Terkkuja 5 kk rajapyykiltä!

Ladataan...
Bättre liv

Missä ihmeen välissä te muut pikkuvauvojen äidit oikein bloggaatte? Päiväuniaikaan? Lapsen jo mentyä nukkumaan? Mutta missä välissä te sitten syötte, teette ruokaa, viikkaatte pyykkiä tai käytte ihmisten ilmoilla? Vaunulenkkeilette ja jutustelette mammakavereiden kanssa? Sen jälkeen kun pieni alkoi olemaan enemmän hereillä ja syömään yhä lyhempiä aikoja alkoi viihdytyksen tarve selkeästi nousta. Onneksi vieläkin pysytään myös tyytyväisenä leikkimatolla ilman seuraa joten peli ei ole aivan menetetty! Imetyksen aikana ehdin ehkä hieman räplätä kännykällä blogeja, facea ja instaa, mutta läppärin tai pädin ottaminen messiin, you wish! Siinä on pienet kädet samantein läpsimässä ja silmät toljottamassa ruutua. Ja meitsin aivotoimintakin on sitä luokkaa että huhhuh, kokonaisen yhtenäisen postauksen kirjoittaminen kerralla? Not gonna happen!

Päivät menevät joka tapauksessa aivan hurjaa vauhtia ja ennen kuin huomaankaan on iltaimetyksen ja pienen nukkumaanmenon aika enkä ole ehtinyt välttämättä viettää hetkeäkään omaa aikaa siihen mennessä.. Onneksi tehdään kivoja asioita yhdessä päivisin, enimmäkseen siis treffataan mammakavereita vauvoineen ja äitikin pääsee elementtiinsä eli jutustelemaan. Olenkin kuin huomaamatta jo toteuttanut yhden pienen unelmani. Nimittäin löytänyt mukavia mammakavereita, ihania ihmisiä ympärilleni joiden kanssa tullaan hyvin juttuun niin vauvajutuissa kuin muutenkin. Ja se on kyllä jo paljon! Että oikeastaan ei se nyt niin vakavaa ole jos bloggaaminen jää vähiin kun sentään livenä ehtii seurustella. Eihän?

Viimeiset viikot ovat siis olleet aikamoista liitoa, on ollut miehen työreissua ja triljoonia iltamenoja, meitsin pääsykoetta ennakkotehtävineen ja materiaaleineen, paljon sovittuja tapaamisia ja arjen pyöritystä. Olen siis viettänyt yhden jos toisenkin yh-päivän ja tsempannut tsemppaamistani. Tavallaan olen myös nauttinut touhuilusta ja tehnyt kivojakin asioita. Jossain vaiheessa kuitenkin kamelin kaula katkesi ja nyt yritän saada hiljalleen taas sen hyvän fiiliksen arkeen takaisin. Niin ja sen valheellisen hallinnan tunteen korvaamaan tämän "kaikki kaatuu päälle"-fiiliksen.

Oman jännityksensä takaraivolle tuovat pääsykokeiden sekä yyteiden tulosten odottelu. Ensi vuoden kuviot kun alkavat selviämään hiljalleen niiden myötä! Joka tapauksessa ajateltiin yrittää pitää pieni kotona vuoden 2015 elokuulle saakka tavalla tai toisella. Toivottavasti tämä päätös ei vie meitä aivan perikatoon. Vai onko se peririkkoon. Vai onko se.. (I made my point, no brain activity!) En siis ole vieläkään ehtinyt uskaltanut laskea mitä tämä tarkoittaisi rahallisesti. Vaihtoehtoja on monia, mutta enköhän siis jää kotiin ainakin ensi keväälle saakka pikkuisen kanssa. Se mitä kaikkea teen siinä "ohessa" ja miten ja mihin palaan töihin, selvinnee pääpiirteittäin ennen Juhannusta. Ja kai sekin vielä selviää milloin isimies pitää loput isyyslomaviikkonsa.

Kuten arvata voi, noin kuukauden tahattoman blogitauon aikana on mielessä pyörinyt triljoona aihetta mistä kirjoittaa eikä niiden käsittely bulletpointteina ehkä tuo niille oikeutta. Kiinteiden ruokien aloitus on ehkä eniten ollut mielessä pikkuisen kasvaessa ja imetyksen sitovuuden alkaessa kaihertaa mieltä. Rankasta synnytyksestä toipumisesta ehdin kirjoittaa postauksen lähes valmiiksi ennen Pääsiäistä, mutta ohupsanhei, siellä se vieläkin odottaa viimeistelijäänsä.

Vaan ehkä nyt kun aikaa ei enää vie ennakkotehtävät, voin viettää hetkiä koneen äärellä ihan jopa AJATELLEN ja KÄSITELLEN asioita ja pitää pientä breikkiä jatkuvasta puuhastelusta. Oi hitsi, ehkäpä jopa saisin talon hetkeksi about tyhjäksi jos mies lähtisi vaunulenkille ja jäisin tänne ihanaan hiljaisuuteen! Välillä tekisikin kyllä mieli ehtiä ajatella jokin ajatus loppuun asti ja tajuta mitä haluaisin seuraavaksi tehdä. Toisaalta tämä mammailu on opettanut sen, kuinka asiat vaan menevät eteenpäin vaikken olisikaan ehtinyt niitä vielä murehtimaan. Uusi ajatus ja päivä kun on jo tuloillaan ennen kuin edellinen edes alkoi.

Saan sitten ryhdistäydyn tässä bloggamisessa tai en niin meidän touhuja voi tosiaan seurata Instagramista, sillä satunaisiin arkiräpsyihin ja lyhyisiin kuulumisiin löytyy aikaa myös meidän kiireisen elämän lomasta ;) Viimeisimmät kuulumiset kertoisivat 5 kk rokotteiden mukanaan tuomasta kuumeesta ja äidin väsyzombeilusta söpöyden keskellä joten selkeästikin ollaan käyty neuvolassa! Tässä siis pienen 5 kk kuulumiset, näitä kun on aina niin kiva lukea muidenkin postauksissa sillä pienet vaan tuppaavat kehittymään niin eri tahtia!

Pikkuisen 5 kk kuulumiset:

  • Nukkuu noin 10-12 h yössä, syö aamuyöllä ja seuraavan kerran aamulla
  • Syö tissiä, tissiä ja tissiä. Maitoa siis tulee ja imetyksiä on noin 6 päivässä.
  • Kiinteiden aloitus on saanut vielä odottaa, mutta kovasti on pohdinnan alla.
  • Paino 6980g, pituus 66,5 cm ja pipa 41,8.
  • Vaatteet koossa 68 alkavat kuitenkin jo jäämään pieniksi (yläkroppa taitaa olla suhteessa pidempi kuin jalat?)
  • Kääntyillään puoleen ja toiseen, pyöritään akselin ympäri niin selällään kuin mahallaankin, vahingossa saatetaan peruuttaa hieman ja möyriminen on kovasti yrityksenä, mutta ei liikuta kuitenkaan vielä. 
  • Istuminen ja seisominen olis niiiiiin kivaa. Harjoitellaan aina välillä hetki seisomista ennen kuin noustaan syliin, istuminen rajoittuu syliin ja silloinkin kallistutaan yleensä etukenoon tutkimaan omia varpaita.. kropan hallinta ja voima alkavat kuitenkin jo lisääntyä eli kohti istumista ollaan kovaa vauhtia menossa.
  • Höpötetään kovasti kotioloissa, hymyillään ja leikitään. Ihmeellisissä kummallisissa paikoissa katsellaan silmät pyöreinä ja aika vakavina ympärilleen pitkään ennen kuin aletaan aktiivisiksi.
  • Kivaa on tunkea kaikkea suuhun, moikkailla koiria, katsella puita vaunulenkillä, rapistella leluja, hyppyytykset, pöristelyt, hölmöilyt, höpöttelyt ja kaikki jännä mitä säikähdetään.
  • Päiväunet ovat lyhentyneet, katkeilevat herkemmin ja viime päivinä kolmesta on tullutkin kaksi eli ollaanko tässä nyt oikeasti siirtymässä jo kaksiin päiväuniin?
  • Uusi rytmi syömisten ja päiväunien suhteen on selkeästikin hakusessa. Toivottavasti pian taas tasaantuu niin äiti pääsee taas kärryille siitä missä mennään. Yleensä muutaman päivän rytmien kirjaaminen on riittänyt pääsemään uudesta rytmistä jyvälle (meidän tyttö on rytmityttö).

Tämä postaus meinasi päättyä sanoihin "ja nyt onkin jo kiire pientä syöttämään", mutta en sitten ehtinyt lisätä postaukseen kuvia ja morjenstusta ennen lähtöä. Niinpä tämä postaus päättyy siihen, että tässä välissä on imetetty pieni kahdesti (kiinteiden syönti alkanee olla jo lähellä kun vain yksi iltaimetys ei enää riitä..) ja hypitty aina välillä koneelle. Nyt odottelen tuolta sateen keskeltä meille kahta väsynyttä rokkikeikkalaista yöksi ja kaapissa odottaa kylmät oluet sekä bruschettan ainekset. Huomenna pikkuinen saakin ihmetellä uusia ystäviä, eilen ja tänään kun ehti jo ihmetellä tätiään. Uudet ihmiset ovat onneksi vieläkin pop! Sitä vierastusta siis kauhulla odotellessa nautimme tästä ilosta :)

Ihanaa Helatorstaita kaikille ja terkkusia, täällä me vieläkin ollaan vaikka elämä on vienyt hieman mennessään ja radiohiljaisuus on venynyt jo yllättävän pitkäksi! Mutta onneksi sain jo instagramin puolella palautetta, että milloin tulee seuraava postaus.. eli kiitokset sinne persuuksille potkaisusta. Josko se seuraava postaus tulisi hieman helpommin ja nopeammin eetteriin!

<3 Eerika & Epeliina (5kk äiti ja tytär)

Share
Ladataan...

Kommentit

Nina Enroth

Jee, ihan oikea postaus! Kappaleita, lista ja kuvia :) Hyvin sä vedät. Tsemppiä sinne tätäkin kautta. Mä tajusin, etten yhtään tiedä, montako kertaa päivässä meidän jamppa syö. Pitäisikin joku kerta pistää ylös. 

Hankin muuten ton kesäkuomun meillekin ja viritin sen paikoilleen. Sit tuli nää kelit. Ja nyt on sitten vauva kesäkuomun alla villasukissa, pipo päässä :D

Eerika
Bättre liv

Tattis, yhdyssanatkin tais mennä oikein! Meillä pienen rytmistä on saanut yllättävän hyvin kiinni jo parin päivän syömisten, nukkumisten ja vaipanvaihtojen ylös kirjaamisella. Ennakoiminen onkin sitten paljon helpompaa :) Rytmi tosin muuttuu aina vähän väliä, mutta sitten taas kynä ja paperia käteen ja etsimään vinkkejä uudesta rytmistä.. nimim. taas uutta rytmiä etsimässä! Ja hei tänään on taas tarvetta kesäkuomulle.. jippii!

Lilleri78
Tuttitango

Hehee, samoista syistä musta on ollut mukavaa nyt kirjoitella lyhyempiä arkikuvapostauksia - kuva kertoo puolet ja siihen voi sitten kirjoittaa oheen mitä ehtii ;) Tuleepa ainakin kirjoitettua jotain eikä vain päiviteltyä itsekseen, kun ei ole kirjoittanut mitään pitkään aikaan. Olis kyllä kaikenlaista mielessä mullakin, mutta että kykenisi kirjoittamaan pidemmän tekstin (ja jopa useamman!) ajatuksen kanssa onkin toinen juttu! Tai yleensäkään ajattelemaan mitään kovin syvällistä...

Kiva siis, että ehdit kirjoittaa tämän postauksen, mukava kuulla teidän kuulumisia!

Eerika
Bättre liv

Kiitos :) Kovasti terkkuja sinne!

Mindeka
Ma-material Girl

Pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että äidit tapaavat myös muita samassa tilanteessa olevia, joten jos vaihtoehtoina on mammatreffit (tai vaunulenkki hyvässä säässä) tai bloggaaminen, suosittelen valitsemaan nimenomaan sen livetreffailun ;)

 

Eerika
Bättre liv

Juu aikalailla sitä on kodin ulkopuolella pyöritty ja jätetty kone rauhaan viime aikoina (mitä nyt nuo ennakkotehtävät, graah!). Ehkä tännekin aina välillä silti eksyy :)

Salma

Komppaan edellistä, itselle tämä bloggailu on vauvavuotena sellaista hauskaa ekstraa, joka tulee kaiken muun päälle ja silloin kun on oikeaa asiaa. Ja valintakysymyksiähän nämä ovat muutenkin, mitä kukin pitää tärkeänä.

Kiva lukea vauvan kehityksestä, meidän typy on jo 7,5kk joten vertailukohtaa löytyy. Samantyyppistä mietintää muutenkin: meilläkin oli yt:t, jotka tosin päättyivät jo, isyysvapaita hyödyntäen aion palata töihin loppuvuodeksi (loka-joulukuu), jotta voin olla kotona vielä koko ensi kevään ja kesän elokuun loppuun. Ja opintojakin täällä mietitään. Joten melko samoissa mennään :)

Eerika
Bättre liv

Äippäri antaa kyllä hvyin etäisyyttä näihin urahommiin, ehkä muutokset töissä ja mahdolliset opinnot eivät olekaan niin huono juttu. Ainakin tärkein on ja pysyy, eli oma pieni perhe <3

-mimmu- (Ei varmistettu)

OI, piiitkä postaus pitkästä aikaa, jeij :)

Meidän puolivuotias nukkui kahdet päikkärit (10-14 ja n.16:30-18) suunnilleen 5,5kk ikään asti, sitten maailma alkoi kiinnostaa enemmän kuin nukkuminen ja helteet tuli kaupan päälle, nyt tyttö nukkuu päivästä riippuen 2-3 päikkärit n. tunnin-3 pätkissä, helteillä kolmet tunnin pätkät. Kyllä siinä äiti on ihmeissään kun vauva ei enää oikeasti nuku koko aikaa ;) :D

Me ollaan annettu soseita 4kk iästä lähtien ja hyvin näyttää maistuvan. Esikoisen kohdalla annettiin vasta kun täytti 6kk ja tuntui että "eteneminen" uusiin makuihin jne. oli niin hidasta ja määrät pieniä niin ajateltiin nyt aloittaa aiemmin ja hyvin meni!

Täällä kanssa on hyvin itsekseen viihtyvä vauva...tai siis oli, nyt äidin perään huudetaan ja kovasti seuraa missä äiti on. Isosisko on kanssa tärkeä ja hänelle tulee parhaimmat kikatukset &lt;3 isi oli vuorokauden poissa ja häntä vierastetaan :D

Ihanaa ensimmäistä yhteistä kesää teille! (tai no olihan hän viimekesänä masussa)

(Meillä on edessä ensimmäinen ulkomaan matka lasten kanssa, saa nähdä kuinka käy ;) )

Eerika
Bättre liv

Huoh, meillä on näköjään uusi päikkäriaika klo 10.30-13! Tänään tosin vieläkin nukutaan! Iltapäivällä ja illalla puolestaan ei meinata nukkua kuin muutama pikku nokonen. Isimies osti jo bataattiakin kaappiin, et kaipa mekin kohta aloitetaan nuo kiinteät. Ollaanhan tässä jo kohta 5,5kk.. ruoka tuntuisi kovasti kiinnostavan, käsien koordinaatio on bueno, kaikki menee suuhun ja d-vitamiini otetaan oikein innolla itse lusikasta (minkä annan hänelle käteen suun eteen) ja jäädään imeskelemään ja pureskelemaan sitä kuin vanha tekijä.. 

Tsemppiä ensimmäiseen matkaan! Yhden pikkusen kanssa se meni oikein helposti, mutta useammassa on varmastikin enemmän haastetta :)

Annis (Ei varmistettu)

Pidät alle 1/2-vuotiasta rattaissa ja istuma-asennossa, vaikka lapsi ei vielä itse istu? Itse kyl en pitäisi, suositeltavaahan olisi että lapsi "laitetaan" vaan niihin asentoihin mitkä hän jo itsekin jotenkuten hallitsee. Bugisten ratasosahan ei makuullakaan ole suora, eli selkäranka ei siinäkään ole neutraaliasennossa. Mutta, eipä asia oikeasti mulle kuulu, ehkä tiedät nämä asiat myös itse.

Puolivuotiaanäiti (Ei varmistettu)

Eipä pikkuneiti tuossa kuvassa istu, vaan aika makaavassa asennossa. Kyllä tuon ikäinen voi istua sylissäkin tuettuna. Ei tietenkään istuttaa esim. syöttötuoliin. Meidän viisikuinen punnersi itsensä makuuasennosta vaunukopasta nojaamaan reunaa vasten eikä todellakaan hereillä ollessaan suostunut vain makaamaan vaunuissa.

Eerika
Bättre liv

Juurikin näin, ehdit ensin, tattis :D Bugisten ratasosassa makuuasennossa pää on tosiaan vain aavistuksen verran koholla, ei sen enempää kuin jos kirjan laittaisi pinnasängyn jalkojen alle. Hereillä ollessa pieni on seuraavassa asennossa, missä ollaan jo enemmän kohotettuna, mutta asento on silti jopa matalampi kuin joissain sittereissä. Ratasosa on viileämpi helteillä joten sillä otimme sen jo käyttöön, neuvolassakin tämä ratkaisu on ihan siunattu jos se nyt jotain vaikka merkkaisi :)

Meillä muuten pieni yrittää nykyään punnertaa itseään ylös tuosta kohotetustakin asennosta, sylissäkin tahtoisi jo kovasti olla pystyssä istumassa.. hiljalleen ne voimat siitä kasvaa, kroppa muuttuu ja istuminen luonnistuu ;) Terkkuja sinne puolivuotiaan äidille, maailma tuntuu jo kovasti kiinnostavan tämän ikäisiä!

Kiira85 (Ei varmistettu)

Itse olen pitänyt meidän vähän vajaa 6kk neitiä jopa siinä kaikista istuvammassa asennossa bugiksissa. Meillä on koira ja sen menoa on pakko seurata lenkillä, muuten tulee kiukkukohtaus!! :D Näin siis vain noin 10-15 min kerrallaan, mutta kuitenkin. Puhuin tästä neuvolassa ja sanoivat, että siitä vaan!

Annis (Ei varmistettu)

Näissäkin asioissa tuntuu olevan niin monta koulukuntaa. Oma neuvolalääkärini sanoi, ettei alle 1/2-vuotiasta saa istuttaa pystyasennossa edes sylissä, koska selän lihakset on vielä niin heikot. Tätä en noudattanut, koska meidän tyttöä ei ollut mitään mahiksia pitää hetkeäkään sylissä puoli-istuvana, hän raivostui siitä. Bugiksiin en kuitenkaan ratasosaa vaihtanut kuin vasta 7-kuisena koska kyllähän tuossa "2. asennossa" rattaissa on alaselällä ihan erilailla kuormitusta kuin suorana pötkönä maatessa. Enpä olis ihan makuullakaan pitänyt ratasosassa, kun siinäkin on kulma lantiossa. Ja kyllä me viime-heinäelokuu pärjättiin hikihatun kanssa kopalla, sinne vaan kevyissä vaatteissa. Mutta on mahdollista, että olen hysteerinen alan ihmisenä :D

Itseään istumaan kampeava lapsihan on ihan eri juttu, silloinhan lihashallinta on jo vähän toista tasoa.

Meillä istutaan :) (Ei varmistettu)

Annis on kyllä oikeassa että eroja on huimasti. Tämä äiti järkyttyi tänään kun viisikuinen kampesi itsensä kopassa täysin makuuasennosta istumaan. Piti vaan reunasta kiinni :) Vaavilla on aikalailla paremmat vatsalihakset kun äidillään... sylissä ollaan istuttu ja meille 4kk lääkäri sanoi että ilman muuta voi sylissä istuttaa meidän tapausta.

Onneksi on niin että yleesnsä äidit (ja isät) tuntevat omat lapsensa ja etenevät sen mukaan.

Kommentoi

Ladataan...