Ladataan...
Bättre liv

Kivaa, kivaa, KIVAA! Käytiin tänään taaperosirkuksessa ensimmäistä kertaa ja ai että meillä molemmilla oli kivaa! Nautittiin kyllä syksylläkin vauvasirkuksesta, mutta jotenkin epäilin meidän epäonnisen taaperojumppaepisodin jälkeen josko enää nautittaisiin mistään ohjatusta harrastuksesta. Vaan mitä vielä! Ilmoittauduin ryhmään viimetingassa maanantaina soudettua ja huovattuani päätöksen kanssa. Kokeiltiin myös kaikenmoisia temppuja kotona ja huomasin miten kovasti tyttö niistä tykkäsi nyt kun on jo vähän isompi ja osaa itsekin touhuta. Kuperkeikkaa hän alkaa tekemään itse kun sen sanan hänelle sanoo ja sen jälkeen autan hänet ympäri. Kaikki heilautukset ja voltit saavat aikaan riemunkiljahduksia. Syliin kiivetään uudelleen niitä kinuamaan ja viereen tullaan sanomaan kiikkaa kiikkaa. 

Silti vähän mietin miten ensimmäisellä kerralla käy, tyttö kun ei kauaa paikallaan pysy vaan menee omille tutkimusretkilleen tuon tuosta. Aikakin meni ruokarytmien kannalta vähän kenkusti. Kaikki meni kuitenkin loistavasti, ohjaaja oli vaihtunut ja ryhmässä oli vain yksi tuttu äiti-lapsi-pari, mutta ai että meillä oli kivaa (ai mitä, sanoinko sen jo?). Harjoiteltiin tutut temput läpi, tyttö sai käydä niiden välissä tepastelemassa ja tutkailemassa paikkoja ja nappasin sitten taas hänet mukaan temmellykseen. Eikä siitä tullut mitään vastaansanomisia, sillä miksi sitä protestoisi kun pääsee lentämään tai tekemään voltteja! 

Vaikka kuinka epäilin kroppani kanssa niin ainakin vielä meni ihan hyvin, lapojen väli tosin on ollut aika kipeä eikä tämä nostelu sitä varmastikaan yhtään auttanut.. Toivotaan nyt kuitenkin, että jooga ja kahvakuulailu antavat lisää voimaa ja ryhtiä kroppaan ja pystyn kieputtamaan pientä ilman isompia kremppoja läpi kevätkauden. Hulahula-vannettakin osasin pyörittää vaikka jonglööraamisen ja kaikki hurjat temput jätän kyllä muille! Siis oikeasti sarjassamme kun kuperkeikatkin pelottavat (lapsuudentraumat plus aikuisuuden varovaisuus). Mutta ehkä otan taas agendalle harjoitella oikeaoppisia kuperkeikkoja joka kerralla pehmeän patjan päällä niin ehkä kroppakin pääsee tuosta pelosta yli. Tavoitteena olisi nimittäin kuperkeikka sylikkäin kevään lopulla :) Ja hirrrrmuisesti muita uusia temppuja!

Kyllä me vaan <3 Sirkus!

<3 Eerika & Epeliina (1v 1kk sirkuseläimet)

 

Kuvituksena vanha kuva tytöstä joogaamassa, tuossahan on kuperkeikka melkein matkalla..

Share
Ladataan...

Ladataan...
Bättre liv

Päiväkodissa tutustumassa..

Huh. Tässä on nyt ollut kaikenlaista kriisiä. Hampaiden tuloa ja kitinää. Parisuhdekriiseilyä ja riitelyä. "Kuka minä olen ja mitä minä haluaisin tehdä työkseni ja miksi teen sitä mitä teen ja.." -kriiseilyä. Mutta tämän kaiken ohessa olen saanut sovittua tutustumisia päiväkoteihin jotta pääsisin ainakin siitä "mistä ihmeestä me haetaan tytölle hoitopaikkaa" -kriisistä!

Töiden aloitukseen on pian 4 kk, tytön hoidon aloitukseen 6 kk. Itselleni ei ole ollut lainkaan selvää mihin laittaisimme hakemuksen. Hetken matkan päässä on useampi päiväkoti "yhdessä kasassa", toisessa suunnassa on myös muutama. Mitä luultavammin paikka siis heruisi jostain näistä kuudesta mitä harkitsemmekin. Minulle kumpi tahansa suunta lisäisi työmatka-aikaa jonkin verran (julkisilla), miehelle ne olisivat vain pieni koukkaus muutenkin maailman lyhimmässä pyöräilymatkassa. Ehkä joskus voisin tehdä etäpäivänkin niin säästyisi yli tunti työmatka-aikaa. Aluksi tyttö olisi hoidossa vain 4 pv/vko ja perjantaisin meillä olisi tyttöjen päivä <3 Muina päivinä sovitaan viennit ja tuonnit, luultavasti veisin/hakisin tytön muutamana päivänä ja mies hoitasi muuten molemmat suunnat (fillaroi 5-10 minuutissa mihin tahansa mahdollisista päiväkodeista).  Mutta mitkä me kirjataan hakemukseen toiveiksi ja laitetaanko myös yksityisiin hakemusta?

Päivän kotilounas (mustavalkokuvahaaste vei värit)

Vaihtoehtoja tuntuu nimittäin olevan maailma pullollaan. On perhepäivähoitoa ja samaa yksityisenä, on ryhmäperhepäiväkoteja, pieniä ja isoja päiväkoteja, kunnallisia, ostopalvelupäiväkoteja ja yksityisiä päiväkoteja. On ksylitolipastillikriisejä ja kilpailutettuja ruokapalveluita. On isoja uusia pihoja ja pieniä pihoja rinteessä. On paljon ulkoilevia ja niitä vähän vähemmän ulkoilevia ryhmiä. On innostuvia ja niitä vähän rauhallisempia hoitajia. On avaria isoja tiloja ja pieniä sumppuja. On pienten ryhmiä ja pieniä päiväkoteja missä kaikki ovat yhdessä. Jumppasaleja ja retkiä liikuntahallille. Metsäretkiä ja taidehuoneita.

Tässä parissa päivässä olen päässyt taas vähän paremmin jyvälle tästä kaikesta ja päätynyt taas siihen tulokseen, että fiilis ja järki voivat olla myös aikalailla eri mieltä. Siinä missä aluksi ajattelin pienen 17-paikkaisen ostopalvelupäiväkodin olevan varmastikin paras, tekisi minun itsenikin nyt vaan mennä asumaan isompaan kunnalliseen päiväkotiin (oi kumpa olisin saanut jäädä sinne!). Lopulta toivon, että tämän tutkailun ja tutustumisen jälkeen minulla on sellainen fiilis, että "missä tahansa noista meidän pienellä on hyvä olla" ja toisaalta että "toivottavasti me päästään kuitenkin tuonne tai tuonne". Vielä on vähän sellainen fiilis, että "pieni on vielä niin kamalan pieni, kasvaako hän varmasti riittävän isoksi puolessa vuodessa?".

Taaperoselfie! 

Minut yllätti iloisesti vähän isompi kunnallinen päiväkoti (2 pienten ja 2 isompien ryhmää). Innostuin sen ihanista kaapeista tulevista päiväunisängyistä, isosta pihasta, taideprojektihuoneesta sekä liikuntatilasta! Tilat olivat muutenkin järkevät, avarat, muunneltavat ja rauhalliset. Ja helppo siinä olikin innostua sillä päiväkodin johtaja oli aivan ihana innostuva ja aidosti mukana kehittämässä toimintaa, "tänne meillä tulee tällainen taideprojektihuone missä voi pienryhmissä käydä taiteilemassa ja jättää teokset levälleen odottamaan, tämä on vielä vähän vaiheessa kuten näet", "meille tulee kesällä uusittu piha, olen päässyt olemaan mukana sen suunnittelussa, siitä tulee aivan ihana, tuonne tulee keinut ja.." :) Vaikka ryhmiä olikin neljä, oli kaikilla omat erilliset rauhalliset tilansa ja pienille ja isoille vielä erilliset pihansakin. Fiilis sanoisi siis, että sinne. Vaikka kunnalliset ulkostetut ateriapalvelut ja ties mitkä ksylitolipastillikriisit ja pienten on parempi olla pienissä yksiköissä ja näin päin pois. Mutta jotenkin se fiilis

Päiväuniaika, teetä ja karvaista seuraa <3 

Pari päiväkotia vielä ja sitten minä yritän saada järjen ja fiilikset samalle viivalle, jutella miehelleni asiasta aivan liikaa (häntä ei kuulemma edes jännitä päivähoidon aloitus!) ja pohtia vähän lisää. Ja sitten, sitten me laitetaan se hakemus vetämään toooosi ajoissa ja yritetään keskittyä johonkin muuhun kunnes päätökset jossain vaiheessa loppukeväästä tupsahtavat! Lupaan. Yritän. Lupaan. Yritän. Lupaan :) Että tätä äitiä jännittää kaikki uusi! 

<3 Eerika ja Epeliina (1v 1kk äiti ja tytär - hieman symbioosissa edelleen)

Share
Ladataan...

Ladataan...
Bättre liv

Jee, kevättalvi ja Joogafestival! Tänä vuonna on edessä taas kokonainen viikonloppu vääntyilemässä tutustumistunneilla, kuuntelemassa luentoja, juttelemassa näytteilleasettajien kanssa ja tehdessä löytöjä. Tämän vuoden joogatarviketarpeisiin vastaisi ikioma bolsteri ja persoonalliset joogavaatteet. Tulevia tunteja ja niiden monipuolisuuttaan netistä tutkiessaan voi samalla vaikkapa miettiä mitä jos Gandhi menisi tämän päivän joogatunnille! Video oli niin hulvaton että oli aivan pakko jakaa kanssanne ;)

Joogafestival 2015 siis pidetään Kaapelitehtaalla 28.2.-1.3.2015. Eikä ole maksettu mainos, vaikken toki panisi ilmaisia lippuja mitenkään pahakseni ;)

Joogaterveisin,

<3 Eerika 

Share
Ladataan...

Pages