Sananvapaus ja sananvastuu, erottamattomat

Bluestocking

Suomessa on viime vuodet voimistunut keskustelutapa, jossa avoimen rasistinen agenda on naamioitu maahanmuuttokriittiseksi. Rasistista ja loukkaavaa puhetapaa on puolusteltu sananvapaudella (olen kirjoittanut aiheesta aiemmin esimerkiksi täällä). Malli on tuttu jo hiekkalaatikolta, jossa toista lasta tolvanaksi solvannut tenava puolustelee puheitaan toteamalla, että Suomi on vapaa maa. Mutta toisin kuin 4-vuotiailta, voisi aikuisikäisiltä päättäjiltä ja yhteiskunnallisilta keskustelijoilta olettaa sananvapauden ymmärtämistä muunakin, kuin oman verbaalisen toikkaroinnin oikeuttamisena.

 

Vapauteen nimittäin liittyy kiinteästi myös vastuu. Se, että ihminen on vapaa sanomaan mitä haluaa, ei suinkaan tarkoita, että hän olisi vapaa myös vastuusta. Päinvastoin: sananvapauttaan käyttävä ihminen on myös vastuussa sanomisistaan. Vastuullisesta sananvapaudesta (tämän hetkinen lempikonseptini!) malliesimerkki on media-alan laaja #sananvastuu -kannanotto, joka julkaistiin 3.5.. Kannanotossa todetaan: “Vihapuhetta, mustamaalausta, uhkailua ja henkistä väkivaltaa on virheellistä perustella sananvapaudella.” Tämän selkeämmin vapauden ja vastuun yhteenkietoutumaa tuskin voi tiivistää.

 

Ilahduttavaa on, että #sananvastuu on läsnä muuallakin, kuin vastuunsa ymmärtävien journalistien kannanotossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on näet käynnistänyt laajan ohjelman rasismia ja vihapuhetta vastaan. Ohjelmalla rahoitetaan nuorisotoimijoiden koulutusta, “jotta jokainen lasten ja nuorten kanssa työtä tekevä tietää, miten rasismia ja vihapuhetta ehkäistään ja miten niihin puututaan”. Lisäksi kampanja kouluttaa opetushenkilöstöä käymään keskustelua, jotka liittyvät vihapuheeseen, rasistiseen käytökseen ja radikalisoitumisen merkkeihin. Olen Sanni Grahn-Laasosen politiikan tiukkasanainen kritisoija, mutta pyrin myös kiittäämään, kun siihen on syytä. Ja tässä kohtaa nostan ministerille kukkahattua.

 

Opetusministeriön hankkeen lisäksi myös huuhaajournalismin kitkemiseksi on ryhdytty käytännön toimiin. MV-niminen roskalehti on tehtaillut sananvapauden nimissä loukkaavia ja rienaavia uutisia lanseeraamisvuodestaan 2014 saakka. Sananvapauden valheellisena marttyyrina MV-lehti on kuitenkin viitannut kintaalla #sananvastuulle. Piittaamattomuuden seurauksena poliisi tutkii tällä hetkellä kymmeniä lehdestä tehtyjä rikosilmoituksia. Epäiltyjen rikosnimikkeiden joukosta löytyy muun muassa kunnianloukkaus, törkeä kunnianloukkaus, rahankeräysrikos ja tekijänoikeusrikos. Erityisen ilahduttavaa on, että poliisi erikseen kehottaa MV-lehden uhriksi joutuneita ihmisiä tekemään asiasta rikosilmoituksen. Lisäksi poliisi huomauttaa, että “vihapuhe netissä voi helposti täyttää rikoksen tunnusmerkistön”.

 

Ystävät, joko kevätaurinko on sekoittanut pääni tai ilmassa alkaa todella olla konkreettisia merkkejä vihapuheen kitkemiseksi.

Share

Kommentoi

Commenting is closed.