Tavataan uudestaan ensi keväänä, Pantti ja Nieminen

Ladataan...
Tomi Mustikka

Kuluneet päivät ovat edenneet sumuverhon peitossa. Tuli juhlittua, luovutettua pääsykokeissa ja pohdittua koko eilisen edestä tulevaisuuden suunnitelmia.

Paikatakseni poissaoloa blogimaailmasta, päätin julkaista ensimmäisen asukuvan. Kuva on otettu Kruununhaan Kuningattaren täydellisyyttä hipovalla tuuletusparvekkeella hetkenä, jolloin valkoinen kauluspaita oli vaihtunut denimiin ja taskuliina sopi paremmin hien pois pyyhkimiseen otsalta.

Vielä ei pokka riittänyt naamakertoimen vilauttamiseen, mutta sitä voitte käydä ihastelemassa täältä. Pitäisi varmaan hyödyntää Marja Putkiston naamajumppaohjeita, jotta kulmakarvojen väliin asettuneet stressirypyt silenisivät ja nenä ei näyttäisi siltä, että sierainten alla olisi hyppysellinen paskaa. 

Loppuillan agendana olisi tänään noudetun huiman levykasan läpikahlaamista ja ensi syksyn työnäkymien visioimista. 

 

Share
Ladataan...

Kommentit

Anna Karhubear

Tsemppiä (mahdolliseen) pääsykoepettymykseen ja (mahdolliseen) tulevaisuusahdistukseen. Been there, done that quite a many years  ja silti ollaan tässä, tosi tyytyväisenä aikuisena. Näin jälkeenpäin on helppoa sanoa, että pettymys on karaissut ja opintoputkesta loikkaaminen avasi paljon mahdollisuuksia ja ei-ilmiselviä visioita ja muuta blaablaata, mutta niins e vaan menee. p.s. Jee päivän asulle! p.s.2 Oot söpö siinä kuvassa!

Tomi
Tomi Mustikka

Oih kiitos, tulee tarpeeseen molempiin (akuutteihin) päänvaivoihin!

Rohkaisevaa kuulla, että elämässä onnistumiseen ei välttämättä tarvita tarkkoja suunnitelmia. Mun pitäisi vain olla spontaanimpi, rohkeampi ja uskaliaampi. 

PS 1. Jee! Toivottavasti näitä nähdään useamminkin ja kenties jopa naaman kera.

PS 2. Kiitos, mutta mä oon vähän eri mieltä!! :)

Hyi, Pantti ja Nieminen... Mäkään en sen kaksikon avulla pitkälle pötkinyt, mutta onneksi löysin omat reittini :) Pystyn hyvin samaistumaan noihin fiiliksiin, koska vuosi omien kirjoitusten jälkeen en todellakaan tiennyt , mihin lopulta päädyn, vaikka tiesin tasan tarkkaan, mitä tahdon tehdä. Yritys ja erehdys ei oo yhtään hassumpia tapoja etsiä omaa paikkaa. Mä en varmasti olis tekemässä sitä mitä nyt, jos en ois välillä ottanut harha-askeleita.

 

elena-vierailija (Ei varmistettu)

jee asukuvia lisää!

Tomi
Tomi Mustikka

Ida: Mäkin tiedän tasan tarkkaan, mitä haluan isona tehdä. Uskallusta ei kuitenkaan riitä vielä sen vertaa, että kehtaisin ottaa rennosti ja antaa asioiden edetä omalla painollaan. Nähtävästi se voi tuottaa tulosta! :)

Elena: Eiköhän niitä tule, jos satun kameran eteen sopivasti!

Kommentoi

Ladataan...