Yksin kotona day2

Ladataan...
Bättre liv

Apua, en osaa olla yksin kotona! Tai osaan ehkä hetken, kunhan tiedän toisen olevan tulossa jossain vaiheessa. Sitä vaan jotenkin odottelee ja odottelee, että milloin se ovi käy. Mitään ei oikein tule tehdyksi, ei varsinkaan mentyä nukkumaan, kun sitä vaan jotenkin odottelee.. Eilen menin lopultakin nukkumaan läheteltyäni viestejä miehen kanssa, joka oli oluilla uusien tuttavuuksien kanssa työreissullaan. Laitoin koirat huoneeseensa, menin makkariin ja pistin valot pois. Siihen asettautuessani muistin, että enhän minä osaa mennä yksin nukkumaan. Yleensä otan koirat luokseni kun olen yksin, mutta nyt olin saanut tarpeekseni niiden kammottavasta käytöksestä enkä halunnut antaa niille yhtään lisähuomiota. Oli siis pärjättävä yksin!

Laitoin silmälaput päähän ja odottelin unta. Eihän tästä tule mitään. Soitin kännykästä rauhoittavaa musiikkia, hengittelin syvään ja etsin unta. Ei. Ei, ei, ei. Vajaan tunnin yrityksen jälkeen laitoin miehelle viestiä, se yritti paijata mut tekstarein uneen. Oli kylmä. Tajusin, että myös nälkä. Olin juonut illalla ihanaa jasmiiniteetä, eikä ollut yhtään nälkä, mutta tajusin jättäneeni iltapalan välistä. Luovutin. Kävelin keittiöön, nappasin matkalta villaisen viltin ympärilleni, söin jogurttia, kävin vessassa ja palasin petiin. Laitoin pitkähihaisen yöpaidan alla olleen lyhythihaisen päälle, lisäsin peiton alle fleecen lisäksi villaisen viltin, laitoin pyjaman housujen lahkeet pörrösukkien sisään ja menin kippuraan peittokasani alle. Ja ai että, vihdoin alkoi uni tulemaan! Hieman ennen nukahtamistani poistin puolet lämpökerroksistani kun olin vihdoin lämmennyt. Lopputulos: unta noin 7 tuntia, uninen olo aamulla. 

Olenkohan ihan varmasti aikuinen ihminen?

Tänään tulin kaupan kautta töistä, tein ruoan, söin ja ajattelin yllättää miehen tuomallani italialaisella joulukakulla. Perskeles, kauanko sitä pitää odottaa? Ehdin lukea lehden ja surffata netissä kun puhelu tuli. Lento köpiksestä peruttu, toinen tulee ehkä joskus lähempänä puolta yötä Suomeen. Lisäksi polvi vihottelee, pitää varmaan kuvata ja leikata (taas). Saanko vain istua tässä ja odottaa, että mies tulee kotiin? Onko pakko viedä koirat iltalenkille? En voi edes puhua kellekään! Olenkohan hieman riippuvainen? Pitäisi olla sellainen ystävä jolle voi soittaa tällaisissa tilanteissa. Jonka kanssa voi pulista vaikka samalla kun pyyhkii tiskipöytää ja kiroilee lenkillä kiskoville koirille. Mutta no, elämä ottaa ja antaa. Aina ei voi saada kaikkea.

Illalla voi kuitenkin saada miehensä kotiin, parhaan ystävänsä, sielunkumppaninsa, suurimman rakkautensa, kohtalonsa, toisen puoliskonsa. Jota ilman tuntuu kuin raaja puuttuisi. Kuin kodista puuttuisi henki. Kuin sielusta puuttuisi palanen. Rakkaus on syventynyt raskauden myötä, koen useammin rakastavani toista täysin, kaipaavani koko kropallani, ymmärtäväni kuinka onnekas olen saadessani olla juuri hänen kumppaninsa. Kuinka en voisi kuvitella itseäni kenenkään muun kainaloon, arkeen, riitelykumppaniksi, vierelle hyvinä ja huonoina aikoina. Kuinka kiitollinen voin olla, että olemme löytäneet toisemme, juuri me kaksi, kuinka mahdolliset lapsemme saavatkaan uskomattoman isän. Luotettavan, innostuvan, luovan, osaavan, lempeän, huolenpitävän, viisaan, rakastavan, yllättävän ja iloisen isän. Miehen, joka on enemmän kuin mies, joka on aito ja oikea ihminen joka ei sukupuolirooleja kumarra. Mies, jolta voi oppia paljon. 

Okei, ehkä on vähän ikävä, lupaan ärsyyntyä mieheni katalista pahoista puolista ihan pian! :D Luulis nyt yli kymmenessä vuodessa päässeen pahimmasta ikävästä ohi..  vaikka tämä kyllä on jo lieventynyt vuosien myötä..

Ihanaa keskiviikkoa, tänään juhlitaan hyvää oloa, pientä masussa ja maagista rv 8+6 joka päättyy tänään puoliltaöin! Huomenna mennään siis jo 9+0 eli kymmenennellä viikolla ja edetään tuntemattomalle maaperälle raskausviikkojen suhteen! Olo on ollut kyllä erilainen kuin edellisessä raskaudessa, vatsassa on ollut paljon vähemmän tuntemuksia, olo on ollut hyvä ja rauhallinen. Seuraavaa ultraa siis odotellessa, rakkautta <3 Eerika & pikku-e

Share
Ladataan...

Kommentoi

Ladataan...