Yksikätisen terveiset

Ladataan...
Bättre liv

Viikonloppu meni muuten oikein loistavasti ulkoillen, extempore ikea-vierailulla (yllä ikean katkarapuleipä), ystävien luona ja kotona.. mitä nyt sunnuntain lopputulema oli vähemmän mieleinen. Liian innokkaalta kaappie  siivoajalta tipahti possunkorva kahden ahtaassa eteisessä tösivän terrierin väliin mistä molemmat nappasivat kiinni ja sen jälkeen toisistaan. Terrierit, metsästäjän kiihkeä luonne ja lukkopurenta.. koirien irrottamisessa meni hetki minä aikana toinen koirista sai aika pahaa vahinkoa ja samalla minä joka pidin vähän liian lähellä sormiani. Niinpä tavarat ja imurit jäivät pitkinpoikin lattioita kun pienessä shokissa soittelin paikkoja läpi ja sain itselleni samantein ajan yksityiseltä ja koiralle eläinlääkäriasemalta. Mies talutti minut lääkäriasemalle tsekattavaksi ja jatkoi viemään koiraa nukutettavaksi ja tikattavaksi. Meitsin lasku oli sentäs kohtuullinen, mutta eläinlääkäriasemalla oli sunnuntain tuplalaskutus päällä, yhteensä koko lysti meiltä molemmilta noin 500 €, josta lähes koko summa koirasta. Itse olen kyllä tyytyväinen, että sanoin ei sairaalan päivystyksessä odottamiselle, siellä olisi mennyt tuntitolkulla kivussa ja säryssä. Koiran suhteen vaihtoehtoja ei juuri ole. Onni että saatiin molemmat nopeasti hoitoon ja kuntoon, rahasta viis!

Itse en lopulta tikkejä saanut, sillä puremahaavat kuulemma tulehtuvat niin paljon herkemmin jos ne tikkaa. Mutta täällä sitä nyt ollaan, syötetään itselle antibioottia ja särkylääkettä kolmesti päivässä ja koiralle kahdesti sekä putsataan molempien haavoja kahdesti ja sidotaan multa peukalo pystyyn. Yhdellä kädellä. Kyseessä oli vielä oikea käteni ja pahimman vahingon sai peukalo, joten kaikki tarttumaotteet ovat nounou ja muidenkin sormien käyttö sattuu aikalailla. Särkylääkkeenä on tuttu ja tehokas (justjoo) Panadol, sillä muutahan en raskausaikana voi syödä. Antibiootitkin käy raskauden aikana, eli huolistani huolimatta kaikkien lääkitysten pitäisi olla aivan turvallisia. Pelkäsin jo pienelle käyvän jotain kun shokissa hyperventiloin, mutta mitään pahoja tuntemuksia ei ole tuntunut ja odotan jo toiveikkaana perjantain varhaisultraa. 

Lääketaulukko eri pillereiden napsimiseen, maitohappobakteerit otetaan 2h antibioottien jälkeen.

Koira osuu joka paikkaan tuon tötsänsä kanssa, sillä on siis sellainen kauluri. Ja vaikka koirien välillä ei sinänsä ole mitään riitaa, ne vaan sattuivat reagoimaan hetkeen, tuntuu tuo kipeämpi osapuoli murisevan saadakseen omaa rauhaa joten pidän ne lähinnä koiraportin eri puolilla. Siinä ne nukkuu tyynyillään auringonpaisteessa ja kurkkivat varovasti toisiaan ihmeissään koko tilanteesta. 

Vaikka vähän sattuu ja työjututtujen kesken jääminen ahdistaa, en minä voi oikein valittaakaan. Ystävät tulivat meille eilen kaksiviikkoisensa kanssa käymään kun palasimme lääkärireissulta, olivat odotelleet tuossa lähistöllä sen aikaa. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa! Ja meitä pyydettiin pienen epäkristillisiksi kummeiksi! Aikasta ihanaa <3 Aurinko paistaa, vasurilla saa kauhottua puuroa suunnilleen suuhun ja kotona on aika ihanaa kuitenkin. Sain pienen opetuksen siitä, että välillä pitää sietää epätäydellisiä hetkiä kun kaverit tulee sikin sokin olevaan kämppään eikä olla ehditty laittaa mitään tarjottavaa. Kun he näkevät meidät haavoittuvimmillaan (kirjaimellisesti). Saan myös oppia miltä tuntuu pyytää apua ja olla vajaavainen. Etten edes pysty pyrkimään täydellisyyteen.

Koiran lääketaulukko. Kummankin taulukon taiteili Mies meitsin tiukassa ohjeistuksessa. Vasurilla saa aikaan justjust raksit.

Ja kaiken lisäksi tilanne pakottaa minut vähän hellittämään ja lepäämään. Ei voi olla mitenkään pahaksi pikkuiselle joka sisälläni kasvaa! Tällä viikolla olen pakotettu sairaslomalle joten ei enää työstressiä, ei nuukahtamista iltapäivisin koneen äärelle, eikä riittämättömyyden tunnetta. Kotona riittää, että kaivan kaapista itselleni ruokaa ja autan kauluripäätä syömään sekä kauhon meille sopivat lääkkeet purkeista ja vähän putsaan haavoja. Näihin saan käyttää aikaa vaikka koko päivän :) Ja tiedättekös, voin myös käydä kesken päivän ulkona, tuossa ihanassa auringonpaisteessa! Kunhan pidän oikean käden vähän pystyssä enkä tartu sillä mihinkään. Voin vaikka istuskella merenrannalla ja katsoa ulapalle. Unelmissani lukisin vielä kirjaa, mutten ole varma kuinka helppoa se on pelkällä vasurilla? Tätä on kokeiltava kotioloissa. Pitäisköhän kokeilla myös kotioven avaamista avaimella ennen kun sen lukitsee perässään?

Ihanaa Vapun viikkoa kaikille, me voidaan kaikesta huolimatta hyvin ja aiotaan viettää Vappuna ihanaa picnickiä mihin mies saa puuhastella ruoat ja mennään pyörien sijasta bussilla tai autolla.

Otetaan elämästä kaikki irti, mitä ikinä se antaakaan <3 Eerika

Share

Kommentit

Katie
Aika kypsä äidiksi

Voi hyvänen aika! Mutta onneksi alkusäikähdyksen jälkeen kaikki on paremmin, ja tosi hyvä tosiaan, että saat vähän saikkua ottaa viikko relasti. Nauti siitä niin kuin parhaaksi näet, ja pikaista paranemista! Onnea varhaisultraankin... :)

Eerika
Bättre liv

Kiitos "tytöt"! :) Kyllä välillä käy mielessä lause: "Totuus on tarua ihmeellisempää" kun tätä elämäänsä katsoo. Ei ole paljoa tarvinut keksiä kirjoittamisen aiheita! Me täällä koetetaan parantua auringonpaisteessa ja kehittää jotain pientä tekemistä jottei aivan muumioiduttaisi! 

Positiivista

Hui kauhistus :O Onneksi ei tuon pahemmin käynyt!

Vierailija (Ei varmistettu)

Eikös noita katkarapuja pidä raskaanaollessa varoa? Vai olenko ymmärtänyt ihan väärin?

Katie
Aika kypsä äidiksi

Keitetyt katkikset on ihan OK!

Eerika
Bättre liv

Vierailija: joo arvaa vaan tuliko mieleen juuri vaikka eihän nuo raakoja ole tai mitään. Pakastetut katkaravut kun ovat kypsennettyjä eikä niitä ole kielletty, vaikka keskustelupalstojen mukaan mitään ei tuntuisi saavan syödä. Kunnan ravintosuosituslapuissa mitään tällaista suositusta ei ole. Ainoastaan tyhjiö- ja suojakaasupakatut ja graavisuolatut sekä kylmäsavustetut kalatuotteet sekä mäti ovat kiellettyjen listalla, saa käyttää vain kuumennettuna (yli 70°C). Katkaravuista ei siis ole sanottu mitään. Pakastevihannekset tosin tulisi ohjeen mukaan kuumentaa ennen käyttöä. Jatkossa siis kuumennuksen kautta katkaravutkin varmuuden vuoksi. Eilen myös tajusin, että himoamani salami sisältää suolattua lihaa (ei kunnolla kuumennettua), joten pistettiin uuniin kuumenemaan kunnolla niin uskalsin hyvillä mielin sitä syödä. Tosi hankalia nämä suositukset jos ei edes neuvolan lappuun muka voisi luottaa! Uskoisin, että pakastekatkaravuista olisi erillinen varoitus kuten graavilohesta ja pakastevihanneksistakin jos se olisi todella riskielintarvike. Sen verran yleinen elintarvike se kuitenkin on.

Tommi K
Isyyspakkaus

Kylmäsavustetut tuotteet ja graavikalatkin ovat periaatteessa OK, jos niitä ei ole tyhjiöpakattu. Monet eivät kuitenkaan halua ottaa pienintäkään riskiä, sillä aina ei voi olla varma, onko kala kuitenkin jossain vaiheessa ollut vakuumissa, ja jättävät kaikki raakaa kalaa sisältävät ruoat pois.

Eerika
Bättre liv

Juu näin olen Tommi kans kuullut. Vielä ei ole tullut niin isoa himoa, että olisin kaivannut, mutta itse tuoreesta lohesta tekemään graaviloheen luottaisin kyllä :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei Eerika - kiitos, että kirjoitat. Minä toistaiseksi vain luen. Halusin kuitenkin kertoa, että blogisi koskettaa allekirjoittanutta erityisen paljon - paljon yhtäläisyyksiä on tarinoissamme. Itse koin ensimmäisen keskenmenon viime heinäkuussa, seuraavan nyt tammikuussa, kolmannen maaliskuussa ja nyt ollaan taas tiineenä, vaikkakin toki vasta ihan, ihan alkumetreillä. Tosin tänään on tuntunut siltä, että taitaa olla tämäkin pieni lähdössä luotamme, tässä vaiheessa erilaiset vatsakrampit ja niiden syyt valitettavasti tunnistaa jo. Toukokuussa pääsemme tutkimuksiin. Toivon toisaalta, että syy löytyisi, toisaalta taas, että mitään syytä ei olisi. Erityisesti toivon, että sinun toiveesi lapsesta toteutuisi, omani myös. Onnea odotukseen!

Eerika
Bättre liv

Vierailija, minulla taitaa olla jokin valtava tarve kirjoittaa, ihanaa että sen tekemisestä julkisesti on muille jotain ammennettavaa. Niin toivoisin, että saisit kokea onnistuneen raskauden, näin monta menetystä on jo aivan liikaa. Hirmuisesti peukkuja että kaikki menisi hyvin. Tavallaan sitä toivoo että tutkimuksista selviäisi jotain mihin voidaan vaikuttaa, jotta voisi itse tehdä jotain pienen hyväksi. Meillähän ei ole tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa syytä löytynyt, toivon ettemme joutuisi kolmatta menetystä kestämään eikä tarkempia tutkimuksia tarvitsisikaan tehdäkään. Paljon toivoa sinne, yritän kaikesta huolimatta uskoa että elämä kantaa <3 Eerika

Kippuralla

buranaa saa ottaa, muttei viimeisellä kolmanneksella

Kommentoi

Ladataan...