Keille tänään liputetaan?

Bluestocking

Työskentelin pari vuotta musiikinopettajana yläkoulussa ja lukiossa, jossa yli 50% oppilaista oli maahanmuuttajataustaisia. Olen aina liputtanut moninaisuuden puolesta ja sen vuoksi yllätyin ja järkytyinkin hieman huomatessani, kuinka vahvojen ennakkoluulojen vanki olin ollut. Ennakkoluuloni liittyivät pitkälti opetukseen. Ajattelin muun muassa, että joidenkin oppilaiden suomen kielen vajavainen taito olisi opetukselle vääjäämätön este. Toisaalta huomasin, kuinka opetukseni oli aina painottunut lähinnä läntisen maailman ilmiöihin. Hävetti. Mutta samalla päätin muuttaa käytäntöjä.

Oppilaiden vajavaiset suomen kielen taidot kehittyivät. Opin uusia kappaleita keräämällä eri puolilta maailmaa tulevilta yläkouluikäisiltä oppilailta heidän oman kielisiä suosikkilaulujaan ja järjestämällä konsertin, jossa lukiolaiset esiintyivät. Yläkoululaiset opettivat lukiolaisia lausumaan muun muassa vietnamia, turkkia, latviaa ja albaniaa. Koulussa kasvoi yhteisöllisyys ja musiikinopettajalla kulttuurinen ymmärrys.

Koulussa oli oppilaiden lisäksi myös opettajia eri kulttuuritaustoista. Viime syksynä, Aleksis Kiven päivänä, äidinkielen opettaja sekä kurditaustainen oman äidinkielen opettaja järjestivät Seitsemän veljestä -esityksen kurdin kielellä. Esiintyjinä olivat koulun kurdioppilaat, tytöt ja pojat. Lopuksi kuulijoita muistutettiin siitä, kuinka hyvä on elää maassa, joka on itsenäinen ja jossa ei sodita. Ja kuinka siitä saa olla ylpeä. Ylpeä vahvasta asemasta, josta on kykyä ja mahdollisuuksia auttaa niitä, jotka eivät maailmanpoliittisista syistä ole yhtä onnellisessa tilanteessa.

Ikävä kyllä Suomessa ylpeys ei ole johtanut avoimuuteen vaan ennakkoluuloihin. Rasistit ratsastavat turvapaikanhakijoiden kustannuksella ja ovat omineet sekä kansallisuuskeskustelun että suomalaiset symbolit. Ikään kuin itsenäisessä maassa asumisesta ei voisi olla ylpeä, ellei ole valkoihoinen ja polveudu sotaveteraanista. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari kirjoitti Facebook-sivuillaan veteraani-isoisänsä inhonneen sitä, kun veteraaneja käytettiin (ja käytetään) politiikan keppihevosina. Pohjalaisessa sen sijaan kerrottiin jo vuonna 2013 veteraanien paitsi inhoavan uusnatseja, myös suhtautuvan myönteisesti maahanmuuttajiin. Kari kirjoittaa, ettei halua jättää Suomen lippua rasistien käsiin. "Minä haluan sen [Suomen lipun] symboloivan rauhaa, yhdenvertaisuutta ja vapautta. Sinistä taivasta, lumisia talvia ja puhtaita vesiä. Sitä, että pulassa olevia ei jätetä. Ja sitä, että kaikista pidetään huolta." Sitä haluan minäkin.

Rasismi kumpuaa epävarmuudesta, pelosta ja siitä, että jokin asia tuntuu vieraalta. Näitä tunteita voi ymmärtää, mutta rasisima ei voi eikä pidäkään ymmärtää. Vielä vähemmän sitä tarvitsee suvaita tai hyväksyä. Koska suomalaiset symbolit linkittyvät niin vahvasti rasistiseen kansallisaatteeseen, jossa kaikkea ulkopuolelta tulevaa pidetään uhkaavana ja pelottavana, on minun ollut jo pitkään vaikeaa tuntea ylpeyttä suomalaisuudestani. Se ylpeys, josta yläkoulun auditoriossa Aleksis Kiven päivänä puhuttiin, on "maahanmuuttokriitikoiden" käsissä muuttunut ylimielisyydeksi, jonka varjolla ollaan valmiita laittamaan rajat kiinni ja oikeuttamaan rasistiset puheet ja teot.

On pidettävä kirkkaana mielessä, että rasismi ja yhdenvertaisuus eivät ole tasa-arvoisia aatteita, jotka voidaan asettaa ongelmattomasti keskinäiseen dialogiin. On täysin absurdia, että elän ja asun Suomessa, jossa näin tehdään sekä politiikassa että valtamedioissa. Toivon, että tänä itsenäisyyspäivänä kovimpana kuuluvat äänenpainot puhuvat moninaisen ja kulttuurisesti rikkaan Suomen puolesta. Ja että vuonna 2016 sellaista Suomea ryhdytään toden teolla rakentamaan.

Ehkäpä vuoden päästä Suomen lippu kuuluu meille kaikille.

 

Kommentit

Helmi K
sivulauseita

"On pidettävä kirkkaana mielessä, että rasismi ja yhdenvertaisuus eivät ole tasa-arvoisia aatteita, jotka voidaan asettaa ongelmattomasti keskinäiseen dialogiin. On täysin absurdia, että elän ja asun Suomessa, jossa näin tehdään sekä politiikassa että valtamedioissa."

Ah, juuri tämä. Olen miettinyt tätä paljon mutta en ole osannut pukea näin sanoiksi. Kiitos.

Minja Koskela
Bluestocking

Kiitos kommentista! <3

Kommentoi

Commenting is closed.