Rauhaa ja rakkautta jouluunne

Ladataan...
Bättre liv

Rauhaisaa joulua! Vähänkö ärsyttää eilinen postaus, kumpa voisin napata sen vaan pois, ei me vaan koskaan käyttäydytä typerästi ja lapsellisesti! Meillä ollaan aina järkeviä ja täynnä rakkautta ja pitkäpinnaisuutta! Koskaan ei itku tai raivo vie valtaa tai sanota toiselle pahasti. Saati motkoteta! Kaunis todellisuus nyt on kuitenkin vain todellisuutta. Siitä huolimatta täällä rakastetaan ja yritetään ymmärtää niin itseä kuin toistakin. Tänäänkin.

Niin moni asia saa minut miettimään. Miettimään elämää, miettimään omaa itseä, miettimään rakkaita ihmisiä ympärillämme. Kuten eilisillan elokuva ja elämänilo niskasta alas halvaantumisesta huolimatta (Koskemattomat - suosittelen!). Tai tämä juttu tämänpäiväisessä lehdessä naisesta, joka menetti puolisonsa ja jäi yksin kolmen lapsen kanssa omakotitaloon. Ihmiselämät ovat niin täynnä traagisia tapahtumia, vastoinkäymisiä, järjetöntä surua ja taistelua. Mutta niin täynnä iloa ja rakkautta, uskomattomia onnistumisia ja mahdollisuuksia. Tänään olen onnellinen juuri näistä. Selvittelin tutkimuksia ja hoitokeinoja toistuvissa keskenmenoissa, nyt ymmärrän ehkä jo jotain ja pystyn näkemään, että vaikka syytä ei tutkimuksissa löydettäisikään, voi lääkitystä silti kokeilla. Tiedän, että  seuraava askeleeni on mennä jälkitarkastukseen yksityiselle, kysellä samalla tutkimuksista ja niiden hinnoista ja tehdään yhdessä lääkärin kanssa päätökset jatkosta. Tieto siitä, että voisin mahdollisesti tehdä jotakin, auttaa. Tiedän seuraavan askeleeni ja rauhoitun. 

Soitin siskolleni tänään. Kysyin asiasta, mistä emme olleet puhuneet aiemmin mitään. Kerroin oman tarinani, keskenmenoni, pelkoni, aikeeni mennä yksityiselle tutkimuksiin. Kysyin heidän tilanteestaan, tiesin että lapsi oli ollut jo pitkään toivottu. Siskoni kertoi usean vuoden lapsettomuudesta, joitain hoitojakin oli tehty, lopulta hoitojen stressi oli vienyt voiton ja saanut heidät lopettamaan hetkeksi. Heillä tosin vaiva oli erilainen, enkä tiedä löytyykö yhtymäkohtia meihin. Musta huumori mielessäni jyllää, ehkä tämän sukulinjan on loputtava tähän? Veljeni ei myöskään voi saada vaimonsa kanssa lasta, vaimolta oli jouduttu poistamaan kohtu. Nuorimmista siskoistani ken tietää. Toivotimme lopulta toisillemme rauhaa ja rakkautta jouluun. Iloa siitä mitä elämässämme on. Läheisistä ihmisistä, terveydestä, ilosta ja onnesta, rakkaudesta. Meillä on niin paljon. Silti olo on aina hieman tyhjä.

Puhelun jälkeen tuli paha mieli siskoni puolesta, puhuimme asioista, emme itkeneet, toivotimme toisillemme parasta. Silti jotenkin tuntuu niin pahalle, että olen voinut tulla melko nopeasti raskaaksi, hän vain hetkeksi ja kerran. Toivoni saada lapsi ilman hoitoja tai ainakaan mitään isompia hoitoja on kohtuu suuri. Heillä lääkärin mukaan seuraava askel olisivat tuhansien eurojen rankat hoidot. Toivoa, haluaisin niin nähdä heilläkin toivoa! Pieniä varpaita parketilla, potkupukuja ja päiväkerhoja. Syöttötuoleja ja turvaistuimia. Mutta kuka tästä elämästä koskaan tietää. Me emme ole prosentteja ja todennäköisyyksiä, emme lukuja tilastoissa, emme jälleen yksi potilas lähetettävänä kotiin. Me olemme sieluja, me olemme rakkautta, iloa, surua ja tuskaa. Me olemme jokainen omalla polullamme ja jotkut lennollaan. Emme voi kuin iloita kirkkaudesta minkä näemme ja oppia pahoistakin varjoista. 

Kauneutta, iloa, rauhaa ja rakkautta jouluunne. Iloitaan rakkaudesta ja valosta ympärillämme, missä ikinä olemmekaan. Myös te läheiset tänä vuonna luoltamme poistuneet, kimmellyksenä tähdissä. <3 Eerika

Share
Ladataan...

Kommentit

Katie
Aika kypsä äidiksi

 

Hyvä että tänään on vähän parempi mieli. Minä olen pohtinut, pitäisikö Sinulle edes kertoa näistä km-ajatuksistani vai ei, mutta näytätkin onneksi olevan samoilla linjoilla, että tutkittava on, miksi 2 keskenmenoa on osunut ja noin samoille viikoille. Ymmärtääkseni Suomessa(kin) julkisella puolella tutkitaan aika nihkeästi km-syitä, jos on "vain" 2 taustalla, kun taas yksityiset lääkärit ovat enemmän sitä mieltä, ettei salama iske kahdesti samaan paikkaan ja jo 2 km:lla on yleensä yhteys. Se yhteys saattaisi olla esim. istukan toimintaongelmat, immuunijärjestelmän hyökkääminen alkiota tai sikiötä vastaan, kromosomipoikkeavuudet (vaikka silloin kai yleensä menee kesken jos aiemmassa vaiheessa) tai äidin veren hyytymisongelmat, jotka saattavat aiheuttaa miniveritulppia ja vaikeuttaa kohdun verenkiertoa. Usein näitä pystytään onneksi hoitamaan esim. kortisonilla (immuuniongelmia), hepariinilla tai miniaspiriinilla (verenohentajia), joten kunhan vain pääsette lääkärille, joka ottaa teidät vakavasti ja tekee teille muutamia testejä, voit varmaan saada tukilääkitystä ja tarkemman seurannan seuraavaan raskauteen.
 
Minustakin on huippupositiivista, että ainakin näytät tulevan aika helposti raskaaksi. Täysin maallikkona, mutta paljon lapsettomuuspalstoja netissä seuranneena veikkaisin, että noilla viikoilla tapahtuneet keskenmenot ovat useimmiten veren hyytymisongelmien (onko sulla korkea hemoglobiini?) tai yliaggressiivisen immuunisysteemin (oletko muuten "terve kuin pukki", et saa helposti flunssia, tai onko sulla muita autoimmuuniongelmia kuten astmaa, allergioita, reumaa, endometrioosia?) aiheuttamia. Mutta jätän silti diagnoosin teon ammattilaiselle... ;) 
 
Itse luin synkimpinä lapsettomuusaikoinani jenkkiläisen jo edesmenneen lapsettomuushoitogurun Alan E. Beerin kirjaa Is Your Body Baby-Friendly? En kylläkään varsinaisesti suosittele, sillä se tekee olon aika toivottomaksi, kun lista siitä, mikä voi raskaudessa mennä pieleen, on niiiin pitkä... Mutta toisaalta siitä kyllä saa aika hyvin osviittaa siihen, miten ns. selittämätöntä lapsettomuutta tai toistuvia keskenmenoja voi lähteä purkamaan. Beerin mukaan useimmat "selittämättömät" km:t ja IVF-epäonnistumiset kun johtuvat immuunijärjestelmän ongelmista. Ja onneksi ainakin hyvillä yksityisillä klinikoilla jo aletaan uskoa samaan, vaikkeivät julkisen terveydenhuollon resurssit helposti annakaan samoja mahdollisuuksia yksilölliseen hoitoon ja seurantaan. 
 
Toivon teille mahdollisimman rauhallista ja olosuhteisiin nähden rakkaudentäytteistä joulua sekä toiveikasta uutta vuotta. <3

Katie
Aika kypsä äidiksi

Oho, oli mulla tuossa kommentissani kyllä ihan kappalejakokin, mutta editori näyttää hävittäneen sen jonnekin... No, asia tullee selväksi, vaikka teksti pitkänä pötkönä onkin. 

Eerika
Bättre liv

Hmm... mullahan oli siis 147 hemoglobiini viime mittauksissa.. voiko se liittyä veren hyytymisongelmiin? Toivoisin, että löytyisi jokin selkeä ongelma, minkä voisi oikeasti ratkaista, vaikka aika harvassa kai se näissä jutuissa on että asiat olisivat yksinkertaisia. Itselläni on vain lieviä allergioita (mm. penisiliini, lievä siitepölyallergia) ja lieviä  atooppisen ihon oireita (joille atoopikko varmaan nauraisi). Ruoansulatuksen kanssa tosin on ongelmaa, tosi paha laktoosi-intoleranssi sekä muutenkin herkkä ruoansulatus (syön kuten ärsyyntyneen suolen syndroman kanssa painivia ohjeistetaan ja saan siitä avun).

Flunssia saan joskus, tosin en helposti mitään sen kummempaa. Muita terveysongelmia ei sitten olekaan, eli olen perusterve, bmi 22, verenkuvat ja verenpaineet olleet aina hyvät, liikun ja syön hyvin. Minua ei ole koskaan leikattu, sain tänä vuonna elämäni ensimmäisen korvatulehduksen eikä hampaissani ole koskaan ollut reikiä. Sairaskertomusta kerrakseen :) Raskaana ollessanu muuten huomasin, ettei minuun tarttunut flunssat tai vatsapöpöt vaikka niitä konttorilla kovasti pyörikin.

Toivotaan parasta. Tein jo listaa eri mahdollisuuksita mitä voidaan tutkia ja kuinka hoitaa jotta tajuaisin jotain keskustellessani lääkärin kanssa. Käyn varmaan aluksi samalla (yksityisellä) gynellä, kenellä kävin viimeksikin jälkitarkastuksessa, hänen erikoistumisissaan lukee mm. "alkuraskauden ja myöhemmän raskauden ongelmat ja ultraäänitutkimukset" ja hän vaikutti ainakin viimeksi asiantuntevalta ja asialliselta, joka otti huoleni vakavasti eikä vähätellyt (kuten usein tuntuu tapahtuvan). Katsotaan sitten onko tarvetta käydä jollain muulla. Kiitos kaikesta avustasi! Olen niitä, joiden kohdalla tieto lisää enemmänkin rauhaa kuin tuskaa enkä usko sokeasti auktoriteetteihin (lue tässä tapauksessa lääkäreihin), eli tieto on valttia!

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Oletko koskaan ajatellut, että luonto on järjestänyt asian niin, että kaikkien ei ole tarkoituskaan lisääntyä? Että se olisi täysin hyväksyttävissä oleva asia? Niin kuin muutkin geeneissä olevat asiat. En missään tapauksessa halua pahoittaa mieltäsi, olen itse täysin maallikko näiden asioiden suhteen. Mietin vain, että olisi kiinnostavaa kuulla sinun mielipiteesi asiaan, olet tätä teemaa varmasti paljon miettinyt.

Toivon teille oikein rauhallista joulua ja paljon uskoa ja toivoa tulevalle vuodelle! Kirjoitat mielestäni hirveän hyvin sinulle vaikeasta aiheesta.

Katie
Aika kypsä äidiksi

Vierailijalle: Jaa, ja niiden narkkari- ja alkkisäitienkö sitten on "tarkoitus" lisääntyä? Voi varjele... Enempää en kommentoi, ettei mene joulurauha kaikilta.

Eerika: En uskalla mennä suoraan yhtäläisyysmerkkejä vetämään korkean hemoglobiinin ja miniveritulppien välille, mutta tietääkseni aika monet samoissa hG-lukemissa olleet raskausongelmaiset ovat saaneet tukilääkkeeksi noita verenohentajia. Ja nuo muut listaamasi krempathan ovat kyllä autoimmuuniongelmien ryhmään laskettavia, joten mielenkiintoista nähdä, josko lääkäri epäilisi sinunkin tapauksessasi immuunijärjestelmäsi olevan jotenkin epätasapainossa. 

Hyvä, että lääkärisi kuulostaa asialliselta. Hirmuisesti onnea palaveriinne ja tutkimuksiin! Toivottavasti syy löytyy (tai ainakin vahva epäilys, harvoinhan näistä jutuista tosiaan varmuutta voi saada) ja pääsette pian yrittämään uudestaan. Halaus! 

Vierailija (Ei varmistettu)

En tosiaan halunnut aiheuttaa mitään "joulurauhan karkotusta" kysymykselläni. Ymmärrän, että aihe on todella arka monelle, mutta itse ajattelin kysymystä lähinnä teoreettisena pohdintana. Ei tietenkään huumeiden käyttäjillä (tai kellään muullakaan vastuuttomalla henkilöllä) pitäisi olla oikeutta saada lapsia, mikäli se tarkoittaa sitä, ettei lapselle pysty tarjoamaan turvallisia lähtökohtia elämään. Ei se kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että jokaisella vastuullisella naisella olisi "oikeus" saada lapsia. Ei lisääntyminen ole perusoikeus, se on halu. Mietin tässä itse asiaa lähinnä sopeutumisen kannalta. Jos lisääntyminen ei onnistu, niin eikö elämä voi olla ihan yhtä täyttä ja onnellista ilman lapsiakin?

Eerika
Bättre liv

Kiitos Katie! Toivottavasti asia lähtee hiljalleen selviämään. Ja iloa teille jouluun ja odotukseen :)

Marjo
Saa olla

"Me emme ole prosentteja ja todennäköisyyksiä, emme lukuja tilastoissa, emme jälleen yksi potilas lähetettävänä kotiin. Me olemme sieluja, me olemme rakkautta, iloa, surua ja tuskaa. Me olemme jokainen omalla polullamme ja jotkut lennollaan. Emme voi kuin iloita kirkkaudesta minkä näemme ja oppia pahoistakin varjoista."

Pakko vaan tulla sanomaan, että tuo oli ihan mielettömän hienosti ilmaistu!

Eerika
Bättre liv

Kiitos Marjo! 

Kommentoi

Ladataan...