Nurturing my body and mind

Bättre liv

Olen lähes mykkä. Mieli on tehnyt tänään niin paljon töitä, etten pysty edes vastaamaan kysymykseen kyllä tai ei. Olen ikävöinyt pientä niin. Huomannut, että tarvitsen hetken lepoa. Nyt ei ole aika stressata opinnoista, treenata kroppaa tai tehdä kivoja asioita. Nyt on aika antaa mielen tehdä töitä, tunteiden tulla, kehon ravita itseään ja levätä. 

Vaikka tunsin kivun ja väsymyksen kehossani, vyöryvät ajatukset mielessäni ja tunteet sydämessäni, en uskonut niitä vaan lähdin mieheni ja koiran kanssa retkelle. Koira juoksi frisbee suussa, kävelin hiljakseen ja mies luisteluhiihti pöllyävällä lumella. Vaan jokainen askel oli raskas, tuuli riipi ihoani, lumen valkoisuus oli silmilleni liian kirkas. Eväshetki saaren rantakivellä lämmitti, mutta matka takaisin autolle riipivässä tuulessa tuntui selviytymistaistelulta. Olin pettynyt itseeni, sillä en pystynyt nauttimaan ihanasta talvipäivän retkestä. Onneksi koin ihaniakin hetkiä kun näin kuinka koira nautti vapaana juoksemisesta ja mies hiihtämisestä.

Kehoni huusi lepoa ja ravintoa. Pakkasesta löytyi pussillinen anopin ja appiukon poimimia suppilovahveroita, joista tein lämmittävän keiton. Leikkasin sipuleita ja itkin ikävääni, meidän pieniä jotka eivät koskaan tulleet. Raskauksia jotka eivät edenneet. Juuri kun keitto alkoi olemaan valmista, loppuivat voimani kuin seinään. Istuin koiran viereen sohvalle ja itkin, pyysin mieheni tekemään ruoan loppuun ja olin lähes unessa kun ruoka oli valmis. 

Kiinalaista Jasmiini-teetä, turkkilaista jogurttia ja klementiinin paloja. Viimeisin Voi Hyvin -lehti. Balsamia keholle ja mielelle. Rakkaimmat rauhoittavat biisit soittolistalla ja pimenevä ilta.

"Elämässä vaikeinta on rakentaa ihan oman näköinen elämä" - kuinka erottaa opitut ja ulkoiset ajatukset omistaan?

Suussa sulavan pehmeä avokado, oliiviöljyä ja Himalajan ruususuolaa. Kaipaakohan kehoni erityisesti jotain avokadon ravinnetta kun sitä niin himoitsen?

Kaiken tämän keskellä mietin:

Etsiäkö avaimia onnellisempaan elämään? Ravintoa, liikuntaa ja ympäristöä mistä saan energiaa? Innostavia asioita ja uusia kokemuksia? Vai antaako kehon ja mielen levätä rauhassa kunnes tunnen energian virranneen takaisin minuun? Silläkin uhalla, että masennun sohvan nurkalle seuranani vain tuhisevat koirat ja sylissä lämmittävä läppäri. Sen tiedän, että tänään lepään. Huomenna vaadin itseltäni hieman töitä opintojen parissa ja maanantaina katson pystyisikö kehoni vielä joogaan. Jokainen päivä on uusi, jokaisella päivällä on merkityksensä. Hiljalleen mieli rauhoittuu, keho on läsnä. Olo on hyvä sohvan lämmössä, rakkaiden läheisyydessä, kehoaan ja mieltään kuunnellen ja raviten.

Kauniita unia <3 Eerika

Share

Kommentoi