Lisää liksaa naisille!

Bluestocking

Rakkaat feministiystävät, meillä on uusi idoli: Jennifer Lawrence! The Hunger Games -elokuvistakin tutuksi tullut näyttelijä kirjoitti 13.10. Lena Dunhamin ja Jenni Konnerin Lennyletter -uutiskirjeeseen itseään säästelemättömän tekstin. Otsikko oli: Why Do I Make Less Than My Male Co‑Stars? Tekstin pohjana oli noin vuoden takainen kohu, jossa kävi ilmi Lawrencen saaneen American Hustler elokuvasta huomattavasti mieskollegoitaan pienempää palkkaa. Lawrence kertoi, kuinka hän oli palkkauksen epätasa-arvon ilmi tullessa ollut vihainen itselleen eikä työnantajalleen. Näyttelijä soimansi itseään, sillä hän koki luovuttaneensa palkkaneuvottelut liian varhaisessa vaiheessa. Omien sanojensa mukaan hän ei ollut halunnut olla hankala.

 

Naisen euro on Suomessa edelleen noin 80 senttiä. Taloussanomien mukaan naiset ovat miehiä paremmin koulutettuja, mutta huonommin palkattuja. Mistä palkkaepätasa-arvo kumpuaa? Syyt ovat moninaiset. Osasyynä on ammattien segregaatio, jolla tarkoitetaan alojen sukupuolittumista. Miesvaltaisilla aloilla palkka on usein naisvaltaisia aloja korkeampi. Tätä on selitetty miesten hakeutumisella yksityiselle puolelle ja julkisen sektorin naisvaltaisuudella. Julkisen sektorin vähäinen taloudellinen arvostus on kuitenkin yhtä absurdia kuin naisvaltaisten alojen vähäinen arvostus, sillä ilman naisvaltaisia hoiva-aloja ja julkisia palveluja hyvinvointiyhteiskunnasta olisivat jäljellä vain savuavat rauniot. Taloussanomien uutisessa kerrotaankin karu totuus: miesvaltaisia aloja arvostetaan naisvaltaisia aloja enemmän. Siksi niistä myös maksetaan enemmän.

 

Segregaatio ei kuitenkaan yksinään selitä palkkaepätasa-arvoa. Puhutaan palkoista -kampanjan sivuilta on luettavissa, kuinka samassa työssä olevat nainen ja mies saavat nyky-Suomessakin eri palkkaa. Esimerkkeinä vaikkapa lastenhoidon johtaja (mies 3473e, nainen 3201e), sairaanhoitaja (mies 3253e, nainen 3008e) ja kuorma-auton kuljettaja (mies 2865e, nainen 2478e). Silloin tällöin sukupuolittain jakautuneista palkoista kuulee syytettävän myös naisten pitämiä äitiysvapaita. Tätä selitystä minun on vaikea niellä, sillä eikö naisten suurempi rooli kodin pyörittämisessä kieli juurikin yhteiskunnan ja vanhemmuuden roolien jumiutuneisuudesta? Toisin sanoen naisten ja miesten perinteiset roolit vahvistavat naisen asemaa kodin hengettärenä ja miehen asemaa työelämässä. Poliittisesti olen kyllästynyt seuraamaan, kuinka ikäiseni miehet kipuavat työelämässä yhä korkeampiin asemiin ohi hyvinkin pätevien ikäisteni naisten. Henkilökohtaisesti olen kyllästynyt pelkäämään olevani työnantajalleni potentiaalinen menoerä mahdollisine äitiyslomineni.

 

Tilastokeskuksen vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan miehet kävivät tutkimusvuoden aikana huomattavasti naisia enemmän palkkakeskusteluja esimiestensä esihenkilöidensä kanssa. Palkastaan neuvotelleiden miesten liksa myös nousi useammin kuin palkastaan neuvotelleiden naisten. Palkkaneuvotteluissa ei auta, että lahjakkaat naiset kärsivät usein huijarisyndroomasta, jolla tarkoitetaan kyvykkään ja tunnollisen työntekijän ajattelevan, että hän on päätynyt nykyiseen pestiinsä hyvällä tuurilla ja sattumalta. Myös miehet voivat sairastua huijarisyndroomaan, mutta ei ole sattumaa, että suurin osa diagnoosin saaneista on suhteellisen nuoria, korkeasti koulutettuja naisia.

 

Lawrence on päättänyt, että jatkossa hän on valmis olemaan hankala. “I’m over trying to find the “adorable” way to state my opinion and still be likable! Fuck that”, näyttelijä tykittää. Haaveilen ajasta, jolloin oman työnsä arvon tuntevaa naista ei pidetä hankalana, vaan jämäkkänä neuvottelijana. Maailma muuttuu vain maailmaa muuttamalla. Siispä, arvon kanssasisaret: liittykäämme Lawrencen tiimiin!

 

Tarinan opetukset:

 

  1. Älä. Koskaan. Ikinä. Vähättele. Itseäsi.
  2. Pyydä epäröimättä lisää liksaa. Sinä olet ammattilainen, et huijari.
  3. Puhu palkasta paitsi pomosi, myös kollegojen kanssa. Samasta työstä on saatava sama liksa riippumatta sukupuolesta.
Share

Kommentoi

Commenting is closed.