Sairaslomailua, melkein mammalomailua siis

Bättre liv

Luulenpa, että mammalomailu tulee sopimaan minulle oikein hyvin. Ihan jo tällä päivän sairaslomakokemuksella.. Supistusten suhteen pitää olla kovin varovainen pystyssä olemisen ja liikkumisen suhteen, mutta silti tänään on pitänyt olla vähän pystyssäkin. Aamulla menin normaalille neuvolakäynnilleni ja tällä kertaa vastassa oli eri hoitaja kuin yleensä. Hän oli supermukava, kuten nyt tuntuvat olevan kaikki keihin raskauden aikana törmään. Juteltiin supistuksistani ja sairaalakäynnistä ja niin se tämänkin hoitajan mielipide oli, ettei tässä taida olla järkeä enää töihin mennä kun kohtu saattaa yllättäen ruveta supistelemaan niin voimakkaasti. Sain lääkäriajan parin viikon päähän nykyisen sairasloman lopulle niin katsotaan sitten vielä mikä on tilanne.

Muuten tsekattiin normaalit mitat ja kaikki oli taas siltä osin ok. Kohtu oli vieläkin erittäin supistusherkkä, sillä masua kokeillessa se supisteli heti. Supistuksen rauhoituttua hoitaja kokeili vuavan asentoa uudellen ja taas supisti kipeästi. Sen verran vauvan asentoa päästiin kuitenkin tsekkaamaan, että raivotarjonnassa se siellä on ja tuntemusteni mukaisesti on myös työntänyt päätään alemmas lantionpohjaan. Ei ole kiinnittynyt vielä, mutta mitä luultavammin ei kuitenkaan tule enää kääntymään kun tilaakin on niin vähän enää.

Neuvolan mitat rv 32+1 (suluissa rv 29+5 ellei muuta mainita)

Paino: 68,8 kg (67,8 kg )
Verenpaine: 122/75 (102/67 rv 30+2)
B-Hb: ei mitattu tällä kertaa (117)
U-Prot: - (-)
U-Gluk: - (-)
Kohdunpohjan korkeus: 31,5 vauva tunki ja kohtu supisteli joten mitta saattaa olla yläkanttiin (27,5)
Lapsiveden määrä: Normaali (N)
Sydämensyke: D+ 145 - oli hereillä ja touhukas (135)
Liikkeet: ++ (++)
Tarjonta: raivotarjonta

Lisäksi perjantaiselta sairaalakäynniltä saatiin tarkka tämän hetken painoarvio 1888g :)

Neuvolakäynnin jälkeen kävin viereisessä postissa, mutta kirjapakettini saapuukin vasta iltapäivällä joten sen noutaminen jäi myöhemmäksi. Teputin rauhallisesti apteekkiin mistä hain uutta rautavalmistetta, lisää kalsiumia sekä magnesiumia plus koiralle silmätippoja ja miehelle särkylääkettä. Näiden avulla pitäisi loppuraskausaika pärjätä! 

Tässä vaiheessa tuntuikin jo siltä, että nyt olisi tauon paikka. Hetken olin tosin jo apteekissa istuskellut. Kahvilasta löytyi vielä aamupalatarjouksena sämpylä, tee ja mehu sekä näiden nauttimista varten ihana sohva. Ihan sama kai se on millä sohvalla itseäni lepuutan? Istuin pitkän tovin kahvilassa, kurkin vähän kännykästä maailman menoa ja kuuntelin naapuripöydän kotiäitien juttelua. Siellä oli kahdella kolmesta pikkukakkonen masussa tuloillaan ja ensimmäisen lapsen suhteen puhuttiin kerhoista ja osa-aikatöistä ja ties mistä. Kohta kai minäkin parkkeeraan vaununi kahvilaan ja juttelen vauvajuttuja muiden äitien kanssa?

Takaisin tullessani mietin, josko nyt olisi vihdoin se aika kun kehtaan mennä naapurin ovelle pimputtelemaan. Ja niinpä minä painoin hississä eri kerroksen nappia kuin normaalisti ja soitin varovaisesti ovikelloa. Alakerrassa on suunnilleen saman ikäinen pariskunta, jotka saivat loppukesästä pienen pojan. Olin ajatellut jossain välissä kysäistä, josko hänestä olisi kahviseuraksi aina silloin tällöin päivisin kun minullakin tämä äitiysloma alkaa. No, nyt ollaankin lepolomalla jo ennen virallista äitiyslomaa ja niin.. välillä voi olla ihan hyvä istua muidenkin sohvilla kuin omallaan :) Ovi aukesi ja kun kyselin josko hänestä olisi joskus päiväkahviseuraksi niin minuthan kutsuttiin samantein sisään. Siinä vierähtikin tunti jos toinenkin pientä vauvaa ihmetellessä ja istuskellessa teekupillisen äärellä. Sain myös mukaani hieman luettavaa järjettömän vauvalehtipinon muodossa! Ja nyt vaihdettiin vihdoin ne puhelinnumerotkin niin voidaan tarvittaessa laittaa viestiä kun alkaa siellä omassa kerroksessaan tylsistyttämään ;) Harmi vaan, ettei minusta juuri nyt ole vaunulenkkiseuraksi, mutta ehkä jossain vaiheessa supistelut rauhoittuvat ja pääsen edes vähän ulkoilemaan pelkän sisällä istuskelun lisäksi. Hyväähän se tekisi kropallekin jos edes vähän pääsisi ulkoilemaan.

Kun äitiysloman alku näyttääkin olevan lähellä ja tälläkin hetkellä pitää lepäillä sekä vauvan tulo alkaa tuntumaan kovinkin läheiseltä asialta niin mieleen on putkahdellut asioita, mitä kovasti haluaisin tehdä äitiyslomalla ennen pienen syntymää. Josko näistä edes osan pystyisi toteuttamaan :)

  • hengailu lähikirjastossa
  • lähikahviloissa istuminen
  • lähiuimahallissa käynti, painottomuudesta ja saunomisesta nauttiminen
  • vauvaliikkeestä imetysliivien, imetysteen ja muutaman muun äitiysjutun hankkiminen
  • H&M Homesta jo katsottujen vauvajuttujen ostaminen
  • miehen kanssa leffailta ihan elokuvateatterissa kotisohvan sijasta (toteutunee jo loppuviikosta kun satuttiin saamaan leffaliput!)
  • Gaijiniin tai muuhun ihanaan paikkaan ihan kahdestaan syömään meneminen
  • äitiys- ja synnytyskirjojen lukeminen, synnytysharjoitteiden tekeminen kotona (liikkeet, hengitykset, äänet ym.)
  • hyvinvointi- ja mindfullness-kirjojen lukeminen kirjahyllystä
  • naapurin mammakaverin kanssa kahvittelu ja mahdollisesti vaunulenkille
  • mammakavereiden näkeminen samalta työpaikalta ja yhteiset mammapikkujoulut
  • parin kaverin visiitti meillä vauvan/taaperon kera
  • uusien mammakavereiden lähestyminen ja tapaaminen perhevalmennuksesta (tunnen sieltä jo pari, numerot pitäisi vaihtaa..)
  • synnytystoivelistan tekeminen, miehen kanssa synnytyksestä keskusteleminen, miehelle ehkä jotain pientä muistilistaa 
  • sairaalakassin pakkaaminen niiltä osin kuin mahdollista ja lappu laukun päälle mitä vielä pakata mukaan
  • käytettyjen vauvatarvikkeiden noudon/tuomisen sopiminen kahvittelun merkeissä
  • vaippojen ym. pienten tarvikkeiden ostaminen kaupasta
  • anopin ja appiukon piipahdus lastenhuoneen tapetin laiton ja ihanien vauvatarvikkeiden tuonnin merkeissä
  • vauvan vaatteiden peseminen ja uudelleen viikkaaminen laatikoihin
  • ulkoilu voinnin mukaan 
  • käynti luontokeskus Haltiassa
  • ihanien mahakuvien ottaminen (mies saa ottaa kotona järkkärillä)
  • pienen pedin laittaminen käyttövalmiiksi makkariin

.. ja näitä ajatuksiahan tulee jatkuvasti lisää joten hei, miten tässä oikein voisi tulla tylsää? No, ehkä voi, mutta pienen hyvinvointi on niin paljon tärkeämpää kuin tylsistyminen että ei auta! Osa toiveista on helpommin toteutettavissa kuin toiset jos supistelu on näin herkässä, mutta josko se hiljalleen tästä rauhoittuisi niin voisi tehdä edes jonkun pienen asian vaikkapa jokatoinen päivä :) Ainakin kahvittelu omalla sohvalla mammakaverin kanssa taitaa onnistua pakkolevossakin! Nyt nokoset kotisohvalla unisten koirien keskellä, ei hullumpaa..

<3 Eerika & Epeliina (rv 32+1)

Share

Kommentoi