Kevään kuulumisia

Täällä blogissa on ollut viime viikkoina hiljaista, mutta niin on kyllä ollut ajatustyönkin puolella. Olen näköjään ihan itse ohjelmoinut itseni suhteellisen surkeaan jamaan, jossa tutkimuksen (minun mielestäni) kaikista tärkeintä hommaa eli kirjoittamista ei ehdi tehdä kun kalenteri täyttyy koko ajan kaikesta sälästä.

Itselleni kirjoittaminen on se olennaisen vaihe, koska oikeastaan ajattelen kirjoittamalla. Minulla on tietysti ideoita, alustavia tutkimustuloksia ja hataria aavistuksia päässäni jo ennen kuin alan työstää tekstiä, mutta vasta kirjoittaessa ne kaikki saavat järkevän muodon (tai osoittautuvat pelkäksi haihatteluksi jossa ei ole järkeä). Luulen että ihmiset ovat tässä erilaisia, joillakin taas on jo ajatus valmiina muotoiltuna ennen kuin sitä alkaa kirjoittaa. Ja jotkut taas kirjoittavat ensin sekavia luonnoksia, ja sitten vasta luettavaa tekstiä. Minä kirjoitan suhteellisen valmista tekstiä. Kun jatkan edellisen päivän tekstiä, käyn sen aluksi läpi ja teen ikään kuin ensimmäisen editoinnin. Näin teksti edetessään saa jo aika valmiin muodon, vaikka editointia pitää tietysti aina tehdä useampia kierroksia. 

Tässä sitä siis ollaan, kirjoittamassa kirjoittamisesta jota ei ole aikaa tehdä. Harmittaa, ja samalla en kyllä oikein voi syyttää ketään muuta kuin itseäni. Pätkätyöläisenä ja aloittelevana tutkijana olen tottunut sanomaan kaikkeen kiinnostavaan ja hyödylliseen kyllä, ja nyt tajuan että jos jatkan samalla mallilla en saa ehkä ikinä tehtyä niitä asioita joita oikestaan haluaisin. Ehkä nyt ei-niin-aloittelevana tutkijana voisi jo luottaa siihen, että kaikkiin mahdollisuuksiin ei ole ihan pakko tarttua. (Älkää silti lakatko pyytämästä mukaan juttuihin!)

Jos minusta ei siis toukokuussa(kaan) kauheasti kuulu, olen kirjoittamassa tutkimustekstiä. Tai ainakin syytä olisi.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.