Työminän varovaista heräilyä kesken kotiäiteilyn

Ladataan...
Bättre liv

Viime aikoina on mieleen tupsahdellut työajatuksia. Pääsin käymään ammatillisessa seminaarissa ja intohan se sieltä heräili. Olipa muuten kummallista olla äitiminän sijaan työminänään jossain. Taitaa tämä identiteetti olla hieman hukassa sillä mieleni teki jo seistä ylös selittämään kuinka minulla on kotona sellainen pieni kenen luolta tänne karkasin. Olisi jotenkin tuntunut helpommalta päästä juttelemaan vauvajutuista, mutta onneksi se ei ollut millään mahdollista. Ilmoittauduin innoissani toiseenkin tapahtumaan kun mies lupautui hoitamaan pikkuista muutaman tunnin keskellä päivää. Tehtiinpä vielä pieni palvelus ystävälle mikä sivusi duunihommiani ja olin jo ihan liekeissä! Ihanaa ajatella jotain muutakin kuin välikausihaalareita, kestovaippojen pesua, hoitokassin sisältöä ja seuraavaa sormiruokailijan lounasta! 

Ei siinä mitään, olen kyllä nauttinut täysin siemauksin tästä vauvakuplassa elämisestä, mutta nyt se kupla taitaa olla hiljalleen puhkeamassa. Toivon vaan kovasti ettei kotona viihtyminen ole tipotiessään. Aloin jo sitä suremaan sillä tottakai haluaisin nauttia ajastani kotona pikkutyypin kanssa! Ehkä tämä on vaan vähän raskaampi muutosten vaihe kun pieni liikkuu jo aivan himona, mutta tolkkua ei ole nimeksikään. Olenhan myös ollut tyypin kanssa himassa kohta 9 kuukautta, hoitanut jokaisen yön ja suurimman osan päivistä, omaa aikaakaan ei ole ollut nimeksikään. Ihmekään jos siinä vähän alkaa lakoomaan! 

Kuva 1: Sunnuntain kirpparilöytöjä! Kuva 2: Ruokaostoksilla ison murun kanssa tänään <3

Syksy itseasiassa lähti aika hyvin jo käyntiin ja sain lähdettyä kotoa jumpalle ja olemaan muutenkin itsekseni. Sairastelut tietty pysäyttivät hyvän alun ja tekivät arjesta hieman mahdottomampaa huonosti nukuttuine öineen, kotipäivineen, huonoine syömisineen ja kitinöineen. Sanokaa, oi sanokaa, että se kotiäitiyden ilo tulee sieltä takaisin kunhan tähän eloon saadaan lisää iloa, sosiaalista kanssakäymistä ja omaa aikaa!

Onneksi tuleva viikko on pullollaan hyvää seuraa, omaa aikaa, inspiroivia juttuja ja työminän herättelemistä joten toivotaan parasta! Huomenna pitäisi olla hetki rauhallista blogiaikaa, joten ei muuta kun kokoamaan pienen 9 kk päivitystä <3

Milloin teillä muilla on heräillyt työajatukset? Milloin vauvakuplanne puhkesi? Millaista on kotona oleminen isomman lapsen kanssa?

Öitä ja iloa uuteen viikkoon

<3 Eerika ja Epeliina (pian 9kk äiti ja tytär)

Share
Ladataan...

Kommentit

Kultahippusiablogi (Ei varmistettu) Http://Www.kultahippusiaripotellen.blogspot.

Minä olen tehnyt töitä freelanserina lähes koko tämän kotiäitiyden ajan (8,5kk). Toki työt ovat olleet osa-aikaista hommaa ja olen saanut onnekseni tehdä oman aikatauluni mukaan (joitakin dediksiä lukuunottamatta). Täysiaikainen työ tai itseasiassa sen hakeminen alkaa tammi-helmikuussa. Osa-aikainen työ tuli vähän kuin puskista raskausaikana ja on ihan erilaista kuin se mitä olen tehnyt aiemmin työkseni. Ihanaa vaihtelua ollut ja on kirkastanut osittain sitä kuvaa mitä työtä haluan jatkossa tehdä. Olisi mukavaa että olisi ollut työ mihin palata, mutta toisaalta nyt on ovet avoinna ja tämä kotiaika (myös raskausaika) teki minulle tosi hyvää. Opiskelin ja sain rauhoittua ja pohtia asioita.

Onneksi mikään ei tapahdu päivässä ja mieli saa pureskella asioita ennenkuin ne toteutuvat :)

Eerika
Bättre liv

Mulla oli myöskin ajatuksissa tehdä freelancer-töitä tässä syksyllä, mutta tällä hetkellä en vaan tiedä millä ajalla tai jaksamisella! Jo oman ajan ottaminen liikunnalle on aikamoinen pyristys. Mullahan on jotain mihin palata, mutta kuviot on töissä muuttuneet aikalailla eli tavallaan jotain aivan uutta on edessä. Saas nähdä miltä se sitten tuntuu kun sen aika koittaa. Ehkä tässä on itsellä vähän oman ajan etsimistä ja toisaalta olen ollut tosi syvällä äitiminässäni ja on kyllä tuntunut vaikealta nähdä itseni myös muussa roolissa. Ehkä kerään tässä motivaatiota ja intoa jotta sitä olisi sitten töihin palatessa!

Niin ja osa tästä väsymyksestä vauva-arkeen menee ihan jonkun pöpön piikkiin, kroppaa on kolottanut jo viikon ajan ja olen yrittänyt liikkua ja helpottaa oloa kaikin keinoin. Viime yönä sitten puski 39 asteen kuumetta eli vetämättömälle ololle ja kropan kivuille oli ihan syynsä. Se on siis tainnut viedä vähän iloa tästä elosta muutenkin! Kun on jaksamista niin yllättävän paljon paremmin sitä jaksaa myös iloita tavallisesta arjesta :)

Nina Enroth

Mä olen vieraillut töissä sen verran usein, että piuha ei ehkä ole ihan täysin katkennut. Ainakin kuvittelen työ-Ninan olevan ihan tuossa raaputuspinnan alla. Saatan tietysti huijata itseäni.

Eerika
Bättre liv

Mä olen käynyt pari kertaa, mutta jotenkin mun identiteetti on aivan hukkunut tämän äitiyden alle ;) Ihan hyvässäkin toki! Mutta ehkä on aika hiljalleen kaivaa sieltä myös muita kerroksia itsestään. Duunissa oli kyllä motivaatio ja innostus kadoksissa jo ennen tätä raskautta joten ei ihmekään että koko homma on sekaisin myös tässä vaiheessa :)

Eerika
Bättre liv

Ihanaa että on aikaa keräillä sitä intoa ja niitä ideoita, siellä ne sitten odottaa kun on aika palata :) Kumpa itsekin löytäisin taas innon, josko tämä tästä hiljalleen kun sitä herättelee..

Matkalla koti-ihmiseksi

Oma vahva kokemukseni on, että vaikka vauvat ovat iihania, on yli yksivuotiaan kanssa kotona olo paljopn helpompaa. On eritavalla tekemistä, selkeä päivärytmi ja kommunikointi päivä päivältä helpompaa. Mukavaa syksyä! Sinulla on ihana blogi!

Eerika
Bättre liv

Kuulostaa lupaavalle! Ehkä meilläkin sitten Joulun jälkeen on jo ihan erilaista tämä arki :) Ehkä tämä vaan on itselleni vähän raskaampi vaihe? Mutta onneksi vaiheet tulee ja menee.. ;) Ja kiitos kovasti, ihanaa että tästä blogista on iloa kun olen tämän saanut sinnitellen pidettyä pystyssä vaikka välillä postausvälit ovatkin karanneet ihan käsistä.

Maxine (Ei varmistettu)

Minä olen kotona 10 kk tyttäremme kanssa eikä vauvakupla ole kadonnut vieläkään! Viihdyn hyvin kotona, vaikka raskaita päiviä ja huonosti nukuttaja öitä on. Minulla ei ole kiire töihin, vaan nautin elämästä näin. Joka päivä saa seurata miten tyttö kehittyy ja oppii uusia asioita. Näitä aikoja tulee vielä ikävä!

Eerika
Bättre liv

Äitillä taitaa olla täällä hieman pyristely-yrityksiä päällä saadakseen vähän myös omaa erillistä aikaa ja löydettyä itsensä myös muuna kuin äiti-ihmisenä ;) Töihin ei sinällään ole kiire eikä varsinkaan päiväkotiin, mutta jotenkin sitä alkaa kaivata myös jotain ihan muuta tämän arjen pyörittämisen lisäksi. Katsellaan mistä innostutaan :)

Tee (Ei varmistettu)

Minulla on myös 9kk ikäinen lapsi ja välillä huomaan miettiväni työasioita. Toisaalta mietin, että mikä ihmeen kiire sitä on työelämään takaisin. Olen niin onnekas kun saan olla kotona tuon pikkuisen kanssa ja mistä sen tietää, jos tämä jää meidän ainokaiseksi niin siitä perspektiivistä ajatellen tämä on ainutlaatuista aikaa minulle.

On muuten ollut kiva seurata blogiasi samanikäisen lapsen äitinä ja kahden koiran omistajana :) Pystyn samaistumaan aina välillä ;)

Eerika
Bättre liv

Terkut sinne 9kk ikäiselle! En olisi itsekään valmis palaamaan vielä työelämään, mutta näköjään sitä alkaa hiljalleen ajattelemaan muutakin kuin kestovaippojen pesuvälejä ja talvitöppösten valintaa. Olen tainnut olla liian vahvasti pyörittämässä tätä showta, pitää ihan ajatuksella antaa miehellekin lisää vastuuta päätöksistä ja huolehtimisesta, jotta en aivan joka hetki olisi miettimässä mitä seuraavaksi pitäisi tehdä vaan osaisin relata ja keskittyä välillä myös itseeni. Pitää muistaa ottaa sitä omaa aikaa :) Iloa syksyyn!

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä menin töihin kun lapsi oli 13 kk, ja musta se oli yhtä rankkaa kuin ne ensimmäiset hullut kuukaudet pikkuvauvan kanssa. Olin ihan poikki ja hajalla vaikka teinkin vain 4 päivästä viikkoa.

Eerika
Bättre liv

Ouch, olenkin aina ihmetellyt miten työn ja kodin saa yhdistettyä kun päiväkodin aika meilläkin tulee. Se vaan näyttää ihan mahdottomalta tasapainottaa, miten siinä enää lähtee iltaisin omille menoilleen vaikka liikuntaa harrastamaan kun on ollut jo koko päivän pienestä erossa? Päiväkoti olisi meillä edessä näillä näkymin ensi vuoden elokuussa, toivottavasti aika tuntuu oikealle :)

Kommentoi

Ladataan...