"Synnytystapa-arvio" ja loppukiri neuvolakäynneissä

Bättre liv

Hupsanhei ja neuvolassa käyty. On se vaan jännä, että ensimmäisen neuvolalääkärikäyntini ollessa aivan superkymppitasoa, ovat sen jälkeiset käynnit olleet pienoisia pettymyksiä. Taso tuli kai vedettyä liian korkealle, sillä silloin lääkäri katsoi masuun myös ultralla, jutteli oikeasti kanssani ja kävi ihan ajan kanssa kaikki asiat läpi. Mies ei ollut silloin mukana, harmi kyllä, mutta tänään pyysin hänet taas seurakseni neuvolalääkärille synnytystapa-arviota varten. Jotenkin ajattelin, että olisivat katsoneet ultralla tarkemmin kohdunkaulan pituuden ja katsoneet muutenkin ultralla tarkemmin pienen kokoa ja asentoa. Mutta mitä vielä, masun mittaus, vähän tunnustelua masun päältä ja pikainen sisätutkimus. Eikä mitään arviota pienen koosta tai mitään. Mikä synnytystapa-arvio se tällainen oikein on?

Lääkäri kysyi, onko minulla jotain erityistä toivetta synnytystavasta.. eipä oikein ollut ja hän vielä varmisti ettei minulla ollut mitään alakautta synnyttämistä vastaan. Olin hieman ihmeissäni, että no eipä tässä, kaipa se sieltä tulee ihan luonnollisesti. "Niin että ei tarvitse käydä keskustelemassa kenenkään kanssa erikseen synnytyksestä?" Ööö.. eipä kai? Onhan näitä ajatuksia ja pelkoja synnytyksestä, mutta ei kai tässä mitään ihmeellistä.. Mitäköhän tuossa olisi pitänyt osata sanoa? No, jos olisin pelkopolia vailla, olisin varmaan sen tässä vaiheessa ilmaissut. Niin tai jos haluaisin välttämättä sektion. Kumpaankaan ei taida olla tarvetta, heippa vaan. Masun koko menee yläkäyrän yläpuolella, mutta kaipa pikkuinen silti ihan normaalikokoinen on?

Neuvolan mitat rv 36+2 (suluissa rv 34+1)

Paino: 70,5 kg (69,4 kg)
Painon muutos: +513 /vko (+300/vko)
Verenpaine: 112/78 (115/76)
B-Hb:  ei mitattu (116)
U-Prot: - (-)
U-Gluk: - (-)
Kohdunpohjan korkeus: 35,5 (34)
Lapsiveden määrä: Normaali (N)
Sydämensyke: D 138 (D+ 140)
Liikkeet: ++ (++)
Tarjonta: raivotarjonta
Kohdunsuu: kiinteä, kiinni, pituutta ei osannut arvioida.. (3 cm)

No, kaikki tuntuu etenevän hyvin ja supisteluista huolimatta pieni ei taida haluta ulos mitenkään kovin aikaisin. Kävin eilen fyssarilla ja riksrakspoks sanoi lapojen välinen alue. Luulenpa, että huimaukset ja hengenahdistus nyt helpottavat! Kävin fyssarin jälkeen vähän tepsuttamassa kaupoilla ja istahdin sitten kahvilaan mihin mieheni tuli treeneistä. Vähänkö oli ihanaa olla taas ihmisten ilmoilla! Vähän sattui ja pikkasen supistelikin, mutta alan uskoa ettei se ole niin vakavaa. Välillä pitää päästä ulos kotoakin.

Yöllä tämä jaloillaan oleminen kuitenkin kostautui, lonkkakivut olivat aikamoiset ja jalkoja särki koko matkalta. Aamuyöstä heräsin siinä neljän-viiden maissa vessaan ja jaloittelemaan. Hetken sängyssä pyörimisen jälkeen menin hakemaan särkylääkkeen. Hetken pyörimisen jälkeen kävin keittiössä vähän syömässä. Huoh. Mies tuli lopulta huolissaan keittiöön antamaan halin ja hakemaan minut takaisin sänkyyn. Lopulta sain taas unen päästä kiinni ja vetelinkin sikeitä kunnes joku radiojuontaja tuli pulisemaan tyhmiä mun uneen. Aika herätä aamupalalle ja lähteä neuvolaan. Ei siis näköjään kannata ihan joka päivä piristää itseään olemalla jaloillaan tai yöunet menevät pipariksi. Mietin jo kuinka ison osan itsestään voisikaan valella kylmägeelillä aamuyön tunteina.. Ainakin noita 1g panadoleja saa ottaa kolme päivässä, eli jos nukkumaan mennessä ottaa yhden ja joutuu joskus ottamaan vielä toisen aamuyön tunteina niin nou hätä. Kunhan nukuttua saisi! 

Olipa muuten ihanaa käydä neuvolan jälkeen miehen kanssa lounaalla heidän työpaikkansa lounasravintolassa. Satuin törmäämään yhteen tuttuun jatko-opinnoista ja turisin sievän tovin hänen kanssaan ennen linjastolle pääsemistä. Lounas meni mukavasti miehen työkavereiden kanssa jutellessa. Tuli jo ihan sellainen olo, että pääsispä takaisin töihin! Mutta lähinnä kai sen takia, että silloin pääsisi pulisemaan.. ja lounaalle.. ja kahville.. :) Tosin ihan mielelläni juttelin heidän työasioistaan ja jäi ihan mietityttämään miten heidän asiakkaan ongelman voisikaan ratkaista. Vaikka tekevät siis ihan erilaista duunia kuin minä, mutta ongelmanratkaisu on toinen nimeni! Melkein jo pistin lounasruokalankin linjastot uusiksi kun salaatit ja öljyt olivat ihan eri puolilla ja näin päin pois. Mun niiiiiin pitäis päästä jonnekin järjestelemään asioita uusiksi, pähkimään miten asiat voisi tehdä mahdollisimman järkevästi ja ratkomaan ongelmia. No, ehkä tämä pieni vielä pistää äidin töihin ja pitää organisoinnin täällä ihan kotitasolla. Mutta olipahan kuitenkin aika virkistävää :)

Aurinko paistaa ja pikkupakkasta pistää tulemaan. Kaunis keli pitää unisia koiria vierellään, tuntea pienen potkut ja ihmetellä elämää!

<3 Eerika & Epeliina (rv 36+2)

 

Share

Kommentit

Silkkitassu

Minulla ei ollut minkäänlaista synnytystapa-arviointia. Lääkärineuvoloita oli tasan yksi alkuraskaudessa, muuten mentiin neuvolantädin kanssa. Ei mitään mittailua tai edes sisätutkimuksia (ei sillä että niitä olisin innolla odottanut... ) mutta jäi vain jotenkin outo fiilis, "eikö sitä yleensä tutkita...?" Sinänsähän minulla oli aika selvä miten tahdoin synnyttää ja siitä oltiin neuvolantädin kanssa juteltukin paljon kuin myös Vauvahautomossa kätilön kanssa. En tiedä missä vaiheessa vauva on kääntynyt raivotarjonnasta avotarjontaan, mutta olisiko sekään sitten selvinnyt ennen synnytystä vai ei, jää mysteeriksi..

Eerika
Bättre liv

Hmm.. onpas outoa. Täällä on periaatteessa kaksi käyntiä neuvolalääkärillä hoitajalla lamppaamisen lisäksi. Uudelleensynnyttäjillä ylipäänsä käyntejä on vähemmän, mutten tiedä käyvätkö he silti yhtä monta kertaa lääkärin pakeilla.

Itse kävin neuvolalääkärillä rv 30+2, sen jälkeen minulla oli supistusten ja sairaslomien takia kaksi ylimääräistä lyhyttä käyntiä neuvolalääkärillä sekä päivystyskäynti sairaalassa (sisätutkimus ja ultra). Nyt kävin näiden lisäksi ihan normaalistikin ohjelmaan kuuluvan lääkärikäynnin rv 36+2. Kaikilla lääkärikäynneillä on tehty sisätutkimus, ensimmäisellä käynnillä lisäksi ultrattiin. Onpas minua nyt tutkittu todenteolla :) Kaiken lisäksi kävin alkuraskaudesta yksityisellä erikoislääkärillä kahdesti tutkimuksessa ja varhaisultrassa.. No, onpahan pieni ainakin lääkärillä päässyt käymään jo ennen syntymäänsä! 

Löysin muuten hyvää tietoa tuosta tarjonnasta ja kuinka siihen voi ainakin yrittää itse vaikuttaa: http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=194. Jotkut varmaan kääntyilevät ihan loppusuorallakin, kuka näistä epeleistä tietää ;) Toivottavasti meidän tyyppi tykkää olla kivasti päin, oon sille kovasti yrittänyt sanoa ettei ole kivaa jos naama menee ihan lyttyyn, et kantsii olla sillain kivasti päin :D

 

 

esgert

Hmm, olipa omituista, että lääkäri ei kertonut juuri mitään... Mulla oli Teon aikaan synnytystapa-arvio ja siellä tutkittiin ultralla mahan päältä vauvan koko ja tarjonta, ja vielä sisätilatutkimus. 

Tässä raskaudessa ei tietääkseni oo enää lääkärintarkastusta, mutta mulle kyllä neuvolantädit ovat antaneet kokoarviota, jo ennen kuin vauva todettiin pienikokoiseksi. Synnytystapaa multa ei oo edes kyselty, kun oon jo kerran synnyttänyt.

Toivottavasti tarkastuksesta oli edes jotain hyötyä sun mielestä! 

Eerika
Bättre liv

Oli kyllä toooosi omituista, pitää kysellä hoitajalta ensi viikolla, että mitä ihmettä. Vielä siinä vaiheessa kun oltiin alkamassa tutkimaan, hän sanoi että käydään nyt nämä perustutkimukset mitkä on sulle varmaan ihan tuttuja. Kertasin siinä sitten ääneen, että sisätutkimus ja ultra ilmeisesti? Hän vaan sanoi, että ei me ultrata. Et aha!

Jotenkin mun on hankala kehitellä synnytystapa-arviota lääkärin puolesta, eikös hänen pitäisi osata sanoa jotain pienen koosta, tarjonnasta ja siitä vaikuttaako siltä että pieni mahtuisi tulemaan? Mistäs minä osaisin sanoa synnytystavasta sen kummempaa, tietääkseni ihmiskeho on tehty niin että sen pitäisi tuolta alhaalta tulla ellei vaikeuksia tule ;) No, tulipahan käytyä.. ja eipä ne painoarviot kai koskaan oikein paikkansa pidä..

Torey
Näissä neliöissä

Noi synnytystapa-arvioinnit tuntuu olevan aika erikoisia. Itse en saanut aikoinaan koko-arviota. Totesi vaan lapsen mahtuvan hyvin ihan alateitse, ja niinhän tuo tekikin. Toisessa kaupungissa tuttuni sai pituus ja painoarviot tietääkseni ihan pyytämättäänkin.

Eerika
Bättre liv

Varmaan aika lääkärikohtaista myös. Mulla lääkäri katsoi mua kun otin housuja pois ja astelin kohti tutkimuspöytää, että ei ole varmaan ongelmaa mahtumisen kanssa. Et kiitos vaan! Oikeassa elämässähän leveäkin lantio voi olla synnyttämisen kannalta ahdas, se kun on kiinni siitä miten ne luut on tuolta sisäpuolelta muotoillut.. Jotkut pituus- ja painoarviot olisivat kyllä olleet kivat, mutta onneksi satuin käymään Jorvin synnärilääkärillä päivystyskäynnillä silloin viikkoja sitten, jolloin katsottiin tarkasti mitat ja ainakin silloin pieni oli juurikin ikäisensä kokoinen. Eiköhän siis kasva normitahtiin eikä mitenkään jättiläismäisenä :)

Ehkä tarkempi arvio tulisi täällä Lilyssä, jos pistäisin pituus- ja painoarvailun pystyyn ja katsotaan sitten kun pieni syntyy kenellä meni lähimmäs? Samalla voisi arvailla myös syntymäpäivää? Ehkä sen synnytyksen keston arvailun jättäisin ihan oman mielenrauhani takia väliin ;)

Torey
Näissä neliöissä

Itsehän olen hoikka ja lantioni on kapea, silti ponnistusvaihe meni 9 minuutissa ja tyttö tuli ulos ilman ongelmia. Sen sijaan vanha opiskelukaveri jolla on omienkin sanojensa mukaan lantiota vaikka muille jakaa, ähki ja puhki ensimmäistä lastaan ulos oikein tosiaaan. Että ei se lantion kokokaan aina ihan kaikkea kerro. :)

Ja piti kirjottaa arviointien olevan erilaisia, ei erikoisia. :D

Tsemppiä, hyvin se synnytys menee kun sen aika on. :)

Love Every Minute Of It

juu ei meilläkään ollut tuon esikoisen kanssa mitään synnytystapa-arviointia, eivätkä kyllä pahemmin arvailleet pituutta tai painoa vaikka pyysin. samanlaisen kommentin sain kun edellä, että : "mahtuu". 

meillä oli kaksi neuvolalääkärikäyntiä ja molemmat oli tosi kivoja. huonoja vaan ovat kertomaan/täyttämään äitiyskorttia. mulla ammottaa moni kohta ihan tyhjillään. tokalla kerralla luin itse ruudusta lääkärin täyttämänä että kohdunkaula lyhentynyt noin senttiin ja kysyin siitä. muuten ei varmaan olis edes kertonut "moista pikkuseikkaa".. meitä on kyllä moneen junaan!

Eerika
Bättre liv

Hih, kiva arvauskäynti.. "mahtuuu...". Mut hei, se osas arvata kohdunkaulan pituuden, toisin kuin mun tämänpäiväinen lääkäri! :D

Jeba
Tuuliajolla

Mullekkaan ei tehty synnytystapa- arviointia, täällä Salossa ei tehdä jos kaikki on raskauden aikana mennyt hyvin. Ystävälleni nyt tehdään, sillä vauva on normaalia isokokoisempi. :)

Hyvin kaikki menee :) ♡

Eerika
Bättre liv

Tällä toisella neuvolalääkärin käynnillä pitäisi kai karkeasti arvioida tilannetta ja lähettävät sitten polille ihan oikeaan synnytystapa-arvioon jos on tarvetta. Tosin tällä tsekkauksella sitä tarvetta ei olisi huomannut millään.. 

Ja kiitos, pientä ahdistusta täällä on kyllä ilmassa eli kaikki tsemppi ja positiivinen vahvistus on tarpeen! :)

Kollega 36+0 (Ei varmistettu)

Olin tänään kättärillä ns oikeassa synnytystapa-arviossa, jossa lääkäri tutki käsikopelolla mahan päältä, ultrasi ja teki sisätutkimuksen. Tämä siis edellisten taisteluvammojen vuoksi, katsottiin kuinka on eukko toipunut. Tämä käynti korvasi siis tuon neuvolan rv37 lekurin.

2,6kg tyyppi tuolla seilaa, vähän keskimääräistä pienempi. Paikat kiinni eikä mikään näytä aikanaan siltä että kiireellä jo tulisi. En tiedä tehdäänkö tuollaisia virallisempia arvioita ollenkaan jos ei ole jotain huolta siitä, ettei homma toimisikaan alateitse?

Eerika
Bättre liv

Tilanne näytti siis ilmeisesti hyvältä, kovaa odotusta vaan sitten! Polille lähetetään ilmeisesti tarpeen mukaan kunnolliseen synnytystapa-arvioon jos on jotain huolta, muuten neuvolalääkärin pitäisi katsota tässä toisessa käynnissä tilannetta. Ainakin täällä siis :)

Pompula (Ei varmistettu)

Minäkin olin reilu viikko sitten tokalla neuvolalääkärikäynnillä: peruspainelut mahan päältä, hätäinen sisätutkimus ja sydänäänten kuuntelu. Ei puhettakaan mistään mahdollisista mahtumisista, vauvan koosta tai synnytystavasta, ei myöskään ultrattu ja lääkäri unohti mitata sf-mitan. Pari päivää myöhemmin ultrattiin vauva ja kaikki muukin Kättärillä nopsaan tulleen raskausmyrkytysepäilyn vuoksi, neuvolalääkärin arvio kohdunkaulan ja -suun tilanteesta oli ollut ihan vinkurallaan, kohonneeseen verenpaineeseen, turvotukseen ja näköhäiriöihin olisi kuulunut puuttua jne. Onpahan nyt sitten tiedossa ja seurannassa. Luotan itse sata kertaa enemmän kokeneeseen terkkariini (joka on kätilö) kuin kumpaankaan niistä parikymppisistä lääkäreistä, joiden kanssa olen neuvolassa asioinut - jälkimmäinen ei osannut edes käyttää doppleria. Ja onneksi hädän tullessa pääsee päivystykseen asiantuntevaan hoitoon!

Eerika
Bättre liv

No huhhuh! Tuossa kyllä voisi olla jo pienen palautteen paikka, kuulostaa jo menevän hoitovirheen puolelle? Onneksi siellä on ilmeisesti nyt kaikki kuitenkin hyvin ja hyvä että pääsitte kunnon hoitoon! Minullakin on kokenut terkkari, joka ei tosin ole kätilö. Pitää häneltä kysellä vähän arviota koosta ensi viikolla. Neuvolalääkärinä tuntuu olevan aika sekalaista porukkaa, eikä kaikilla ole varmaan kokemusta raskauden seurannasta, toivoisi että neuvolalääkärit olisivat erikoistuneet raskaudenhoitoon ja kaikki voisivat saada hyvää hoitoa eikä se olisi niinkään tuurista kiinni kenen lääkärin saa. Paljon tsemppiä sinne, toivottavasti loppuaika menee nyt hyvin!

Blueberrymommy
Blueberry dreams

Hehee, katsotaanpa kumpi synnyttää ensin - täällä laskettu aika 21.12. ;) Tsemppiä, hengessä mukana!

Eerika
Bättre liv

Voi että, löysinkin juuri blogisi. Pää on täällä tyhjänä eikä edes osaa ajatella/kuvitella synnytystä ja vauva-aikaa kun ei tiedä millaista se sitten onkaan. Hyvää vointia loppuraskauteen ja tsemppiä tulevaan!

Anna-M (Ei varmistettu)

Ei viimeinen neuvolalääkärikäynti ole varsinaisesti mikään synnytystapa-arvio, vaan viimeinen lääkärin rutiinitarkastus normaaliseurannassa. Synnytystapa-arvioon laitetaan, jos nla-lääkärin tarkastuksen perusteella on aihetta epäillä sikiön ja lantion koon epäsuhtaa tai todetaan lapsen olevan virhetarjonnassa (esim. perätila) tms. Jos näin ei ole, voidaan olettaa kaiken sujuvan normaalisti. Yllätyksiä voi synnytyksessä tulla kaikista ultraamisista huolimatta, eikä UÄ kerro kaikkea, esim. ei välttämättä sitä, onko vauva raivo- vai avosuisessa tarjonnassa. UÄ:llä tehdyt painoarviot eivät myöskään ole tarkkoja, ainoastaan suuntaa antavia. Yleensähän kaikki menee hyvin - luonto hoitaa asian niin.

Ultraäänitutkimuksia neuvolassa tekevät ne lääkärit, jotka ovat saaneet koulutusta raskauden seurantaan UÄ:llä. Se ei ole vaatimus työn tekemiseksi, vaan ikään kuin bonus. Muuten mennään tosiaankin "käsikopelolla", jolla olennaisimmat seikat saadaan kyllä tutkituiksi. Sekin kannattaa muistaa, että lääkärillä on neuvolassa tavallisesti n. 15 min aikaa todeta nämä olennaiset seikat, siinä valitettavasti ei liioin jää aikaa rupatella siitä, mitä tuntemuksia synnytys herättää ja miten haluaa synnyttää. Onneksi terveydenhoitajilla usein on enemmän aikaa henkisen puolen huomioimiseen.

Mun mielestä on kauhean hassua, että nykyään moni (ensi)synnyttäjä ajattelee, että synnytykseen edetään mahdollisimman luonnonmukaisesti; kehoa kuunnellen, lääkkeellistä kivunlievitystä ja turhia tutkimuksia välttäen, mutta kuitenkin raskauden aikana tarkkaillaan jokaista omaa oloa kauhunsekaisin tuntein, on kotidopplerit, pitäisi saada joka välissä ultraa ja kaikkea mahdollista seurantaa. Raskaushan on aivan samalla tavalla luonnollinen prosessi kuin synnytyskin! Kummankaan kulkuun ei juuri voi vaikuttaa ja useimmiten kaikki menee silti hienosti. Kivuilta ja vaivoilta harva säästyy, nehän kuuluvat asiaan.

Rauhallista loppuodotusta!

Kommentoi