Ladataan...
Bättre liv

Odotin tämänpäiväistä neuvolakäyntiä pitkästä aikaa innolla. Uusi neuvolantäti, jee! Mieskin lupasi tulla mukaan sillä tiedossa olivat myös ensimmäiset rokotukset, iik! Hieman pitkäksi venähtäneestä aamusta huolimatta päästiin lähtemään ihan ajallaan ja oltiin ajoissa neuvolassa, wippii! Näin jo meidän uuden neuvolantädin kävelemässä käytävillä, et jee, tuolla se nyt menee. Mutta hetken päästä meitä tulikin huhuilemaan ihan joku muu täti. Hän paikkaili nyt tämän kerran, joku kokous kai oli mennyt aikamme kanssa päällekäin, mutta seuraavilla kerroilla meillä kyllä olisi juurikin se täti. No okei. Onneksi tämä täti L oli hirmuisen mukava, höpötteli pikkuiselle ja jutteli meidän kanssa ja antoi jopa hyviä vinkkejä. Rokotuksista huolimatta tämä oli mukavin neuvolakäynti pitkään aikaan! 

Neuvolakorttiin kirjattiin:

Suloinen ja hurmaava tyttö. Kasvaa hienosti, paino sopusuhtainen. Syö 6x/vrk. Nukkuu erinomaisesti. Jäntevä tyttö. Vatsallaan nostaa upeasti päätä ja vartaloa, käsistä nostettaessa pää seuraa upeasti. Sai 3 kk rokotukset.

Pituus 3kk iässä 62,2, paino 6570, pään ympärys 40,2.
(Pituuskasvu hieman hidastunut aiemmasta nopeudestaan, paino jatkanut tasaista kasvuaan.)

Rota annettiin taas suuhun liuoksena, toivotaan ettei tällä kertaa masu menisi kovin sekaisin (viimeksi meni vain vähän sekaisin reiluksi viikoksi). Sitä pieni kakoi ja itkeskeli pitkään, vaikka se annettiinkin pieninä erinä mahdollisimman varovaisesti. Pieni on kyllä ollut hieman tukkoinen ja aivasteleva, joten sekin saattoi vaikuttaa siihen että oli vaikeaa niellä liuosta. Rokotuksen ajan pieni oli isin sylissä, itse katselin muualle ja kaivelin tissiä valmiiksi esiin. Ensimmäinen rokotus meni aika lyhyellä huudolla, mutta toinen kirveli enemmän ja siitä tuli pidemmäksi aikaa paha mieli. Rokotusten jälkeen päästiin kuitenkin äidin syliin lohtutissille, minkä jälkeen olo olikin taas huomattavasti parempi. Tähän aikaan olisi muutenkin ollut syömisen aika ennen iltapäiväunia. Isi laittoi pienelle loput vaatteet ja ulkovaatteet päälle ja pieni nukahtikin isin olkapäälle melkein samantein. 

Jäätiin siis vielä hetkeksi juttelemaan pienen ruokailun aloituksesta, sillä halusin jo nyt alkaa valmistautumaan ajatukseen ja ottamaan asioista vähän selvää. Kiinteiden kokeileminen kun olisi tarkoitus aloittaa heti reissun jälkeen joten ajattelin tutkailla asiaa jo ennen reissua ja Pääsiäistä. Saatiin kunnan ohjeet imeväisikäisen ruokavaliosta, joista löytyy aika hyvin tietoa. Lisää ehdinkin vielä kaivella netistä ja kirjastosta. Tarkoitus olisi aloittaa kiinteiden kokeileminen rauhalliseen tahtiin 4,5 kk iässä aluksi yhdellä ja myöhemmin ehkä kahdellakin maulla viikossa. Aluksi voi kokeilla kasviksia, marjoja ja hedelmiä. 5-6 kk ikäisestä lähtien voi alkaa kokeilemaan viljoja ja lihoja. Vasta 10-12 kk iässä aloitetaan hapanmaitovalmisteista tavallisten maitotuotteiden kokeileminen.

Mauista harjoitellaan luultavasti eniten niitä makuja, mitä meillä perheen ruokavaliossa muutenkin käytetään, jotta siirtyminen yhteisiin ruokailuihin olisi myöhemmin helpompaa. Ainakin peruna, bataatti, porkkana, kesäkurpitsa, kurkku ja tomaatti tulevat alkuun listalle. Näitä myöskin soseutetaan mielellään itse ja voidaan kokeilla myös sormiruokailua jos siltä tuntuu. Erilaisia marjoja voisi myös soseuttaa itse, sillä meiltä löytyy aina pakkasesta ainakin mansikoita ja mustikoita. Pilttinä tykkään itse ruusunmarja-vadelmasoseesta, sitä tullaan varmastikin ostamaan kaupasta äidille ja tyttärelle ihan valmiina :) Banaania ja päärynää annetaan varmaan myös itse muussattuna, mutta ainakin joitain hedelmäsoseita uskoisin että ostamme valmiina. Äitikin nimittäin osti juuri tänään itselleen mangopilttiä mikä on ihan superhyvää turkkilaisen jogurtin kanssa! Samat ruoat koko perheen kanssa siis tavallaan jo alusta lähtien ;) 

Lihapuolesta meillä syödään itsekin aika monipuolisesti kaikkea, tosin sikaa ja kalkkunaa syödään aika harvoin (yllä olevia sorsia ei ole tarkoitus syödä!). Kypsennän varmaan pakkaseen valmiiksi jääpalamuottien avulla miniannoksia monesta eri lihasta/kalasta. Kaloista meillä syödään eniten lohta ja kuhaa, jälkimmäistä saadaan isältäni joka metsästää ja kalastaa. Viljoista tulee varmaan annettua eniten kaurapuuroa, mikä voidaan tehdä ihan tavallisista kaurahiutaleista. Halutessaan hiutaleet voi kuulemma surauttaa sauvasekoittimella jauheeksi ennen keittämistä, jotta puurosta tulee hienojakoisempaa ja se menee varsinkin ihan pienelle paremmin suusta alas. Katsotaan missä muodossa muita viljoja annetaan, jossain vaiheessa voi antaa myös ihan leipää.

Maitovalmisteista aloitetaan varmaan maustamattomalla jogurtilla. Meillä ei itse juoda maitoa ruokajuomana, joten saas nähdä saammeko pienen ruokavalion rakennettua riittävän monipuoliseksi ilman lehmänmaidon juomistakin kun hapanmaitotuotteita kuitenkin käytetään. Tällä hetkellä ajatuksena olisi jatkaa puolen vuoden täysimetyksen jälkeen osittaisimetyksellä noin vuoden ikäiseksi asti, jolloin pieni saisi äidinmaidosta monipuolisesti ravinteita. Tai siis melkein täysimetyksen sillä ruokakokeilut olisi tosiaan tarkoitus aloittaa jo ennen puolen vuoden ikää jotta saataisiin ihan ajan kanssa totuteltua sekä suuta että masua uusiin makuihin. Pääasiallinen ravinto tulisi silti puolen vuoden ikään asti tutusta ja turvallisesta tissistä.

Saas nähdä, alan itse hiljalleen miettimään näitä juttuja ja tutkailemaan myös tuota sormiruokailun puolta. Niin ja pitäisiköhän jokin ruokailualustakin vielä hommata? Playtray tuohon Stokken Tripp Trappiin olisi toiveissa, mutta onneksi sillä ei ole vielä mikään kiirus, eihän ennen puolen vuoden ikää tuohon vauvaistuimeen voi vielä siirtyäkään :)

Ihanaa kevätpäivää siis meiltä, flunssaniiskutuksesta huolimatta nautin kotimatkasta auringonpaisteessa vaunutellen (postauksen aiemmat kuvat vaunumatkalta) ja nyt toivotaan ettei pienelle nouse kuumetta rokotteista vaan ilta voi mennä hyvillä mielin! Parvekkeella ilmeisesti jo heräilläänkin..

<3 Eerika & Epeliina

Share
Ladataan...

Ladataan...
Bättre liv

Yhdyn tähän edellisen vuoden äitiyspakkausta pohtivien joukkoon Uuden elämän arvoitus ja Aika kypsä äidiksi -blogien postausten innoittamana. Äitiyspakkaus on mielestäni tosi kiva tapa tukea vauvaperheitä ja tuntuu jotenkin lämmittävältä että valtio tukee näinkin konkreettisella tavalla kollektiivisesti ihan jokaista. Siksi tuntuukin vähän hassulta narista äitiyspakkausen sisällöstä, sillä itsestäänselväähän se on etteivät kaikki tykkää kaikesta ja jokaisessa perheessä käytetään vähän erilaisia tavaroita. Meille äitiyspakkaus otettiin melkein automaatiolla, en niinkään laskeskellut sitä mikä lopulta kannattaisi sillä halusin saada äitiyspakkauksen ainakin kerran. 

Pakkauksen saatuani olin aluksi aivan innoissani, sitten mietin kuinka kamalan isoja monet vaatteet olivatkaan. Mutta kuten todettua, vauvat kasvavat aivan hurjaa vauhtia ja suurin osa näistä on meille jo armottomasti liian pieniä. Aika harvoja vaatteita lopulta edes käytettiin, kaikki käyttöönottopestiin ja osaa ehdittiin kokeilla kerran-pari päällä.. onneksi osaa pakkauksen sisällöstä on kuitenkin käytetty roimasti enemmän jo näiden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ja vielähän ehtii :)

Käyn läpi kuvan tuotteet ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle pystyrivi kerrallaan:

Haalaria ei olla käytetty vielä lainkaan, aluksi se oli liian iso ja epäilen sen mahtumista ensi talvena jos pieni kasvaa tätä vauhtia. Jos haalari mahtuu vielä niin sitä voidaan hyvinkin käyttää vaunutellessa ainakin alkutalvesta. En tosin itse tykkää erityisemmin haalarin ulkonäöstä, vaikka se aika neutraali onkin. Villamyssyä ei olla myöskään käytetty, se on sen verran iso että tulee varmaan ensi talvena käyttöön. Tumppuja ja tossuja ei olla myöskään käytetty, jos mahtuvat niin otetaan ensi talvena käyttöön.

Makuupussi ehdottomasti ihan lemppareitani! Aivan sairaan söpö siilikuosi. Ollaan käytetty tätä jatkuvasti aivan pahimpia pakkasia lukuunottamatta, jolloin käytettiin paksumpaa makuupussia. Alle voi laittaa kelin mukaan sopivan kevyen haalarin.

Puolipotkareista pienempiä turkooseja käytettiin jonkun verran kun vauva oli pienempi, mutta meillä ei ole ollut tapana käyttää potkupukuja tai puolipotkareita joten saa nähdä tulevatko valkoiset käyttöön lainkaan. Kärjellisissä pituus tuli nopeasti vastaan ja tytön jalkaterät ovat myöskin pitkät ja tulivat usein yli. Näissä on tosin hyvälaatuinen joustava ja pehmeä kangas joten katsotaan miten valkoisten käy!

 

Iloinen Lorutoukkaa ei olla vielä katseltu kuin pari kertaa, kuvat saattavat vähän kiinnostaa kun äiti niitä näyttää. Eiköhän tälle vielä käyttöä tule!

IvanaHelsinki -potkupukua ei olla käytetty lainkaan. Kaiken lisäksi saatiin jostain toinenkin tällainen. Yksi ollaan jo lahjoitettu eteenpäin, toinen saanee saman kohtalon. Jotenkin tämä kuosi ei vaan pure ja niin.. ne potkupuvut.

Harmaat housut tulevat varmaan käyttöön kunhan pieni kasvaa vähän. Norsupaita ei oikein innosta ja vaikuttaa myös epäkäytännölliseltä bodyihin verrattuna.

Potkupukua kokeiltiin kerran, potkarit eivät vieläkään ole meidän juttu ;)

Myllymuksujen aio:t ovat ihan lempparit, näitä on saatu tuttavilta vielä lisää ja vinkvink vielä olisi tilausta! ImseVimsen taskuvaippa on aika iso kokomerkintäänsä nähden ja malli on jotenkin hankala. Saas nähdä istuuko paremmin kun pieni vähän kasvaa. Harso on tietty käytössä. Terveyssiteistä taisin käyttää pari kunnes vaihdoin toiseen merkkiin, kortsut tulevat ehkä vielä käyttöön. Liivinsuojat olivat kivat, mutta eivät tunnu niin mukavilta ja pintakuivilta kuin kasa käytettyinä ystävältä ostettuja joita tulee käytettyä paljon enemmän. Eivät myöskään ole pidoltaan ihan parhaat.

IvanaHelsingin bodya ei olla käytetty vielä, koko on aika leveä eikä kuosikaan ole mieluinen. Jäänee käyttämättä..

Valkoista hattua kokeiltiin kerran.

Valkoinen body oli hyvä, vaikka nepparillinen kietaisubody olisikin ollut vielä parempi. Ollaan käytetty silloin kuin lempparibodyt olivat olleet pesussa :)

Pyyhe on ihan ok, käytetään silloin kun lempparipyyhe on pesussa (saatiin ihana Skipp Hopin ihana ankkapyyhe!), harjakynsisakset ja lämpömittari ovat myös käytössä. Hammasharja tulee varmaan käyttöön, tosin innolla ostan jonkun söpömmän heti kun tästä aika jättää. Rasvaa olen käyttänyt kerran-pari ja joskus omiin käsiini. Suosin enemmän öljyjä ja pienen iho on ollut tosi hyvässä kunnossa muutenkin.

Kevythaalari on tosi söpö ja nyt käytössä, toivottavasti mahtuu käsien ja jalkojen kohdat avattuna päälle vielä ensi syksynä!

Kypärämyssyä ei olla käytetty, oli kyllä sen kokoinen että menee varmaan syksyllä/talvella.

Kietaisubodya naruilla käytettiin silloin kun kaikki omat nepparilliset olivat jo ehtineet pesuun. Nepparit vaan ovat niin paljon kätevämmät eikä naruja jää roikkumaan joka puolelle.

Sukkahousuja ei olla käytetty, mahtuvat varmaan vielä myöhemminkin sillä joustavat hyvin. Harvemmin käytämme mekkoja ja muutenkin housut nyt vaan on pop! Tiikeritumput ja -sukat ovat ihan lemppareita, tumppuja käytettiin aiemmin enemmän, viime aikoina käytössä ovat olleet lähinnä sukat. Sopivat hyvin monen kokoisille!

Yöhaalaria kokeiltiin vasta kun se oli jäämässä pieneksi. Meillä on itseasiassa näitä monta ja kaikki jäivät pieniksi ennen kuin tajuttiin käyttää, hups! Alkuun meillä olikin käytössä merinovillainen unipussi, vasta viime aikoina ollaan alettu käyttää myös haalarimallisia yöpukuja kun unipussi on alkanut käymään pieneksi.

Myssy on vielä vähän iso, käytetään varmaan syksyllä.

Raidallinen potkupuku pääsi kokeiluun vain kerran, ne potkupuvut taas..

Oranssi-harmaaraidallinen body on vielä vähän iso, käytetään varmaan jonkin verran kun tulee sopivaksi.

Villahaalaria vaikuttaa hyvälle, mutta meillä ei ole ollut tarvetta välihaalarille. Toivottavasti tälle tulee vielä joskus käyttöä.

Valkoisia housuja on käytetty joitain kertoja, resori on vaan kovin löysä ja kankaasta näkyy herkästi bodyn kuosi läpi.

Purulelu odottaa, että pieni innostuu sen tyyppisistä leluista ja alkaa jäystää sitä. 

Oranssit potkarit ovat hauskan väriset ja niitä on kokeiltu pari kertaa, mutta taaskin ne on potkarit..

Ruokalappu ei ole ihan meidän makuun, saas nähdä käytetäänkö. Itse ostin kaksi muovista ruokalappua, joissa on kaukalot. Jos toimivat niin pysytään niissä :)

Body on kivan mallinen ja kuosi on ihan ok, tätä on käytetty ehkä sisävaatteista eniten sillä yhdistyy hyvin monien vaatteiden kanssa.

Peitto on ollut jo jonkin aikaa käytössä vaikka iso onkin, pieni nukkuu sen päällä sängyssämme ja alaosan saa vielä taitettua pienen lämmikkeeksi. Tulee varmastikin käyttöön jatkossakin, vaikka unipussit ovatkin ehkä tämän potkijan valinta. Patjaa ei olla käytetty, aluslakana on hyvä, pussilakana on kamalan näköinen ja alaosastaan avoin joten ei meinaa pysyä kunnolla (mutta käytössä vielä paremman puutteessa) patjansuojus on asennettuna unikeinuun, mikä tosin on meillä tosi vähällä käytöllä.

Oranssi-valkoiset housut ovat vielä vähän isot ja aika tosi kirkkaat, katsotaan minkä verran näitä tulee käytettyä. Ainakin kokeillaan :)

Lempparit:

  • Makuupussi!
  • Kevythaalari 
  • Myllymuksujen kestovaippa
  • Tikrusukat ja -hanskat <3
  • Vauvanhoitotarvikkeet kynsisaksista harjaan
  • Peitto, lakanat ja patjansuojus

Tässä sitä vasta huomasi, että eihän meillä olla käytetty melkein lainkaan äitiyspakkauksen vaatteita! Meillä kun käytetään mieluiten kietaisubodyja neppareilla, housuja ja sukkia joten potkareiden kansoittama äitiyspakkausvaatetus jäi kovin vähälle käytölle. Jos meille vielä toinen lapsi tulee, en näe järkeä ottaa äitiyspakkausta enää toista kertaa, sillä haalarit, makuupussin ja peiton voi säilyttää tästä pakkauksesta. Silti en kadu pakkauksen ottamista, sillä mistä sitä etukäteen tietää mitä käyttää ja mitä ei ja oli ihan tosi mahtavaa olla osana äitiyspakkausten jatkumoa <3

Terkkuja iltanokosilta,

Eerika & Epeliina

Kuvat: Tästä blogista, sillä Kelan sivuilta nämä olivat jo häipänneet (alkuperäiset kuvat kuitenkin Kelan sivuilta).

Share
Ladataan...

Ladataan...
Bättre liv

Moi, ehdinpäs ottaa kuvia, ladata ne koneelle ja istahtaa hetkeksi alas kirjoittamaan. Meillä on täytetty jo kolme kuukautta! Aika menee yhtä nopeasti kuin mitä pieni kasvaa. Meillä käytetään koon 68 vaatteita kaikkien 62-kokoisten jo jäätyä pieneksi. Loppuviikosta on neuvola, jolloin todella nähdään missä mitoissa täällä jo mennään. Joka päivä tai ainakin joka viikko opitaan jotain uutta. Pienestä on yhtäkkiä tullut jo niin kovin ison oloinen tyttö! Täällä touhutaan ja höpötellään menemään ja tuodaan iloa isin ja äidin päiviin <3 

Yksi hauskimmista jutuista tällä hetkellä on maailman väärinpäin katsominen. Niskaa nostetaan ylös jotta päästään näkemään kaikki väärinpäin. Varsinkin kaikki tyypit! Hoitotasolla vasta hauskaa onkin, sillä siinä voi yhdistää peilistä katsomisen maailman ylösalaisin katsomiseen. Villiä ja jännää! Hoitotason vierellä olevat kuvat ovat siis jo käyneet tylsiksi (lue: ihan pikkuvauvajuttuja!) ja täällä katsellaan maailmaa vähän mutkalla peilin kautta sen vaipanvaihdon ajan.. Päätä pidetään muutenkin jo tosi tanakasti pystyssä, niskaa ei tarvitse enää tukea. Pienessä on voimaa kuin pienessä kylässä!

Viikonloppuna myöskin opittiin lukemaan lehtiä, kaikki lehdet kelpaa, kuvat on parhaita ja lehdestä otetaan mielellään hyvä ote. Olen yrittänyt opettaa pientä kääntämään sivua, mutta vähän touhu menee vielä lehden rytistelyksi.. tässä kuvassa himoitaan ihan selvästi herkullisia katukeittiön annoksia. Muutenkin osataan ottaa yhä paremmin kiinni leluista, äidin tukasta, naruista, harsoliinoista.. ja lelukaaren leluihinkin osutaan välillä kaikkiin yhdellä lyöntipotkusarjalla!

Me ollaan myös opittu nukahtamaan itse! Viitteitä tästä jo olikin satunnaisesti, mutta nyt käyttöön on otettu tutti nukkumaan mennessä sekä ihana uusi unilelu. Tästä pienestä ihanasta hiirulaisesta on tullut ystävä, joka otetaan kainaloon ja painetaan kasvoille samalla tuttia suussa pitäen ja nukahdetaan hiirelle rakkaudella önisten... niin suloista! Vaunuihinkin nukahdetaan jo ilman heijausta, samoin päikkäreille omaan sänkyyn ja iltaisin meidän väliin jos ei olla satuttu nukahtamaan iltatissille tai herätään hetkeksi iltatissinokosten jälkeen.

Miten meidän pieni osaakin? Pitää vaan lukea hyvin milloin on oikea hetki ja uni tulee ilman suurempia vastusteluja. Liian aikaisin tai yliväsyneenä se onkin sitten hankalampaa (kyllä meilläkin toki välillä itketään ja valitetaan). Päikkäreitä nukutaan yleensä yksi lyhyt aamupäivällä, pitkä iltapäivällä ja lyhyt illalla. Joskus rytmit menevät vähän sekaisin ja iltaan tulee toinenkin lyhyt torkahdus. Kellonajat myös hieman vaihtelee, mutta yleensä kelloa vähän kurkkimalla ja edelliset syötöt ja unet muistamalla sekä pienen viestejä lukemalla näitä osaa kyllä hyvin ennustaa :) Unet nukutaan päivisin joko pinnasängyssä (työhuoneessa) tai vaunuissa (lenkillä, asioilla tai parvekkeella), yöunet nukutaan vieläkin meidän keskellä, mikä on ollut meidän perheelle se parhaat unet takaava vaihtoehto. Yöllä on yleensä yksi imetys, mikä hoituu helposti ilman että pieni edes kunnolla herää (kopkop koputetaan puuta!).

Vaatekoon kasvaessa meille on siunaantunut myös yhä enemmän "tyttövärisiä" vaatteita kuten kuvasta näkyy. Lahjaksi on siis saatu aikalailla punaista, pinkkiä ja liilaa ja jotain pientä ollaan hankittu myös ihan itse alennuksista sekä käytettyinä aiempien lisäksi. Pääpaino on kuitenkin neutraalien värien (valkoinen, harmaat) yhdistämisessä reippaisiin väreihin (oranssi, punainen, kirkas pinkki, violetti, vihreä, sininen..). Lempparivaatteita ovat mukavat farkut ja vieläkin kietaisubodyt ovat ihan ykkösjuttuja. Kaulaan on jo pitkään laitettu kuolalappu sillä muuten vaatteet olisivat samantein kuolasta märkinä. Harmittaa kun paljon kivoja vaatteita on jäänyt pieniksi ennen kuin niitä on kunnolla edes ehditty käyttää, mutta pitää yrittää joka viikko kurkkia niitä isompia kokoja läpi, jotta nämä haksahdukset olisivat ainakin ihanimpien vaatteiden kohdalla mahdollisimman harvassa!

Pienen kasvaessa käsittämätöntä vauhtia jäi meillä lastentarvikeliikkeissä haahuillessamme käteen ihana Pingu-ruokalappu sekä Aventin aloitussetti ruokailuun (alennushintaan). 4 kk iästä eteenpäinhän kiinteiden syömistä voisi alkaa hiljalleen harjoittelemaan, vaikka imetys meillä hyvin toimiikin ja sitä on tarkotus jatkaa vielä pitkään pääasiallisena ravintona.

Paketin mukana tuli muovinen kuppi liukumattomalla pohjalla, ensimmänen lusikka, "taikamuki" sekä oranssi ruokalappu. Näiden lisäksi meillä on myös Marimekon Karkuteillä -astiasto, mutta niitä kippoja pieni ei kyllä hetkeen saa omiin käsiinsä ;) Ajatus olisi aloittaa ruokailujen harjoitteleminen rauhalliseen tahtiin yhdellä maulla per viikko pienen ollessa noin 4,5 kk ikäinen. Vaikka sotkua on varmastikin tiedossa, odotan jo innolla että päästään maistelemaan uusia makuja! Ihanaa tutustuttaa pieni ihanien makujen maailmaan, me kun ollaan tällaisia ruokaa rakastavia itsekin :)

Ollaan muuten myös kokeiltu junamatkustusta sekä hotellielämää muutaman päivän reissulla Jyväskylään ja oli kyllä kaivattu irtiotto arjesta koko perheelle! Junamatkustus saa kyllä meiltä isot peukut. Vauvan kanssa on vaan niin paljon helpompaa tuoda pieni vaunuissa junaan nukkumaan, imettää kun nälkä iskee, vaihtaa vaippa kun kuuluu pörinää, pitää sylissä tutkailemassa maailmaa kun touhuttaa ja heijata takaisin vaunuihin unille kun tulee väsy. Autossa pidemmillä matkoilla ei homma sujuisi kuitenkaan ihan näin helposti, ei ainakaan liikkeellä ollessa kun pienen olisi oltava jatkuvasti turvakaukalossa. Ehkä kesällä myös autoreissut helpottavat kun pieni on jo vähän isompi ja lämpimällä kelillä tienposkeen pysähtyminen on huomattavasti mukavampaa. Ilmastointi löytyy onneksi junan lisäksi myös meidän autosta :) Silti suosisin junaa aina kun vaan edullisia lippuja on tarjolla halutulle ajankohdalle, meilläkin nimittäin matkat olivat nyt niin edulliset, että autoilu olisi tullut kalliimmaksi! 

Hotellissa homma hoitui myös helposti, pieni heräsi aamulla ja kiitos myöhäisen aamupalan (klo 10 saakka), pääsimme pienen ensimmäisten nokosten aikana rauhassa syömään. Näin pienen kanssa oli helppo höpötellä ja touhuta ihan vaan hotellin sängyllä, kylppärissä oli riittävästi laskutilaa hoitoalustan taikomiseksi pyyhkeestä ja harsosta ja iltaisin tyyppi nukahti onnellisena meidän väliin kuten kotonakin. Vaikka kaupunki olisikin ollut pullollaan ystäviä, oli mahtavaa kun meillä oli oma tila mihin vetäytyä aina välillä levolle ja viettää illat, yöt ja aamut omassa rauhassa. Muuten sitten juostiinkin "kyläluutina" pitkin kylää ;)

Reissu olikin hyvää harjoitusta, sillä kuukauden päästä me lennetäänkin jo Englantiin! Luvassa on sukulointia sekä muutama päivä Lontoossa. Sitä silmällä pitäen pieni saikin jo ensimmäiset aurinkolasinsa ja kokeiltiin me myös vaunujen istuinosaa. Istuinosa olisi ehkä hieman kätevämpi reissussa, sillä se toimisi myös sitterinä ja pieni näkisi sieltä tarvittaessa myös maisemia sekä isin ja äidin. Istuinosanhan saa laskettua ihan alas päiväunia varten ja kokeiltiinkin että pieni nukkuu oikein makoisasti päiväunet myös tässä istuinosassa. Kuomu tulee istuinosan kanssa todella suojaisasti pienen ylle ja vaunujen suojaliina peittää hyvin koko unisen paketin. Istuinosa on myös paljon ilmavampi sillä kelit voivat silloin olla jo kovinkin lämpimät ja kevät pitkällä. Reissuun asti mennään kuitenkin makuuvaunulla ja katsotaan sitten reissun jälkeen kumpaa käytetään. Periaatteessa istuinosaan suositellaan siirryttävän vasta 6 kk korvilla, mutta osa siirtyy jo paljon aiemmin kun lapsi rupeaa kampeamaan itseään ylös nähdäkseen maisemia. Kaikki kun on niin yksilöllistä pienten kehityksessäkin ja riittävän takakenossa pidettäessä paino jakaantuu tasaisemmin. Meillä istuinosaa onkin tarkoitus pitää makuuasennossa suurimman osan aikaa. Istuinosan saa myös asennettua kumpaankin suuntaan ja sitä olisi tarkoitus pitää kasvot työntäjään päin. 

Reissua varten saimme lainaan Bugaboon kuljetuskassin jotta vaunut tulisivat varmasti ehjinä perille sekä Manduca-kantorepun (tulee itseasiassa pitkäaikaislainaan), missä voimme kuljettaa pientä lentokentillä, koneessa ja aina kun vaan tarvetta on. Olin harkinnut Tula-kantorepun ostoa, mutta se jää nyt vielä harkintaan kun saadaan nyt tämä lainareppu niin helposti. Luultavasti kokeilen kantovälinelainaamon kautta Tulaa ja jos se tuntuu paremmin meille sopivalta niin voidaan pistää se sitten myöhemmin tilaukseen. Kantorepulle tulee varmastikin vielä paljon käyttöä kun kevät etenee, kelit lämpenee ja pienikin kasvaa. Koirien aamu- ja iltapissalla käyttämiset miehen työreissujen aikana helpottuvat varmasti kun päästään kantoreppuilun makuun. Toivon siitä helpotusta meidän elämään, kantoliinailu kun on jotenkin jäänyt aika vähälle.

Meillä siis iloitaan pienen höpötyksestä ja kasvamisesta, uusista taidoista, lämpenevistä kevätpäivistä, joogasta, ystävistä, menneistä ja tulevista lomapäivistä ja ihmetellään mihin nämä viikot vaan hupenee ja kuinka kesäkin on ihan kohta jo täällä! Vaikka välillä tulisi äidille ja tytöllekin väsy ja nälkä, kiukku tai mielipaha, on elämä silti ihanaa ja onnellista <3 Jokaisessa päivässä on jotain hyvää kunhan antaa itsensä sen vaan nähdä. Siispä valoisaa kevättä myös ruudun sille puolen!

<3 Eerika & Epeliina (3 kk)

Share
Ladataan...

Pages