Ladataan...
Bättre liv

Laskuvesi ja kehon ja mielen kauneudellaan pysäyttävä maisema.

Mitä sanoisin vuodesta 2012? Kertoisinko kuvin, vastaisinko kysymyksiin, inspiroituisinko uudesta vuodesta? Kulunutta vuotta muistellessani kävin läpi tuhansia kuvia, lopulta olisin halunnut jakaa kanssanne lähinnä kuvia elämäni matkalta Aasiaan sekä muutaman onnellisen mahankasvatuskuvan ja sain aivan hillittömän matkakuumeen. Vaikka vuoteen kuului paljon surua ja pettymyksiä, oli se myös täynnä iloa ja upeita kokemuksia. Pitkin vuotta näimme ystäviä ja sukua, tutustuimme uusiin paikkoihin, ihmisiin ja asioihin sekä opimme itsestämme pitkin matkaa. Tänä vuonna tuli täyteen myös kymmenen vuotta yhteistä matkaa mieheni kanssa ja koimme jälleen monta ensimmäistä kertaa yhdessä. Niin paljon ehti tapahtua, mistä vuosi sitten en olisi edes ymmärtänyt haaveilla!

Vierumäki kevättalven valossa

<3 Mummi

Uuden kodin pirut

Helsingin rannat

Alkuvuonna ostin ex tempore lennot toukokuulle Aasiaan, mikä saattoi olla vuoden paras tekoni. Työkaverin yhtäkkinen kuolema oli pistänyt ajatukset uusiksi, nyt jos joskus oli aika tehdä unelmista totta. Pian työkaverin jälkeen menetin myös rakkaan mummoni, hautasimme hänet suvun kesken pohjanmaan pelloilla lumihiutaleiden laskeutuessa päällemme. Kevät eteni kuten elämäkin, aurinko paistoi paksuunkin hankeen ja etsimme jälleen omaa kotia, tällä kertaa pääkaupunkiseudulta. Kun piti silmät auki, löysi henkisen kotinsa sieltä mistä ei olisi osannut sitä etsiä, päätös tehtiin intuitiolla ja nopeasti eikä olla kaduttu hetkeäkään. Pian muutimme upeisiin maisemiin, maalasimme seinän ja toisenkin ja asetuimme taloksi taloon joka henkii hyvää aina kun siihen astun ja antaa uuden maiseman joka päivä. Nautimme kevätauringosta ja upeista lenkkeilymaastoista koirien kanssa. Pyöräilimme pitkin meren rantoja, löysimme upeita kahviloita, puistoja ja polkuja. Läpi vuoden myöskin opiskelin, vaikka muu elämä tuntui pitävän pyörteissään. Puristin samalla töissä ison projektin kasaan reseptillä 90% perspiraatiota ja 10% inspiraatiota.Tutustuin myös mahtaviin ihmisiin ja inspiroiduin todenteolla.

Kaukomatkaajana

Kaukosnorklaaja (joka ei hyperventiloi tai huku!)

Ensimmäisen mahan kasvattajat

Syksy. Kävelin, juoksin, itkin tai tein kaikkia näitä yhtä aikaa.

Retriitti <3

Ensimmäinen matkamme Euroopan ulkopuolelle tuli ennen kuin ehdin sitä todella odottaa. Lähdimme matkaan intoa täynnä ja näimme upeita paikkoja, opin snorklaamaan, otin hennatatuoinnin, löysin tuhottomasti uusia makuja! Saimme ensimmäisen pienen reissulla alulle, sitä ihmeteltiinkin sitten läpi kesän. Elämän ihmettä ja lopulta sen kuolemaa. Raskausajan olin ihmeissäni ja pelkäsin, päivät matelivat ja seurasin jatkuvasti neljää raskausappsiä puhelimessani. Keskenmeno oli järkytys ja siitä toipuminen kesti pitkään. Silti kesään ehti mahtua myös kauniita hetkiä, sekä tolkuttomasti toipumista. Ihania ystäviä ja kauniita maisemia. Kesän jälkeen tulikin jo melkein talvi, koko syksy kun meni mustassa aukossa. Ehdin omin avuin jo pitkälle, mutta lopulta heräsin uskomattoman life coaching -retriitin avulla ja olin jälleen läsnä.

Plussatesti, jonka vihdoin uskoin!

 

Koneet vaikka kokonaiselle perheelle.

Joulun odotusta hetki ennen keskenmenoa.

Pian huomasinkin olevani jälleen raskaana, tällä kertaa oloni oli positiivinen ja osasin elää tässä hetkessä. Viikot etenivät vauhdilla ja nautin olostani alkuajan pahoinvoinnista, jatkuvasta syömisestä ja väsymyksestä huolimatta. Kävin kävelyillä ja ystävän kanssa uimassa, otin rennosti ja odotin joulua, uutta vuotta ja ensimmäisen kolmanneksen loppua. Syksyn aikana sisustimme ja nautimme olostamme ihan täällä Suomessa. En enää edes kaivannut matkalle, suunnittelimmekin reissua vasta keväälle raskauden toiselle kolmannekselle. Pesukone laukesi ja ostimme kunnon pesutornin, kätevää vauvankin kanssa, ajattelin! Töissä tapahtui muutoksia mitkä pitivät mielen virkeänä, vaikka keho halusikin vain nukkua. Joulun alla se kuitenkin tapahtui, toinen keskenmeno, ollessani yksin kotona. Surun sumuinen joulu ja positiivinen uuden vuoden odotus. 

Mitä vuosi sitten antoi, otti tai opetti? Löysin palasen sisäistä onnea ja rauhaa, vielä pienemmän palasen maailman suurinta rakkautta omaa kasvavaa lasta kohtaan, sisimpäni valaisevaa onnea pienen kasvusta. Sydämen hajoittamaa surua, läheisten kaipuuta, ystävällisiä sanoja sekä maailmaa syleilevää rakkautta. Tein unelmia todeksi ja hyppäsin useammin kuin osaan laskea. Luotin intuitioon, pyrin kuuntelemaan sisäistä ääntäni enkä pelännyt edetä niiden osoittamille poluille. Pidin kiinni itsestäni ja muista, itkin ilosta ja surusta. Löysin luonnon kauneuden läheltä ja kaukaa, kevään hiirennupuista ja vedenalaisista koralleista. Löysin henkisen kotini juuri tähän hetkeen, opin pyytämään apua ja opettelin olemaan hukuttamatta muita omiin huoliini. Mitä sitten muuttaisin? Minä en muuttaisi mitään. "Älä katso taaksesi, jos et ole aikaissa mennä sinne päin." Minun on hyvä olla tässä ja nyt, tässä ja nyt on rakkaus, eikä meillä muuta ole.

Ihania unelmia uudelle vuodelle ja vielä loistavampia hetkiä tässä ja nyt myös vuonna 2013!

<3 Eerika

Kuvat: Ensimmäinen Pinterest, loput minä ja mies <3

Uutuutena vuonna 2013: Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Share
Ladataan...

Ladataan...
Bättre liv

Täydellistä aamupuuroa voisilmällä ja turkkilaisella jogurtilla, teetä maidolla joululahjamukista, jumittumista blogien ääreen tuntikausiksi. Kyllä, puoliltapäivin.

 

Maisema on sumuinen, kuten mielikin. Kun et näe edes tien toiselle puolelle. Kun odotat vain, että tulisi huominen ja olo olisi jo parempi.

 

Flunssasta huolimatta joogasin eilen, ihan vaan muutama Surinamaskara A ja B, pari asanaa seisomasarjasta, pari istumasarjasta, muutama lempeä päättävä asana ja rentoutuminen. Keho tuntui jälleen omalta, hieman helpommin hengästyvältä, ei aivan niin joustavalta, mutta automaattisesti se meni, liikkeestä toiseen, sisäänhengityksestä uloshengitykseen. Ihanaa tuntea jälleen kehonsa. Anopin tekemät joogavillasukat eivät kauaa jalassa pysyneet, saan niin kovat lämmöt astangasta, ettei rentoutukseenkaan tarvitse lisälämmikettä.

 

Illalla katsottiin elokuva ja makoiltiin sohvalla läppärit sylissä, koirat vieressä uni silmässä. Jäin aivan koukkuun Pinterestin ihaniin kuviin joogasta, maailmalta ja mahtavista lainauksista että meni yli puolen yön ennen kuin tajusimme mennä nukkumaan. Sittenkään ei uni tosin meinannut ihan heti tulla. Löysin tämän lainauksen ja jotenkin se iski samantein sydämeen, melkein sai tipan silmäkulmaan. Jotenkin tämä vahvana oleminen on vienyt minulta myös voimat. Aamuisin ei tunnu olevan mitään syytä herätä, kun päivässä ei ole mitään mitä odottaa. Päivän aikana luen ehkä lehden, tuntikausia blogeja, katson leffan tai pari, leikin koirien kanssa, olen mieheni seurana,  käyn pienen kävelyn koiran kanssa, tehdään ruokaa ja syön. Iltaisin meinaa uni jäädä toiseksi kun istun katsomassa jotain valaisevaa ruutua.

Näinhän minulle kyllä usein käy kun olen jostain syystä joutilaana, varsinkin sairaana kun en pysty toimimaan normaalisti. Unirytmi hyppää monella tunnilla ja päivä lähtee nihkeästi käyntiin kun voisin nukkua vaikka koko päivän. Mutta silti vähän huolestuttaa, mitenköhän jaksan pian töissä kun nytkin tuntuu mahdottomalle ajatus käydä keskustassa joogakorttiostoksilla? Pyjamassa läpi päivän, kodin seinien sisällä turvassa. Haukkaisikohan maailma minut kitaansa jos sinne uskaltaisin?

Tämän sydänmeditaation tulostin itselleni jo viikkoja sitten, mutta nyt tuntuu vihdoin hyvälle hetkelle kokeilla sitä. Kiitos tästä Outille, tämä on kopioitu Jolien blogista - Mielitreeni:rakkaus

<3 Eerika

Sydänmeditaatio

Anna itsellesi hetki aikaa hiljentyä paikassa, jossa voit olla täysin rauhassa. Sulje kännykkä  ja muut mahdolliset häiriötekijät. Istu itsellesi mahdollisimman mukavassa asennossa. Voit olla tuolilla, lattialla, tukea itsesi tyynyillä tai mikä ikinä tuntuukaan juuri sinulle sopivalta asennolta. Anna silmäluomiesi sulkeutua pehmeästi. Anna leukasi vapautua niin, että hampaat ovat hieman irti toisistaan ja kitalaen alle jää tilaa. Siirrä oikea käsi sydämesi päälle ja vasen käsi alavatsalle. Hengitä syvään sisään nenän kautta ja puhalla suun kautta ulos, kuin yrittäisit huurruttaa peiliä. Toista muutamia kertoja tuntien samalla, kuinka hengitys nousee ja laskee aallon lailla. Jos sinusta tuntuu luontevalta, voit antaa kehosi liikkua hieman hengityksen tahtiin joko eteen ja taakse tai sivulta sivulle. Anna mielesi keskittyä täysin hengityksen rytmiin ja siihen, miltä se tuntuu kehossa. Jos ulkopuoleltasi kuuluu ääniä, anna niiden vain tapahtua, tulla ja mennä. Jos mielessäsi pyörii ajatuksia, anna myös niiden vain tulla ja mennä, kuin poutapilvien taivaalla. Salli itsesi siirtää hetkeksi sivuun kaikki asiat, jotka ovat tätä ennen tapahtuneet tai tulevat tapahtumaan tämän jälkeen. Anna itsellesi lupa olla läsnä tässä hetkessä ihan vain itseäsi ja omaa hyvinvointiasi varten.

Siirrä nyt huomiosi rintakehän alueelle ja kuvittele mielessäsi sen keskelle pieni valopallo. Tarkastele palloa sisäisin silmin. Pallo voi olla juuri sen värinen, mikä sinulle tuntuu sopivalta. Tunnetko ehkä pallon säteilyn ja sen aiheuttaman lämmön rintakehässäsi? Anna nyt pallon kasvaa jokaisella sisään ja uloshengityksellä. Anna sen muuttua kirkkaammaksi ja hehkuvammaksi. Tunne, kuinka se kasvaessaan säteilee yhä voimakkaammin rakkautta, tyyneyttä ja mielen rauhaa. Anna pallon kasvaa jokaisella sisään ja uloshengityksellä yhä suuremmaksi. Niin suureksi kuin sinusta tuntuu oikealta. Nauti tästä sydämesi valosta. Anna sen säteillä, ympäröidä sinut. Ja jos siltä tuntuu, voit myös ohjata tätä valoa jollekin toiselle, joka  juuri nyt tarvitsee erityistä rakkautta ja voimaa. Voit tuntea, kuinka sisälläsi on ehtymätön rakkauden lähde. Tunne kuinka se ympäröi sinua ja säteilee sinusta.

Nyt, edelleen hengityksesi tahdissa anna pallon vähitellen muuttua jälleen pienemmäksi. Tunne, kuinka pallo kutistuu, mutta säteilee edelleen yhtä kirkkaana. Anna pallon muuttua vähitellen sen kokoiseksi, että se mahtuu jälleen rintaasi, sydämesi ympärillä olevaan tilaan. Täällä valo ja rakkaus kulkevat aina mukanasi. Ja pikku hiljaa alat palata jälleen takaisin tähän aikaan ja paikkaan. Voit liikutella hieman sormia ja varpaitasi ja henkäistä muutaman kerran syvään sisään ja ulos. Voit vielä nostaa kädet pääsi päälle ja venytellä niitä ylöspäin. Laske sitten kädet syliisi, anna pääsi painua kohti rintaa. Henkäise vielä syvään ja avaa lempeästi silmäsi.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Bättre liv

Olen ollut todella tehokas saikkulainen. Ensinnäkin keskenmenon vuoksi myönnetyllä saikulla olen myös sairastanut sekä vatsataudin että aloittanut orastavan flunssan. Kurkku päätti eilen alkaa kipeäksi, saattaa kyllä liittyä samaan pöpöön mihin vatsaoireetkin. Itse keskenmeno onneksi oirehtii enää vain päässä, fyysisesti olo on niiltä osin jo parempi. Luonnollisesti edenneestä keskenmenosta siis toipuukin paljon nopeammin kuin keskeytyneestä ja lääkkeillä käynnistetystä (silloin meni yli kuukausi). Olen myös soitellut sinne sun tänne, hoitanut ajan niin psykiatriselle sairaanhoitajalle, kampaajalle, fyssarille, puhelinajan työterveyslääkärille sekä kysellyt Jorvista np-ultran peruutuksen ja epikriisini perään. Optikko saa vielä odottaa, sinne saa aikoja päivänkin varoajalla ja joogakortin ostan viikonloppuna jos olo on jo parempi ja pääsen liikkumaan. Nyt olen siis virallisesti tehnyt niin paljon hyödyllisiä asioita, että voin aivan hyvin olla lopun päivää hyödytön. Lämmitän vähän väliä lisää vihreää teetä ja ihmettelen kun aamupuuro pysyy vieläkin sisällä. Pistää paniikin pauselle. Ihmettelen ikkunasta valoilmiötä taivaalla ja pähkin josko pieni kävely koirien kanssa ei tekisi aivan hirvittävän pahasta.

Tässä kun aikoja varaillessa on tullut jo merkkailtua vuoden 2013 puolelle, alkaa uuden vuoden odotus nostaa päätään. Mitä sitten toivon ja odotan vuodelta 2013? Valmistumista erikoisammattitutkintoon, ihania viikonloppuja ystävien kanssa, hemmottelurikasta 32-vuotispäivää, lomareissua viimeistään hääpäivänä jonnekin lämpimään, onnistunutta raskautta ja vauvamasusta iloitsemista, koiran 13-vuotispäivien juhlistamista ja paaaaaaaljon omaa aikaa nauttien joogasta, luonnosta, läheisistä ja elämästä. Rakkautta, rakkautta ja rakkautta. Tulevana vuonna minulla on mahdollisuudet käyttää aikani kuten haluan, sillä ensimmäistä kertaa vuosiin minulla on runsaasti omaa  aikaa työn ohessa opiskelun ja luottamustoimien jäädessä taakse. Voin täyttää vuoden unelmilla ja haaveilla, ja mikä parasta, tässä hetkessä olemisella. Jos vaikka sovitaan, että ensi vuonna 13 on onnen luku? 

Varaan siis aikaa itselleni vuodelle 2013. Ihanaa uuden vuoden odotusta <3 Eerika

 

Share
Ladataan...

Pages