätimme nekin pois. Itkuja ja huutoja on kyllä riittänyt, mutta osa niistä johtunee hampaiden tulosta, jostain äitivaiheesta, tahtoiän esiintulosta, flunssasta tai ties mistä sillä näitä oli jo ennen imetyksen vähentämistä. Tuntuu tosi oudolta, että vielä hetki sitten imetin useamman kerran päivässä ja nyt tämä on jo loppu. Tämä tuntui meistä juuri oikealle ajalle ja päätimme tehdä muutoksen niin että siihen on ehditty tottua jo ennen hoidon aloitusta. Ja hyvin on mennyt, tyttö tuntuu jo unohtaneen että sai ennen tissiä aamulla, päikkäreiden jälkeen, joskus illallakin ja nukkumaan mennessään. Isi on laittanut tytön iltaisin unille, mikä tuntuu vieläkin vähän ihmeelliseltä. Olen siis täysin imetyksestä vapaa, uskomatonta!

 

Tytön taideteos vessan ovessa, polvipotilas katsoi lapsen perään hetken ja tietty tyttö karkasi äidin perään kynän kanssa.. 

Monenmoista selvitettävää, ilmoitettavaa ja järjesteltävää vielä riittää, mutta ainakin pääasiat ovat jo kohdallaan. Hoitopaikat ja työpaikka ovat löytyneet. Kelan tukia pitää vielä selvitellä, periaatteessa saisimme korkeamman tuen kun tyttö on 4-päiväistä viikkoa (vähintään 25h/vko), mutta toisaalta meillä tulee näitä lomia ja muita tähän ja tunnit saattavat jäädä vajaiksi koko kalenterikuukautta kohden. Toisaalta minulle tulee kuitenkin tuloja, vaikkei ihan täysiä kuukausipalkkoja tietty hetkeen, joten väliaikaisesti suuremman hoitomaksun kestää parin kuukauden ajalta. Syksyllä ostopalvelupäiväkodista peritään ihan normaalia kunnallista maksua, mikä ei mielestäni ole mitenkään suurensuuri, kiitosta vaan valtion!

Pientä pakokauhua on ollut kyllä ilmassa kun tämä nyt todellakin on tapahtumassa. Olin toivonut, että tässä käy juuri näin ja kaikki on ratkennut aivan älyttömän helposti ja hyvin. Siis itseasiassa paremmin ei voisi edes mennä. Silti en voi kuin miettiä olenko aivan kaamea mutsi ja toisaalta tulenko katumaan tätä?. On se vaan silti niin haikeaa kun kaikki tämä loppuu. Siinä se nyt oli tämän lapsen osalta ja nyt pitäisi lähteä työelämään äitinä! Aivan uusi konsepti. Ja vielä uusi työpaikka missä minulta odotetaan yhtä loistavaa tulosta kuin miten hyvän vaikutuksen tein työhaastatteluissa. Toisaalta jos pystyin tällä äitipäällä vakuuttamaan jotkut palkkaamaan minut niin ehkä pystyn tekemään sitä työtäkin ;) 

Narsissit pääsivät vihdoin parvekkeelle viime viikonloppuna <3

Onneksi tyttö on jo iso ja reipas, osaa leikkiä leikkipuistossa, rakastaa keinumista, hiekkaleikkejä, kärryllä ajelemista ja liukumäestä laskemista. Syö ja juo itse, pukee pipon ja lapaset, suostuu välillä käymään potallakin ja leikkii hauskoja leikkejä. Puhetta vieläkin odotellaan, mutta toisaalta sanoja tulee kyllä silloin tällöin ja viestinsä hän saa kyllä hyvin läpi ilman sanojakin. Vaikka juuri nyt ollaankin äidissä kovin kiinni, uskon että hoidossa menee oikein hyvin. On aivan älyttömän hienoa että päästään aloittamaan hoitotaival pienryhmähoidossa eikä tarvinut soitella pikaisen päiväkotipaikan perään tässä välissä. Muutosta, raskasta, en minä tiedä. Mutta jotain uutta ainakin mihin me varmasti vielä totutaan.

Välipalaa ja sydämentykytyksiä kun sain tietää uudesta työstä!

Kuka tietää, kaiken järjestelyn ja muutoksen raskauden takaa voi löytyäkin aivan uutta intoa ja energiaa elämään. Rytmiä arkeen ja kaikkea uutta. Olen niin kaivannut jotain mielekästä tekemistä ja sitä että saan olla oma itseni. Toivon, että uusi duuni tuntuu sen arvoiselta että olen erossa tytöstä ja tyttökin nauttisi uusista hoitakuvioista, ikävästä huolimatta <3 On kyllä aivan älyttömän hieno mahdollisuus päästä uusiin hommiin suoraan hoitovapaalta, en meinaa uskoa tätä todeksikaan! Ja vielä ilman satojen hakemusten lähettelemistä. Kuten ystäväni sanoi sinulla onkin tänään ollut Joulu, sillä työsopimus ja syksyn hoitopaikka ratkesivat samana päivänä.

Koko perheen ulkoilulla viime viikonloppuna

Upeinta tässä ehkä on juurikin se, että pääsemme juuri niihin paikkoihin mitkä tuntuivat oikealle ja hyvälle. Kaikesta pään sisäisestä säädöstä huolimatta minulla on erittäin vahva intuitio. Ensimmäisen kerran kun kävin työpaikalla haastattelussa, tuntui paikka todella oikealle ja teki mieli tuoda jo omat teemukit keittiön hyllyille. Kun ystäväni kertoi keväällä perusvansa hoitoringin, tuntui sekin juuri oikealle. Ihmettelin alkuun vaan miten se ei sovi yhtään silloisiin suunnitelmiimme aikataulujen suhteen, mutta oho, nytpä sopiikin kuin nenä päähän! Päiväkoteihin tutustuessamme tuo pieni ostopalvelupäiväkoti tuntui todella mukavalle ja jostain syystä sinne teki mieli vaan jäädä.

Ja oho, nythän nämä kaikki juuri oikeilta ja kotoisalta tuntuneet paikat ovat meidän! Aivan kyynel tulee silmään siitä miten uskomattoman hyvin tämä universumi on asiat järjestänyt. Sydämessäni olen toivonut juuri näitä asioita ja yllättäen joskus käy juurikin näin, että yhdessä kasassa tulee läjä aivan uskomattoman ihania asioita niiden katastrofien sijaan.

Pieniä katastrofejakin meillä on nimittäin tullut kasoissa tämän elon aikana. Niinhän ne asiat vaan tuppaavat tulemaan, kaikki kerralla. Tällä hetkellä eletään ilon lisäksi myös aikamoisessa väsymyksessä koko perheen ollessa flunssassa ja miehen ollessa polvipotilaana tämänviikkoisen polvileikkauksen jäljiltä. Yritän siis pitää kodin kunnossa, koko porukan ravittuna, jatkuvasti syliini itkevän tytön tyytyväisenä ja koirat lenkitettynä kunnes miehen polvi kestää enemmän liikkumista. Pikkuhiljaa hän pystyy olemaan pidempiä aikoja pystyssä ja auttamaan keittiössä ja tytön kanssa. Ja lopulta hänkin pystyy viemään koiria ulos, ainakin yksi kerrallaan varovaisesti. Yritän nyt ottaa hyödyn irti siitä, että pääsen päiväuniaikana asioille ja ulkoilemaan korien kanssa kun kotoa löytyy päiväunivahti. Ja siitä, että meillä on paaaaaljon perheen yhteistä aikaa nyt kuitenkin.

Päiväkahvit sairaslomalaisen kanssa

Vaan että tällaisia pieniä muutoksia täällä päin. Blogi jatkaa varmastikin tasaisen epävakaata päivitystahtiaan, toisaalta aikaa ei tule olemaan liiaksi, mutta toisaalta niitä uusia ajatuksia saattaa pulpahdella mitä haluaisin kanssanne jakaa. Niin tai näin, instagram on oikein hyvä kyttäyskanava nopeutensa vuoksi. Sieltä tämän tiedon duunistakin sai jo lähes viikko sitten lukea, vaikka lopullinen työsoppari kirjoitettiinkin vasta loppuviikosta.

Tässä olisikin nyt kaksi viimeistä viikkoa hoitovapaata edessä, tosin hieman outoja viikkoa miehen ollessa ainakin osan ajasta polvipotilaana kotona. Tiedossa on leppoisia leikkipuistopäiviä, asioiden hoitamista, hankintoja, joogaa, mammatreffejä ja uuteen hoitajaan tutustumista. Aika tulee varmastikin menemään aivan hurjaa vauhtia, toisaalta en malta odottaa ja toisaalta haluaisin pitää kiinni näistä päivistä tytön kanssa!

Ihanaa kevättuulta, toivottavasti se tuo teille muillekin Joulun mukanaan ;)

<3 Eerika & Epeliina (1v 3kk äiti ja tytär)

Share

Kommentit

MM
Maijan matkassa

Onnea kaikkien onnenkantamoisten johdosta!

Eerika
Bättre liv

Kiitoskiitos! Vaikeaa uskoa todeksi näin mahtavia onnenkantamoisia :)

Silkkitassu

Mäkin aloitan uudessa paikassa toukokuun alussa. Perjantaina kirjoitin uuden työsopimuksen. Vähänkö jännää! 

Tsemppiä teille!

Eerika
Bättre liv

Mahtavaa, näin nopeasti! Muuttuuko työtehtävät vai löytyikö samanmoista kuin edellisessä?

Ja kiitos! Täällä jännätään jo kovasti :)

Silkkitassu

Siirryn tekemään kokonaan sähköistä kirjanpitoa, eli ihan uuden järjestelmän opettelua nyt ainakin alkuunsa. Muuten työtehtävät ovat periaatteessa samoja.

AnLottanen

Onnea uudesta työstä!  Ja ihanaa, että pieni saa aloittaa pienessä hoitopaikassa ja jatkaakin pienessä yksikössä. Kyllä se on lapsen etu,  varsinkin alle 3-vuotiaana. 

Eerika
Bättre liv

Kiitos! Olen kyllä tosi iloinen, että pikaisista muutoksista huolimatta saatiin tytön hoitokuviot hoitumaan näin hyvin. Poistaa vähän huolta itseltänikin. Perhepäivähoitoa on meillä päin tosi huonosti saatavilla, mutta hoitorinkejä on perustettu jonkinverran. Syksyllä aloitettava pieni kotoisa päiväkoti on myös tosi ihana ja henkilökunta siellä tosi mukavan oloista :) Ei voisi asiat paremmin mennä!

Uusia avauksia

Hienoa miten asiat ovat järjestyneet! Onnea uudesta pestistä ja kivan kuuloisista hoitojärjestelyistä.

Eerika
Bättre liv

Kiitos! Tuntuu kuin kaikki planeetat olisivat järjestyneet oikeille paikoilleen. Vielä kun nämä kaikki Kelan kiemurat ym. pistettäisiin ojennukseen ;)

Nina Enroth

Wau, kuulostaa hyvältä! Miten mä oon missannu nää uutiset kokonaan näin pitkään? Hugs!

Eerika
Bättre liv

Hih, kiitti! Täällä jo vietettiin aamupäivä ekaa kertaa hoitajaan ja hoitopaikkaan tutustuen. Ensi viikolla sit tositoimiin uuteen työhön ja tyttö jää yksin hoitajalle! Mä vaan sanon et kreisiä ja jännää :D

Kommentoi