Frozen ja feminismi

Bluestocking

Varoitus! Sisältää spoilereita!

 

Disneyn animaatioelokuva Frozen vuodelta 2013 on edelleen kuumaa (jäätävää?) kamaa. Leffan hittibiisi Let It Go on musiikintunneilla oppilaiden toivebiisi ja vappuna elokuvan päätähdet, Anna ja Elsa, seikkailivat tiuhaan vastaantulevissa foliopalloissa. Frozenia on hypetetty feministiseksi lastenelokuvaksi ja leffalle puuhataan jatko-osaa. Koska lähipiirissäni ei ole lapsia, jotka olisivat iältään elokuvan kohderyhmää, en ole tähän mennessä tiennyt, kuka on Anna ja kuka Olaf. Mutta koska keskustelu elokuvan ympärillä jatkuu edelleen ja oletettavasti kiihtyy jatko-osan ilmestyessä entisestään, painoin minäkin eräänä lauantai-iltana Netflixistä playta. Olin valmistautunut näkemään lastenelokuvan feministisen vallankumouksen ja nyyhkimään, että miksei minun lapsuudessani. Yllätyksekseni niin ei käynytkään.

 

Toki Frozen tarjoaa Disney-edeltäjiään monipuolisempaa prinsessakuvastoa ja välttää karmeimmat  kliseet. Mieltäni lämmitti, kun prinsessa Anna tervehti muikeasti Jeanne D’arcin muotokuvaa ja juoksenteli linnan käytävillä vaahteramäeneemelimäisesti viittaamalla kintaalla perinteiselle tyttöroolille. Myös Elsan hahmosta oli luettavissa, että tyttölapsen ylisuojelu on karhunpalvelus, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Let It Go -biisi onkin emansipoituneen prinsessan oodi vapaudelle ja itsensä hyväksymiselle - ei siis ollenkaan huonoa esikuvamatskua ala-asteikäisille tyttölapsille, päinvastoin. Elokuvaan oltiin myös käsikirjoitettu kohtauksia, jotka tietoisesti rikkoivat sukupuolirooleja. Hyvänä esimerkkinä toimii hetki, jona Anna pelasti Kristoffin putoamasta rotkoon. We can do it, alleviivaa elokuva ja pullistaa voimaannuttavasti hauista tyttökatsojille.

 

Yrityksestä huolimatta elokuvan feminismi jää kuitenkin puolitiehen. Jo elokuvan alkumetreillä tehdään selväksi, että prinsessa Annan ensisijainen elämäntavoite on löytää itselleen mies. Prinssi (joka tosin myöhemmin paljastuu sammakoksi) löytyy vikkelästi, ja kun elokuvasta on kulunut vajaat 23 minuuttia, on prinssi jo pelastanut Annan kahdesti: kerran putoamasta mereen ja toisen kerran kaatumasta tanssilattialla (“Glad I got you”, vink vink). Visuaalinen naiskuva on kirjaimellisesti kapea. Kaikki ovat heteroita. Tanssiaisiin on kutsuttu muutama ruskea ihminen, mutta kaikki puheroolit on varattu valkoisille. Jos tarkoitus on ollut korostaa diversiteettiä, niin tavoite on epäonnistunut surkeasti. Ruskeiden hahmojen piirtäminen äänettömiksi statisteiksi ei ole moninaisuuden, vaan valtasuhteiden korostamista. Homoseksuaalisuuden poissaolosta puhumattakaan.

 

Myös tyttöjen vanhempien esiintyminen ennen turmiollista laivamatkaa on hämmentävää. Kun kuningas ja kuningatar ovat ruudussa yhdessä, hoitaa puhumisen kuningas. Itse asiassa kuningattarelle on koko elokuvasta varattu yksi lause: “She’s ice cold.” Kuningas vaikuttaa puhuvan puolisonsa näkymättömäksi, sillä myös prinsessat kommunikoivat ensisijaisesti isänsä, eivät äitinsä kanssa. Heterosuhteeseen kasvamiseen annetaan lisäksi leikkimielisiä vinkkejä Annan ja Kristoffin keskinäisessä sanailussa rekiajelulla. Lapset oppivat muun muassa, että kaikki miehet syövät räkää ja naisten pitää varoa, kenen seurassa liikkuu. Kutsuisin jälkimmäistä victim blamingin esiasteeksi.

 

Elokuvan loppukohtaus antaa toivoa. Annan pelastava rakkauden teko ei olekaan prinssin suudelma, vaan oma uhrautuminen sisaren vuoksi. Viesti on selvä: tytöt eivät tarvitse miestä pelastamaan itseään, vaan he pystyvät siihen itse. Prinssi uljaiden ja uhriutettujen prinsessojen maailmassa se viesti on tärkeä.

 

Frozenissa on yritystä, mutta feministikatsoja ei sula vielä ihan kokonaan. 2010-luvulla on voitava pystyä rikkomaan rooleja vahvemmin ja näkyvämmin ja tuotava olohuoneisiin kirjo erilaisia ja erivärisiä ihmisiä ja heidän tarinoitaan. Frozen on virkistävä poikkeus Disneyn prinsessaelokuvissa, joissa mieshahmot puhuvat keskimäärin kolme kertaa naishahmoja enemmän, mutta sen feministisyys on vähintäänkin kiistanalaista.

 

Ehkäpä Frozenin jatko-osassa kehittyy hahmojen lisäksi myös feministinen ote.

Share

Kommentit

Helmi K
sivulauseita

Ah! Mä niin rakastan tätä sun blogia. Rakastan sitä miten moniulotteisesti ja monipuolisesti onnistut kurkottamaan nämä tärkeät ajatukset, rakenteiden purkamisen ja stereotypioiden salakavalan vilejelemisen kitkennän ihmisten tietoisuuteen. Niin helppoa olisi ajatella että hei, se on vaan lasten elokuva, pitääkö tämäkin jakaa osiin, pitääkö tässäkin nähdä sitä ja tätä ja tuota ja pilata helppo ja kiva viihdehetki. PITÄÄ! Koska just näissä, just tuolla, uudessa sukupolvessa on mahdollisuus muutokseen, parempaan.

KIITOS.

(Kolme ja puoli vuotias sai eilen ensimmäisen kerran katsoa puolet elokuvasta ja olin niin keskittynyt tarkkailemaan hänen reaktioitaan etten paneutunut kunnolla itse elokuvaan. Ja nyt mun ei enää edes tarvitse, tiedän vaan mistä teemoista käsin lähden hänelle elokuvaa analysoimaan :D)

Minja Koskela
Bluestocking

Vitsi että mulla tulee hyvä mieli sun kommenteista! Kiitos! <3 Olen samaa mieltä, kyllä kivojakin juttuja voi katsoa kriittisesti. Lopultahan se tuo katsomiskokemukseen vain lisää syvyyttä. Ja apua, anna anteeks että spoilasin leffan kun olit nähnyt vasta puolet! Hyvää elokuvahetkeä sulle ja lapsellesi!

Eeeeeeeeeeeee (Ei varmistettu)

Olisikohan tuo vanhojen tuttujen prinssi pelastaa prinsessan -teemojen toistaminen jätetty leffaan siksi, että ei olla uskallettu luopua vanhasta kokonaan? Etteivät ne vanhat uskolliset prinsessa-leffojen katsojat hylkäisi frozenia liiallisen rohkeuden takia? Mua ilahduttaa Elsan hahmossa jo ihan se, että se on tuonut pikkutytöille toisenkin värivaihtoehdon: vaaleansinisen! Ei ole pikkutytötkään ihan päästä varpaisiin pinkissä univormussa vaan on myös vaihtoehtoja. En ole itsekään leffaa katsonut, tekisi tosin mieli kun sitä niin kovin hypetetään. Pitäisi varmaan lainata siskon tyttöä rekvisiitaksi. :D

Feministiset silmälasit kyllä "pilaa" monta hyvää leffaa ja sarjaa. Tämän vuoden tv-anti on muutenkin jäänyt lähes katsomatta kun tuntuu että kaikki suomalaiset ohjelmat on niin miesvoittoisia Mustia leskiä lukuunottamatta. Posse, Teemu Selänteen ohjelma (josta Teemu oli vielä todennut että pitihän sitä naiskauneutta saada eli otettiin Kiira Korpi mukaan somisteeksi), Roope Salminen joka ilta joka ohjelmassa, Luokkakokous (kaikki pääroolit miehiä?), se pian alkava ohjelma jossa on Jethro, Ari Palsanmäki ja Janne Kataja, ja niin edelleen. Missä on kaikki mahtavat naisten talk showt ja huumoriohjelmat... :(

Minja Koskela
Bluestocking

"Olisikohan tuo vanhojen tuttujen prinssi pelastaa prinsessan -teemojen toistaminen jätetty leffaan siksi, että ei olla uskallettu luopua vanhasta kokonaan? Etteivät ne vanhat uskolliset prinsessa-leffojen katsojat hylkäisi frozenia liiallisen rohkeuden takia?" --> Tämä! Lisää rohkeutta, kiitos, me ei-konservatiiviset katsojatkin halutaan samastuttavia tarinoita! Ja voi kyllä, olen silkkaa kriittisyyttäni pilannut itseltäni monta sarjaa ja leffaa. Mutta ajattelin pitää feministilinssit päässä edelleen, sillä ehkä keskustelu voi jossain vaiheessa vaikuttaa sisältöön. Frozen on siitä melko maltillinen, mutta kuitenkin konkreettinen esimerkki!

SanniZe (Ei varmistettu)

Keskustelu tuskin johtaa koskaan sisällön muutokseen. Disneyn elokuvia ei tehdä aikuisten feministien makuun, vaan pienille lapsille jotka eivät vielä hahmota yhteiskuntaa ja sen sisältämiä rooleja.

Minja Koskela
Bluestocking

Mä käsitän yhteiskunnallisen keskustelun konseptina, joka pitää sisällään kritiikin, dialogin ja aktivismin, muun muassa. Kaikella tällä on itseasiassa juurikin muutettu maailmaa ja sisältöjä - eiköhän Frozenkin lopulta vastannut kapean naiskuvan kritiikkiin laventamalla naisten/tyttöjen representaatiota. Pienet lapset kasvavat yhteiskuntaan ja sen sisältämiin rooleihin mm. kulttuurisen kuvaston kautta. Siksi kuvaston arvot ja merkitykset ovat tärkeitä ja niistä pitää keskustella.

Rêverie

Toi värikysymys on muuten tosi kiinnostava! Olin kerran muodintutkija Annamari Vänskän lasten pukeutumiskulttuuria käsittelevällä luennolla, ja hän puhui muun muassa siitä, miten vaaleansininen oli alun perin tyttölapsiin, puhtauteen ja Neitsyt Mariaan liitettävä väri, kun taas vaaleanpunainen aggressiivisempana ja vahvempana värinä yhdistettiin poikiin. Se, että ne ymmärretään toisin päin on ilmeisesti aika nykyaikainen keksintö - ja hyvä muistutus siitä, miten kaikki on kiinni kulttuurisista käsityksistä ja konventioista, siitä mikä milloinkin mielletään feminiiniseksi tai maskuliiniseksi, tai jollain tavalla soveliaaksi. 

ReettaM
Harharetkiä

Tiivistit aikalailla omatkin tunteeni elokuvasta! Mulla on neljävuotias pikkusisko, joka monen muun sen ikäisen lailla rakastaa Frozenia yli kaiken. Ja ymmärrän, olisin varmaan itsekin tykännyt siitä lapsena tosi paljon, vaikka oma lemppari taisikin olla Leijonakuningas - en ollut oikein otollista maaperää prinsessaelokuville pienenä.

Anyway, katsottiin leffa joskus yhdessä, ja vaikka se onnistui aika tehokkaasti tiristämään kyyneliä katsojista, niin mullekin jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Ehdottomasti suunta on PALJON parempaan päin jos nyt johonkin Lumikkiin vertaa, mutta vähän jäi puolitiehen. Disney tietysti yhtiönä on ollut aina aika konservatiivinen, ja rohkeammasta elokuvasta ei samalla tavalla saa kehitettyä kaikkea mahdollista rompetta ihmisille kaupattavaksi - melkein eniten koko hommassa ällöttää se tavaran määrä, jota Frozen-kuvastolla voi myydä! Ja tietty vähän paistoi läpi sellainenkin tunne, että nyt on yritetty tarjoilla lapsille (ja lapsien vanhemmille) sitä vanhaa arvomaailmaa vähän vähemmän ilmiselvän konservatiivisessa paketissa. Mut oli elokuvassa paljon hyvääkin, ja Let It Go on varmaan paras biisi maanantaiaamuihin ikinä.

Toivottavasti Disney jatkossa tekee siihen rinnalle monipuolisempaakin elokuvaa, eiköhän yleisö ole valmis radikaalimpaankin muutokseen - ja jokainen elokuvan kapeaan malliin "sopimaton" lapsi ansaitsisi samaistuttavia elokuvia.

Minja Koskela
Bluestocking

Kiitos hyvistä lisähuomioista! Krääsän määrä on tosiaan aika huimaa, olisi toki mahtavaa jos lapset altistuisivat tarinoille ilman pakollista kaupallista sitouttamista. Ja toi, että tarjoillaan vähäisesti radikaalia katsomiskokemusta konservatiivisessa paketissa: todella hyvin kiteytetty! Miten mulla on sellainen fiilis, että nämä molemmat näkökulmat liittyvät tuoton ja tuotteistamisen kautta melko oikeistolaiseen ideologiaan..? Uskaliaisuutta ja radikaaliutta odotellessa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Lumikki on hyvä ja kunnollinen ja ihana nainen. Siihen ei feministit pysty. :)

ReettaM
Harharetkiä

Kunnollisella Lumikilla ei ole elämässä myöskään muuta tehtävää kuin odottaa pelastavaa miestä ja kokata äijälaumalle. Jokainen nainen pystyy kyllä paljon enempään.

Helmi K
sivulauseita

"Kokata äijalaumalle."

Ne kääpiöt tosiaan on yks äijälauma! AHAHAHAHAHAHAHAAAAA! Kultaa, kiitos!

kaista (Ei varmistettu)

Muutama hajamiete tuli mieleen lukiessa.

Valkoisuus: Frozen tapahtuu kuvitteellisessa pohjoisessa ympäristössä, kuvastoon, maisema ja nimet viittaavat Norjaan / Alppimaihin, puvustus ja elämäntapa ovat noin 1800-lukua. Toki fiktio on luotu nykypäivän lapsille ja siksi siinä voisi olla enemmän sennäköistä porukkaa, jota elokuvaa katsovat lapset voivat omassa elämässään ympärillään nähdä, mutta etninen maailma on hyvin erilainen taas esim Prinsessa ja Sammakko -elokuvassa, joka on sijoitettu New Orleansin / Louisianan tyyppiseen ympäristöön (en tiedä tarkemmin, kun en ole nähnyt), ja jossa päähenkilöt ovat puolestaan mustia.

Loppuratkaisu: Mä olen käsittänyt elokuvan juonen niin, että pelastusta etsitään nimen omaan Annalle, joka on saanut Elsan jääsirun sydämeensä ja meinaa siksi kuolla. Ja hän tarvitsee tosirakkauden tekoa, jota virheellisesti etsii prinssiltä. Lopulta hän pelastuu, kun tekeekin ITSE sen rakkauden teon pyyteettömästi TOISEN rakkaan ihmisen, oman sisarensa vuoksi. Se onkin oma rakkaus, oma toiminta, joka pelastaa. Elsa ei edes tarvitse pelastusta, vaan hyväksynnän omalle erikoislaatuisuudelleen, minkä ansiosta hänen ei enää tarvitse eristäytyä eikä pelätä tunteitaan.

Disneyt: Prinsessaelokuvat ovat Disney-leffoista varmaan se perikonservatiivisin alagenre, mikä on siksi tietysti harmi, että ne ovat niin selkeästi pienille tytöille suunnattuja. Ja niihin liittyvä oheiskrääsän määrä... mittaamaton, ja miten paljon se ohjaa värimaailmaa ja kuvastoa, joka tyttölasten maailmaa päivittäin ympäröi? (itse kolmen tyttären äitinä sanon että vaihtelevasti, riippuu lapsen mieltymyksistä tosi paljon).

Meillä on katottu enemmän Disney/Pixar-leffoja ja Disneyn pitkiä eläinleffoja kuin prinsessaelokuvia. Yllättävän paljon niissä on mies/poika-päähenkilöitä - Bambikin on poika, vaikka elokuvassa eletään enimmäkseen sukupuoliriippumatonta lapsen maailmaa. Dumbo on poika. Toy Storyssa tyttölelut on ihan sivuhahmoja. Leijonakuninkaassa naarasroolit on pieniä. Autoissa on varmaan (ainakin!) 90-prosenttisesti miesautoja; sininen, pikkukaupunkiin asettunut lakimies-motelliyrittäjä Salli on naishahmoille (vrt. Hermione Harry Pottereissa, Miina Miina ja Manu-kirjoissa) tyypillisesti järjen ääni, joka tasoittaa ja pehmentää raisun poikamaisen (punaisen!) Salama McQueenin. - Paitsi että yhdessä kohtauksessa, jossa Salama ehdottaa että jos vain kruisailtaisiin, Salli kaasuttaa nauraen menemään ja antaa soran lentää. Rottatouillen ainoa isompi naishahmo on aika samankaltainen, naiskokki joka on ammatissaan tosi pätevä. Rotista kaikki puheroolit taitaa olla uroksilla - päähenkilöllä, sen isällä ja veljellä.

Vahvimmat naispuoliset hahmot on näkemistäni varmaan Lehmäjengi-elokuvassa. Jos se ei sitten ole liian loukkaava stereotypia, että ollaan pulleita, utareet heiluu ja päässä on kukkahattu.

kaista (Ei varmistettu)

Muutama hajamiete = varmaan pisin kommenttini ikinä :DD Disneyn aivopesuvoima!

Minja Koskela
Bluestocking

Oh, suurkiitos kattavasta kommentista! Erityiskiitos loppukohtaukseen liittyvästä huomiosta, korjasin tekstin sen mukaisesti. Omaan olikin livahtanut väärän prinsessan nimi, eli kommentti oli paikallaan! Mä ajattelen, että nykylapsille suunnattu fiktio voi varsin hyvin sisältää monipuolisempia hahmoja, eli vaikka tarina sijoittuisikin 1800-luvun Norjaan, niin stoorissa voi olla myös muita kuin valkoisia ihmisiä (ja itse asiassa tässä tarinassa olikin, heidät vain esitettiin äänettömänä osana ihmismassaa). Jään myös odottamaan ensimmäistä homoseksuaalisuutta käsittelevää lastenleffaa. Lehmäjengi on mulle tuttu vain kuvastona, mutta erityisesti kukkahatut miellyttää: itellä on samanlainen, ainakin henkisesti. :) Pitää kyllä tsekata noita muitakin mainitsemiasi leffoja sun näkökulmasta, todella kiinnostavia huomioita! Kiitos niistä! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei, kiitos mahtavasta analyysista! Monesta kohdasta oon samaa mieltä, mutta prinssikuvion luin kyllä hyvin eri tavalla kuin sinä. Mun mielestä Annan ensisijainen tavoite on saada yhteys siskoonsa ja muuhun maailmaan - "do you wanna build a snowman" kuuluttaa just tätä, ja myöhemmissäkin biiseissä korostuu Annan innostus siitä, että ovet ovat vihdoinkin auki. Anna kyllä ihastuu suin päin ensimmäiseen näkemäänsä mieheen, mutta Elsan lakoninen "you can't marry a man you just met" kääntää tilanteen ympäri (ja on sitä paitsi Disneylta melkoista itseironiaa). Koko loppuleffan storylinen pointti onkin se, että romanttiset ihastukset eivät välttämättä olekaan todellista rakkautta, vaan rakkaus on tekoja toisen puolesta. Mun mielestä toi loppukohtaus ei siis oo mitenkään irrallinen toivonsäde, vaan kiteyttää koko leffan: draama alkaa ja päättyy sisaruussuhteesta, prinssijuonne olikin romanttista hölmöilyä, ja Elsa olikin oikeassa tanssiaisista asti.

Ootko muuten tähän jo tutustunut? En usko että tulee tapahtumaan, mutta olisipa hienoa! http://www.refinery29.com/2016/05/109712/frozen-elsa-gay-girlfriend-twit...

Minja Koskela
Bluestocking

Kiitos kommentista! Hyvä huomio toi prinssianalyysi, totta on, että sen voi lukea noinkin. Erityisesti tykkäsin tosta Disneyn potentiaalisen itseironian ajatuksesta, heti tuli syvyyttä lisää! Törmäsin tuohon linkkiin Facebookissa ja voi miten toivonkaan, että Disney-koneistolla on pokkaa! Elsalle tyttöystävä, absolutely!

Naislaif
Naislaif

Kiitos. Jopa minä kykenin näkemään, jo ensikatsomalla, tämän elokuvan valtavirrasta hieman poikkeavaksi, En ole ollenkaan prinsessa-tyyppinen. 

Tämä sinun analyysi avaa oivaltavia ja varteenotettavia näkökulmia, kiitos että jaksat tehdä tätä, jaksat katsoa aikaa kellosta ja tilastoida näkyvyyttä miesten ja naisten välillä. Olen onnellinen että olen löytänyt blogisi, mutta ennen kaikkea sinun ajatuksesi.

Tykkään kaikesta huolimatta Olofista.

Minja Koskela
Bluestocking

Kiitos, ihana palaute! <3 Ja todellakin, Olaf on ihana, ihan mun lempparihahmoja! Teki välittömästi lähtemättömän vaikutuksen. :)

Naa (Ei varmistettu)

Ihan hyviä mietteitä Frozenista, vaikka osasta olenkin vähän eri mieltä.

En ensinnäkään ihan ymmärrä miksi tähän vanhaan Norjaan sijoittuvassa tarinassa pitäisi olla väkisin erivärisiä puherooleja. Juu moninaisuutta ja semmoista, mutta tämä tarina nyt kerrottiin tästä vinkkelistä. Disneyllä on paaljon tarinoita jotka todellakin kertovat muistakin, kuin vain valkoisista (kuka on ensinnäkin valkoinen ja kuka ei-valkoinen?) Esimerkiki lähes kaikki 90-luvun kultaleffat ovat todella moninaisia. Löytyy intiaaneja, Afrikkaa, Kiinaa, Arabiaa ja Ranskan mustalaisia. Taisi muutenkin olla ensimmäinen Disney leffa joka suoraan sijoittuu Pohjoismaihin, että kyllä siitäkin sitä moninaisuutta jo syntyy (vaikka olemmekin niitä kuuluisia valkoisia ilmeisesti) Tosin sitä mieltä olen, että Kristoff ja ne jääjäbät leffan alussa olisivat selvästi voineet olla saamelaisia. Pöljät kivikansalaiset olisi ihan hyvin voinut myös korvata jollain saamelaisnoitakylällä. Uskon että olisi toiminut paremmin, nyt ne kivityypit oli todella irrallisia ja outoja tarinasta.

Enkä nyt tiedä olisiko se homoseksuallisuuskaan tuonut mitään lisäarvoa tähän. Toki joku olisi hyvinkin voinut olla, mutta eihän tässä elokuvassa muutenkaan syntynyt, kuin yksi pari ja se että se oli heteropari niin ei nyt mitään ihmeellistä ole. Mielestäni mitään heterohansikkaalla naamaan läpsimistä ei tapahtunut. On myös olemassa teorioita siitä, että Elsan taikavoimien piilottelu olisi metafora homoseksuaalisuudesta ja kaapista tulemiseen. Eihän Elsan seksuaalisuutta kuvattu muuten elokuvassa oikein mitenkään, hän ei ihastunut eikä pariutunut kenenkään kanssa (hyvä) Hän siis voi olla ihan mitä tahansa muutakin kuin hetero. Tässä valossa sanoisin ettei aihetta ihan kokonaan ole sivuutettu.

Haluan myös huomauttaa, että esimerkiksi Mulanissa käydään aihetta aika likeltä myös. Minusta on aika selvää, että Shang tuntee Mulania kohtaan jo jotain syvempää ennen, kuin tietää tämän olevan tyttö ja suorastaan helpottuu kun asia selviää. Ei näitäkään aiheita lasten leffoistakaan yleensä ole kokonaan unohdettu, ne vain tulevat esille vähän eritavalla ja hienovaraisempana, mikä minusta on vain hyvä asia. Sellainen liika alleviivaaminen ja korostaminen on minusta ällöä :P

(Hups, päästin Disneyintoni valloilleen!)

Minja Koskela
Bluestocking

"Juu moninaisuutta ja semmosta ---" kalskahtaa kyllä tosi ikävästi valkoisen hegemonian vähättelyltä. Disneyn kuvasto on monella tapaa ongelmallista, esim. Pocahontas (johon ilmeisesti intiaaneilla viittaat) on syvästi kolonialistinen ja eksotisoiva stoori. Samasta syystä olen hyvin helpottunut, että "pöljiä kivikansalaisia" ei olla "korvattu jollain saamelaisnoitakylällä". Thank god, sellainen kulttuurinen varastaminen (cultural appropriation) ja yksinkertaistava toiseuttaminen ei vaan kerta kaikkiaan kuulu 2010-luvulle, vaikka sitä ikävä kyllä tapahtuukin.

On mielenkiintoinen ajatus, että Elsan taikavoimien piilottelu olisi viittaus homoseksuaalisuuteen. Toivottavasti Elsa saa jatko-osassa tyttöystävän, kuten fanit ovat ympäri nettiä toivoneet. On kaksi eri asiaa piilottaa elokuvaan metaforia, jotka ovat kiinnostavia ja tärkeitä, mutta tuskin aukeavat lapsille, kuin näyttää avoimesti, että kaksi naista voivat rakastaa toisiaan siinä, missä mies ja nainenkin. Sen kutsuminen "ällöksi" kertoo lähinnä siiä, että seksuaalisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen on vielä aika pitkä matka. Eikä myöskään ole missään määrin asiallista.

Naa (Ei varmistettu)

Totta kai Pocahontas on kolonialistinen tarina, koska niinhän se oli. Toki sen stereotyyppisyydestä ynnä muusta on puhetta ollut, mutta olen silti iloinen että se tarina tehtiin. Minusta kyllä välillä tuntuu, että näissä asioissa ei oikeasti voi voittaa. Jos tarinaan ei lisätä moninaisuutta niin sitten se on paskaa, mutta jos yritetään lisätä niin sitten se on vain kulttuurillista varastamista ja vielä enemmän täyttä paskaa. Kuka sanoi, että esimerkiksi saamelaiskylä olisi pitänyt toteuttaa yksinkertaistettuna höpönä? Olisiko se ollut sitä joka tapauksessa, tehtiin se millä tavalla hyvänsä? Disney btw tykkää käyttää rooliensa ääninäyttelijöinä ns. hahmoja vastaavia. Mutta silläkään tuskin on väliä, paskaa se silti on. Aika hyvä esimerkki mielestäni on Kristoffin hahmo. Hänen vaatetuksessaan on kovasti saamelaisviittausta, mutta sitä ei koskaan kerrota suoraan. Monet ovat vetäneet herneet nenään siitä, koska hän ei näytä autenttiselta ja hän on vaalea. Toisaalta monet ovat sanoneet, että eikö se olisi aika stereotyyppistä esittää hänet tummana eksoottisena saamelaisena, kaikki kun eivät sitä ole. Joten lopputulos on se, että kaikesta voi ja saa loukkaantua esitystavasta huolimatta.
Tässä taitaa käydä vähän niin kuin naishahmoille, että moninaisuuttakin alkaa olla vaikea kirjoittaa, koska kaikki tulkitaan manic pixie dream girliksi tms. (ja olen oikein tietoinen naisten asemasta elokuvissa)

En minä sano, että Disney tai mikään elokuvatuottaja olisi täydellinen, ja tiedän ongelmista Disneylläkin. (Enkä edes pidä Frozenista) Vähän kuitenkin ihmettelen sitä asennetta, että jos tässä leffassa nyt sattui olemaan blondeja päähenkilöitä se on heti kauhea ongelma. Tapahtumat kuitenkin sijoittuvat sinne missä niitä blondeja on. Haluiaisn myös nähdä enemmän elokuvia ihan niiden ihmisten omin silmin, joista tarinaa kerrotaan ilman, että siellä patsastelee joku herra/rouva eurooppalainen päähenkilönä viemässä tarinaa eteenpäin.

Taisit muutenkin ymmärtää tahallasi väärin loppuosan ällöviittauksen. Kai ymmärsit, että en tarkoittanut sillä suoraan homoseksuaalisuutta tai edes ylipäätään seksuaalisuutta? Lähinnä tarkoitin sellaista rautalangasta vääntämistä sormipystyssä selittämistä ja opettamista elokuvan kautta. Siitä en yhtään tykkää. Että kestän kyllä katsella nais-tai miesparia ihan julkisilla paikoilla, ei ole ongelma jos sitä tarkoitit.

Minja Koskela
Bluestocking

Eihän se, että nämä keskustelut ovat vaikeita ja monipolvisia tarkoita sitä, että niiden käyminen olisi turhaa. Kyllä musta on ihan oikea ongelma, että suurin osa tarinoista kertoo valkoisista ihmisistä ja ne kerrotaan valkoisesta heteromatriisista käsin. Eivät elokuvasta pitäminen ja sen kritisointi ole mun nähdäkseni myöskään toisiaan poissulkevia: mä olen todella iloinen tästä Frozenin tuomasta prinsessaelokuvien kehityskulusta ja leffa oli musta hyvä, mutta siinä oli silti juttuja, jotka särähtivät mun silmiin ja korviin. Uskon, että kritiikki ja keskustelu voi kehittää asioita edelleen, muuten en edes pitäisi tätä blogia. Olen 100% sun kanssa samaa mieltä siitä, että olisi mahtavaa nähdä elokuvia niiden ihmisten silmin ja niiden ihmisten kokemuksista käsin, joista elokuvat kertovat ja nimenomaan ilman eurooppalaisia keskushahmoja. Pahoittelut myös: ymmärsin ällö-kommenttisi väärin. Hyvä, että avasit, mitä tarkoitit.

biegga (Ei varmistettu)

Moninaisuudesta vielä: Frozenissa on alkuperäiskansaan kuuluva hahmo, saamelainen Kristoff.

Vierailija (Ei varmistettu)

Itselleni prindessaleffat eivät ole oikein koskaan kolahtaneet, mutta jos pitäisi valita niin Pixarin Brave teki jotenkin vaikutuksen. Ehkäpä siksi, että lapsena omat harrastukseni eivät olleet sieltä tyttömäisimmästä päästä ja Meridan jousiammunnasta ja ratsastuksesta pitävä hahmo olisi ollut samaistumiskohteena jotenkin lohdullinen.

Mutta mitä tulee Frozeniin, niin ainakin englanninkielisen version perusteella Oaken-nimisen hahmon saunasta vilkuttava perhe voidaan tulkita sateenkaariperheeksi, jos siis oletetaan että lauteilla istuu mies + neljä lasta. Netissä kyseistä kohtausta on tulkittu monin eri tavoin, ja saunassa istujia voi toki pitää myös Oakenin Trading Post &amp; Saunan asiakkaina. Minulla ei ole mitään käsitystä miten Oakenin "Hello family!"-huudahdus on esimerkiksi Frozenin suomenkieliseen versioon käännetty, mutta oman katsomiskokemukseni perusteella tulkitsin saunassa olevan perheen nimenomaan Oakenin puolisoksi ja lapsiksi - omasta mielestäni vieraille saunaan huutelu on ajatuksena huomattavasti oudompi kuin yhdessä saunova sateenkaariperhe. Tulkinnanvaraa on ehkä jätetty tietoisesti myös toiseen suuntaan konservatiivisten katsojien (huoh) mielenrauhan takia. Voi vain kuvitella kuinka moni innostuisi pahoittamaan mielensä siitä jos Disney avoimesti kirjoittaisi leffaansa homoparin. Ja saunan. Ja lapsia.

Minja Koskela
Bluestocking

Ihania kaikki nämä kommentit, saan niin paljon uusia näkökulmia elokuvaan! Kiitos sullekin kommentista. Multa meni nimittäin tuo saunakohtaus tästä näkökulmasta kokonaan ohi - upeeta, jos siihen on todella tarkoitettu kirjoittaa sateenkaariperhe. Mutta huoh täältäkin konservatiivikatsojien mielenrauhan kosiskelulle, mikäli sen vuoksi on jätetty tulkinnanvaraa. Joka tapauksessa, tämänkin analyysin perusteella mun pitänee katsoa leffa uudestaan ja kiinnittää huomiota myös tähän yksityiskohtaan. Kiitos, että nostit sen esiin!

Kissakissakissa (Ei varmistettu)

Olin tulossa kommentoimaan samaa asiaa! Mielestäni kauppiasperhe on hyvinkin vahvasti sateenkaarivibainen, homotutkani piippaa!

Lauratau
Lapsenkengissä

Minullekin tuli tekstistäsi mieleen Brave, jota on myös sanottu feministiseksi Disney-prinsessaleffaksi. Olisi kiva kuulla näkemyksesi siitä! Tosin Brave ei ollut läheskään yhtä iso suksee kuin Frozen ja sitä varjostaa se kohu, kun Disney meni jälkeenpäin muuttamaan päähahmo Meridaa erinäköiseksi, siis prinsessamaisemmaksi. Mutta katsohan ihmeessä myös Brave!

Minja Koskela
Bluestocking

Kiitos vinkistä, pitää todellakin katsoa! Mulle ennalta tuntematon, mutta alkoi kiinnostaa heti. Eli pistän to do -listalle! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

No juu onhan tässä leffassa nähtävissä rohkeampaa otetta kuin Lumikissa, mutten siltikään näe siinäkään mitään pahaa, että on olemassa myös perinteiset sukupuoliroolit, koska itse ainakin ihan omasta tahdostani tiskaan mieluummin kuin hakkaan halkoja tai vaihdan autonrenkaita, ihan vaan esimerkkinä. En tiedä, onko siinäkään mitään pointtia, että annetaan lapsille sukupuolineutraalit nimet ja puetaan valkoiseen/harmaaseen, ettei vain värivalinnat paljasta kumpaa sukupuolta lapsi on. Jos kokee prinsessaleffat uhaksi tyttärensä kehitykselle, niin ehkä voi katsella vaikkapa Pokemonia. Usein sukupuoliroolit tulevat luonnostaan lapselta, leikin mieluummin nukeilla, vaikka päivähoitopaikassani oli pelkästään poikia ja heidän kanssaan "jouduin" leikkimään turtleseilla, barbeilla olisin mieluummin leikkinyt.

gee (Ei varmistettu)

Meillä asuu 4-vuotias Frozenin suurkuluttaja ja siksi osaankin jo koko leffan lauluineen ulkoa. Sekä suomeksi että englanniksi. Lähes jokainen aamu alkaa sillä kun tyttö tulee tönimään mua "Herää Elsa!" ja mun pitää vastata "Mene pois, Anna" ja "Leiki keskenäs" jonka jälkeen muksu menee suljetun oven taakse laulamaan "Lumiukko tehtäisiinkös". Meillä on eletty frozenia reilu vuosi eikä loppua näy...

"Elsalle tyttöstävä" kuulosti alkuun mustakin tosi hienolta ajatukselta, mutta olen kuitenkin kallistunut sille kannalle, että Elsa ei tarvitse puolisoa ollakseen onnellinen. Elsa pärjää loistavasti ilman parisuhdetta, eikä jokaiseen elokuvaan tarvitse laittaa romanttista hömppää. Päähenkilö on jo kuningatar, hallitsija, sisko ja sankari, ja voi elää onnellisena elämänsä (tai edes elokuvan) loppuun asti ilman "sitä oikeaa" ihan kokonaisena ihmisenä, ei parisuhteen puolikkaana. Sellaisia elokuvia ei juurikaan tehdä, joissa ei ole mitään parisuhdekuviota, vaan draama ja seikkailu tulee ihan muualta. Ei lapsille, eikä aikuisille.

Tässä olisi loistava tilaisuus jatkaa samalla linjalla ykkösosan kanssa ja pitää Elsa edelleen "strong and independent woman"-roolissaan hyvänä esimerkkinä siitä, että onni ja elämän tarkoitus ei ole parisuhde missään muodossa. Toki sateenkaariparitkin pitäisi saada näkymään yhtenä tavallisena parisuhdemuotona myös lastenleffoissa, mutta mun mielestä Frozen ei ole oikea leffa siihen, koska se on yksi niitä todella harvoja leffoja, joissa onnellinen loppu ei tarkoita ihanan puolison löytymistä ja prissessahäitä. Eikä se muuttaisi asiaa mitenkään, että kyseessä ois kaksi prinsessaa prinssin ja prinsessan sijasta. Kyse ois edelleen pariutumisen markkinoimisesta ainoana tienä hyvään elämään.

(Jopa Hobittiin piti päälleliimata väkinäinen rakkaustarina, kun ei uskota hyvään tarinaan sellaisenaan ja tästä olen edelleen hyvin järkyttynyt.)

kaista (Ei varmistettu)

Mulla on täsmälleen sama mielipide tuosta tyttöystävähaaveesta ja olisin voinut ilmaista sen lähes samoin sanoin! Kiitos kun kirjoitit tän, ettei mun tarvinnut!

Nii
En vaihtais sekuntiakaan

Tämä on saamelaisen säveltäjän laulu ja sen myös kuulee. Todella jees että se on tällaisessa megaelokuvassa mukana.

Mitä Kristoffin saamelaisuuteen tulee, niin mun mielestä on kiva, ettei Kristoff ole lyhyt ja tumma (suomalaisessa leffassahan hän olisi toki myös humalassa ja "joikaisi" jatkuvasti). Ajatuskin jonkun mainitsemasta saamelaisnoitakylästä kivipeikkojen tilalla saa kylmät väreet hiipimään selkää pitkin - todellakin luojan kiitos ettei sellaista leffassa ole. Mutta tällaisena kevyenä, mutta havaittavissa olevana viittauksena ihan hauska. Tosin "jostain kuulin" (:D en jaksa nyt etsiä lähteitä, anteeksi) että jonkin verran ainakin Norjassa ja Ruotsissa asuvat saamelaiset olisivat kritisoineet vähän Kristoffin vaatetusta. Itse en ole tällaisiin keskusteluihin törmännyt. Mun mielestä ne vaatteet on hyvät, ainoastaan vähän hassusti esim. karvat takin sisäpuolella ja se lakki on kanssa kummallinen, ei oikein kunnolla minkään mallinen. Mutta ehkä se on tarkoituksella niin, en tiedä.

Disney (Ei varmistettu)

Törmäsin tähän blogiin etsiessäni 'Frozenin' tekemiseen liittyvää historiikkia. Yleensä keskustelupalstoilla on analysoitu 'Frozenin' tarinaa nykyjuonen perusteella, mutta elokuvasta täytyy tuntea myös sen kehityshistoria. Disney oli koettanut saada H.C.Andersenin 'Lumikuningatarta' animaatioasuun jo 1930 luvulta lähtien, itse asiassa 'Lumikin' ajoista lähtien (joka oli Disneyn ensimmäinen täyspitkä animaatio). Tarinan kehittely oli kaatunut useampaan otteeseen Lumikuningattaren roolihahmon sovittamiseen 'Disneymäiseen' rooliin animaatiossa - nähtävästi hahmoa pidettiin liian etäisenä jotta siihen olisi voinut samaistua.

2011 alkanut viimeisin yritys lähti myös siitä että Lumikuningattaren hahmo (josta tuli Elsan roolihahmo) oli filmin 'pahis'. Animaatiosta oli valmiina jo suuri osa kun laulu 'Let it go' käänsi Elsan hahmon filmissä päinvastaiseksi jättäen aukon filmin roiston roolituksessa. Osa käsikirjoituksesta jouduttiin uusimaan ja tuossa yhteydessä Hansin roolihahmo otti nykyisen asunsa - asia selittää monta filmin ontuvaa kohtaa. Esim. Hansin rooli alussa on aivan selvästi geneerinen 'hyvä prinssi' jonka tarkoitus on ollut olla Annan puoliso oikeasti. Kristen Bell, Annan näyttelijä, kertoo myös että alunperin loppu oli hyvin erilainen. Ehkäpä perinteinen Disneyn 'happy end' häineen?

Tässä täytyy muistaa aikataulupaineet jotka 'Frozenilla' selvästi ovat olleet. Jokaisen uuden ruudun renderöinti kesti 30 tuntia yhdeltä tietokoneelta (4000 konetta teki niitä yhtä aikaa...) joten Hansin jo tehdyt osuudet on selvästi kierrätetty sellaisenaan (myös 'Frozen fever' kierrättää runsaasti varsinaisen elokuvan materiaalia). Lopun Hansin paljastuminen konnaksi on hyvin väkinäinen juonimuutos, mutta Disney selittää sen olleen 'pakollinen' loppuhuipennuksen vuoksi. Muuten, jos olette huomanneet, Hans häviää kuvasta kokonaan sen jälkeen kun hän on lyönyt Elsaa miekallaan ja lentänyt maahan - asia vihjaa että loppukohtaus oli renderöity ennen edellistä ja Hansin rooli on lisätty jälkeenpäin.

Kaiken kaikkiaan 'Frozenin' naisten roolien vahvuus on ollut puolivahinko. Ilman 'Let It Go':ta meillä olisi ehkä paljon perinteisempi elokuva Elsasta pahana Lumikunigattarena (joka ehkä lopussa saa ansionsa mukaan) ja Anna astumassa avioon uljaan prinssinsä kanssa. Eipä silti, pieni paniikki tuotantotiimissä on avannut monta uutta mielenkiintoista tietä tarinalle, joka olisi voitu vielä hioa lopulliseksi timantiksi.

Kommentoi

Commenting is closed.