When life gives you too many lemons

Ladataan...
Bättre liv

Juuri kun mietin jotain kevyttä detoxia ja kevyempää ruokavaliota kropan uudelleensyntymiseen, tulikin ihan luonnon detox. Tässä on nyt pari päivää juostu vessassa eikä edes aamupuuro pysy sisällä. Jes. Ilmeisesti olen saanut myöhästyneenä joululahjana noro-viruksen tai jonkun sen kaverin, mitä tuntuisi nyt olevan niin isoilla kuin pienilläkin liikkeellä. Muuten olo alkaakin olemaan parempi, ainakin näin fyysisesti. Vatsa olikin ollut kipeä kipulääkityksen ja hitaan ruoansulatuksen vuoksi, eli ainakaan sitä ongelmaa ei enää ole. Vihreää teetä ja agave-siirappia. Varovaisesti lusikallinen jos toinenkin kaurapuuroa turkkilaisella jogurtilla, vaahterasiirapilla, manteleilla ja kuivatuilla hedelmillä. Ulkona sataa räntää ja katselen joulukortteja ikkunalaudalla. Toivottavasti kukaan ei pahoittanut mieltään kun en saanut joulukortteja matkaan. 

Sain jo illalla pienen paniikin. Pitäisi varata uusi kampaaja-aika viime viikolla peruuntuneen tilalle. Optikolle aika näöntarkastukseen. Fyssarille aika viime viikolla peruuntuneen tilalle. Terveyskeskuksen psykologille aika keskusteluun. Työterveyslääkärille soittoaika lähetteen saamiseksi. Gynelle aika jälkitarkastukseen ja keskusteluun keskenmenojen syyn tutkimuksista. Perua Jorvin ultra-aika jos eivät peruneet sitä kun kävin päivystyksessä (ainakaan ei ollut puhetta). Käydä ostamassa joogakortti ennen kuin niiden hinnat vuodenvaihteessa nousevat. Tajuta, että joskus sinne joogaankin olisi taas mentävä. Tehdä opintojen näyttötyöt kuukauden sisällä loppuun ja palauttaa. Aloittaa töissä uudet projektit, mennä töihin ja takaisin joka päivä, olla jokaisena varttina tehokas työntekijä. Vastailla maileihin, ehtiä dediksiin, luoda uutta, jutella normaalisti kahvitauoilla. Vähemmästäkin sitä saa paniikin päälle, mutta onneksi on miehen syli mihin käpertyä. Silti en saanut yöllä unta. Hiippailin kylppäriin ja näpräsin puhelinta kun sain pyörimisestä tarpeekseni. Aamulla ei puolestaan tehnyt mieli herätä. Miksi haluaisin herätä tähän päivään?

Matkakuume on valtava, kuten aina tähän aikaan vuodesta ja aina kun jotain kamalaa tapahtuu. Reissua ei uskalla kuitenkaan varata, jos tulenkin raskaaksi ja saan keskenmenon keskellä Lontoota tai Kreikan pikkusaarella? Huomaatteko oivallisen ajatuksenjuoksun, raskaus tietenkin johtaa keskenmenoon. Mutta oikeasti, niistä raskausoireista viis, se keskenmeno viikon reissulla olisi oikeasti jo paha nakki. Niinpä mitäs tässä alkaisi odottamaan, mitä ihanaa minulla on tiedossa raskauden mentyä kesken ja unelmien reissujen antaessaan odottaa itseään? Haluaisin ihan hirveästi olla pian uudelleen raskaana, mutta toisaalta haluaisin tietää olisiko minulle mahdollisesti jostain lääkityksestä apua varhaisen keskenmenon estämisessä (esim. keltarauhashormoni). Tavallaan haluaisin myös kehoni normitilaan, painoa on tullut lähes kaksi kiloa näistä kahdesta raskaudesta, liikkuminen on myöskin ollut vähäistä ja rauhallista, kävelyjä ja uintia. Syvien lihasten vahvistaminen ja aineenvaihdunnan vilkastuttaminen astangajoogan ja tuoreen ravinnon avulla voisi tehdä minulle nyt hyvää. Harjoitus myös rauhoittaa mieltä ja antaa voimaa. Mutta miksi joogaan meneminen on yhtä sisäistä taistelua? Mikä siinä on, mitä haluan vältellä? Onko minulla jokin henkinen lukko mitä en haluaisi aukaista? Päässä on liikaa kysymyksiä. Miten sen saisi hiljenemään? Ja miksi aika menee eteenpäin, vaikka en ole yhtään valmis? Varaa jo se matka, sanoi työkaveri. En minä tiedä, ehkä minä varaankin. Sitten ensi vuonna.

Kuvat: http://lazyperfection.com/when-life-gives-your-neighbor-lemons.htm ja http://500px.com/photo/16628881

Share
Ladataan...

Kommentit

Torey
Näissä neliöissä

Oijoi, sinäkin noron saanut. Meillä pienin kohta viikon ripuloinut. Pari päivää kieltäytynyt syömästä. Onneksi sinullakin alkanut jo helpottaa, joskos meidänkin pienelle hiljalleen alkaisi ruoka taas maistua ja pysymään sisällä kunnolla. 

Eerika
Bättre liv

Torey: Mietinkin jo, että kehtaanko kommentoida blogiisi (taas vaihdetaan vaippoja), että niin täälläkin! Tai ainakin melkein. Pienellä olo on varmaan paljon huonompi kun ei edes tajua miksi sattuu. Itse yritän pitäytyä sokeripitoisissa nesteissä ja aina välillä kokeilla jotain kiinteämpääkin (puuroa tai jogurttia). Parempia vointeja teidän pikkuiselle!

Torey
Näissä neliöissä

Onhan niitä reilun kokoisia vaippoja kauppojen hyllyillä. :D

 

Katie
Aika kypsä äidiksi

Entäs jos varaisit jonkin äkkilähdön kuukauden sisään? Ja olisitte sitten ihan tosissanne yrittämättä tulla raskaaksi ennen kuin reissun jälkeen? Pitäähän sun kropankin toipua.

Itse olen ihan samanlainen: aina kun jotain kamalaa tapahtuu, tahdon pois. Tai no, pois on joka tapauksessa päästävä aina välillä. Nyt yritän etsiä pikalähtöä Marokkoon tai jonnekin, kun (sorry) vielä voin lentää...

Toivon pikaista paranemista myös ällöviruksesta!

Eerika
Bättre liv

Katie: se olis kyllä ihanaa, mutta on liian monta muttaa. Kesälomakausi alkaa vasta toukokuussa eikä talvilomia ole vielä kummallakaan. Tulisi siis kalliiksi kahdelta viikon palkaton plus lennot jonnekin kauaksi sillä lähellä ei yllättäen ole juuri nyt lämmin. Hurr. Ehkä elämä siis näyttää miten päin sen on paras kulkea ja mun pitäis vaan olla KÄRSIVÄllinen ;) Josko sitä vielä matkalle pääsisi vuonna 2013? Iloa teille odotukseen ja reissun suunnitteluun, se on ihan parhautta (itseasiassa molemmat!).

Ehdotan että hengittäisit syvään, ja tekisit sen mitä nyt haluat. Jos haluat matkustaa, matkusta! Ostakaa liput kesäkuulle, tai milloin teillä lomaa onkaan.

elämää ei voi suunnitella, eikä elämän kululle voi mitään. On ikävä jos pelko valtaa arjen eikä uskalla keskenmenon takia varata matkaa. Sillä mistä tiedät ettei kolmas kerta onnistu? Muuta kun yrittämällä? eikä hedelmöityshoidotkaan takaa tuloksia välittömästi.

Tiedän yhden joka koki kaksi keskenmenoa matkalla anoppilaan tai sieltä pois. Lopulta hän ei uskaltanut laisinkaan anoppilaan alkuraskauksissaan, sillä piti matkaa tai tietä jollain tapaa kirottuna. On ikävä jos pelkojensa takia eristäytyy eikä ulos uskalla? Hän ei myöskään halunut suunnitella mitään sillä jos... Kahden keskenmenon jälkeen hän on tullut raskaaksi neljä kertaa. Helposti ja ilman komplikatioita.

Keskity itseesi,nauti arjesta, tunnustele vointia ja katsokaa milloin koette ajan kypsäksi. Ja yritätte uudestaan. Kyllä pitkä odotus palkitaan keinolla millä hyvänsä :) ja muista että äidiksi haluavalla on myös oikeus tulla äidiksi!

Ja niistä peloista, itse sain lentomatkalla rv 17 supistuksia yläilmoissa. Toki kävi mielessä että tässäkö tämä on? Mutta elämälle ja sen kululle ei mitään mahda. Ja jos jo nyt stressaat raskauden alussa, niin arvaa vaan loppuuko se edes koskaan :D sanoisin että sitä isommaksi vauva kasvaa, sen pelottavammaksi ajatukset käyvät...

Etenkin jos on jo hössöttäjä ja panikoiva luonteeltaan! 

Eerika
Bättre liv

Kerran olen vähän tämmöinen uuteen hyppääjä, taidetaan meillä matkustaa jossain vaiheessa tulevaa kevättä. Ehkä pitää ensiksi hieman katsoa ja pohtia näitä lomia ja mahdollisuuksia, ei ole edes hajuakaan milloin me pidetään kesälomat! En ehkä voi kuitenkaan mennä sekä pääsiäiseksi Lontooseen, että kesän alussa Kreikkaan? Voi olla, että budjettikin jo vähän paukkuisi. Ehkä mieleni on iloinen kun vaan lupaan sille, että ennen kesää pääsen reissuun, tuli mitä tuli! Olet kyllä oikeassa, pelot on tarkoitettu voitettaviksi :)

am86 (Ei varmistettu)

Luin blogiasi ensimmäisen raskauden aikana ja elin mukana keskenmenon tuskaa. Tulin tänään katsomaan mitä kuuluu, ja luin toisesta keskenmenostasi. Olen hyvin pahoillani puolestasi ja haluan toivottaa jaksamista!
Suosittelisin sinua syömään foolihappoa, ellet jo syö. Ikävä kyllä vasta 3. Keskenmenon jälkeen tehdään tutkimuksia, koska alkuraskauden keskenmenot ovat niin yleisiä.
Toivon teidän perheellenne hyvää uutta vuotta 2013!

Eerika
Bättre liv

Tervehdys am86 ja kiitos sinulle. Kaikki ei nyt ole tosiaan mennyt niinkuin Strömsössä, mutta josko elämällä olisi kuitenkin vielä hyviä suunnitelmia varallemme. Foolihappoa olen syönyt jo ensimmäisestä raskaudesta lähtien, jatkoin raskausvitamiinien syömistä ensimmäisen keskenmenon jälkeen ja jatkan edelleen. Vaikka julkisella puolella ei asiaa vielä tutkitakaan, keskustelen yksityisen gynen kanssa eri tutkimusten mahdollisuuksista ja olisiko jostain lääkityksestä mahdollisesti minulle apua. Joka tapauksessa hiljalleen annetaan mahdollisuus uudelle raskaudelle ja yritetään keskittyä elämään tässä ja nyt ja kaikkeen hyvään mitä uusi vuosi tuokaan tullessaan. Ihanaa vuotta myös sinulle! <3 Eerika

Kommentoi

Ladataan...