Sisustuskärpäsiä ja vauvaperhosia

Bättre liv

Apua apua, taas mä ajattelen vauvajuttuja! Jos kierto olisi normaali, olisivat menkat nyt neljä päivää myöhässä. Odotan tässä tuleeko ekana netistä tilaamani raskaustestit vai menkat. Niinpä taas valvon omia olotilojani ja tunnustelen tuntuuko nyt joltain. Kurkin paperiin ettei vaan tule punaista ja mietin onhan siteitä varuilta jokaisessa kassissa. Ihmettelen olenko voinut taas raskautua kuin itsestään ja samalla pelkään, että ne menkat nyt alkaa ja olen kuvitellut ihan turhia. Niinpä onneksi tämä viikko tuntuu menevän hirmuista vauhtia. On ollut kaikenlaista palaveria ja puuhaa eli en ole ehtinyt ankeilla kotioloissa. Flunssakin kai alkaa hieman helpottaa, samoin armoton väsymys. Ihan jo pelkkä väsymys saa olon aika ankeaksi ja tuntumaan ettei mistään tule mitään. Olen yrittänyt muistaa ottaa vitamiinini ja välttää karkkeja ja muita sokeripommeja. Josko jaksaisin paremmin kun verensokeri pysyisi tasaisena ja varmistaisin ettei kyse ole mistään puutostilasta. Helposti joku raudan puutoskin tekee varmaan tämmöistä mahdotonta voimattomuutta. Tosin niin voisi tehdä raskauskin.. huokaus. Miks aina pitää vaan miettiä ja odottaa!

Vaaviuutisia tai ei, mulla on iskenyt mahdoton sisustuskärpänen. Päätin himoavani riittävästi Muuton Dots vaateripustimia ostaakseni sellaisia. Ainakin tammiset, vihreät, valkoiset ja mustat himottavat suuresti. Mutta katsotaan nyt millaisen kokonaisuuden näistä seinälle lopulta teen, kunhan eteinen saisi hieman iloa ja väriä ja ihanat hatut, huivit ja laukut pääsisivät ulos kaapista! Ehkä tämä on jotain syksyn pesimisviettiä, mutta haluaisin vihdoin saada olohuoneeseen tapetin, eteisen kuosiin sekä työhuoneesta turhat tavarat myyntiin. Makuuhuone on aikalailla valmis ja täynnä, mutta työhuoneessa on vielä tekemistä. Olohuonekin kaipaa vähän sitä sun tätä jotta se olisi kotoisampi. Jos olisi varaa, uusisin puolet huonekaluista. Mutta nyt on vaan tehtävä sellaisia suunnitelmia, mitkä toimii aluksi nykyisten huonekalujen kanssa ja myös lopulta uusien kera. 

Tämä siis tarkottanee nyt sitä, että tänä syksynä ja talvena ei matkustella, ei lähdetä kaamosta karkuun, ei etsimään koralleja tai kuumaa hiekkaa varpaiden väliin. Ei herkuttelemaan ihanalla ruoalla ja lepäämään omassa bungalowissa. Ei lähdetä edes syksyllä Lontooseen, ei edes viel lämpimään Kreikkaan. Me tehdään töitä, sisustetaan kotia, eletään mahdollisimman hyvää arkea, tehdään hyvää ruokaa, nähdään perhettä ja ystäviä, käydään kylässä ja kyläillään, harrastetaan ja lenkkeillään, levätään villasukat jalassa muulloinkin kuin Jouluna. Plussana vielä olisi täydennysopintojen loppukiri, nyt olisi karvan alle 5 kuukautta aikaa ottaa itseään korvista kiinni ja saada kaikki kurssityöt ja näytöt kuntoon. Tässä kaikessa on toki pienoinen ristiriita, sillä elämä tuntuisi tunkeutuvan tiukasti viikonloppuihin ja pitävän niistä kynsin hampain kiinni. Tuntuu pahalle sanoa siskolle, ettei me tiedetä ehditäänkö me nähdä ennen Joulua. Niinpä opintotehtävät kasaantuvat kun puuhastelen arkea ja nautin lentävistä viikonlopuista. Miten ihmiset repeääkin niin moneen paikkaan? Vielä pitäisi yhdistyksen hommiakin tehdä tämän vuoden loppuun saakka. Miten mä jotenkin luulen, että vasta ensi keväänä ehdin keskittyä joogaharrastukseen?

Ilotulituksen SM, duunipuuhasteluja, viikonloppu ja Design Market, miehen veli kylään ja jotain oikein hyviä kokkailuja. Tervetuloa viikonloppu! Ainiin, kuka kuiskii korvaani jostain opintotehtävistä? Ja kuka sanoo toiseen, että "Hei! Sulla on jotain myöhässä!"?

Kiitos ja anteeksi kuvista internet! Ensimmäinen kuva: Ikea. Toinen kuva: www.inspirerend-wonen.be. Ikean kuvan isi ei liity kirjoitukseen.

Share

Kommentoi