Seksismiä festarikesässä

Bluestocking

Näin festivaalien kultakaudella pääsee joutuu lukemaan läjäpäin seksistisiä keikka-arvioita. Ilmeisesti ainakin Ilta-Sanomien musiikkitoimittajat ovat hengailleet keikoilla korvatulpat niin syvällä korvissa, että arviointi on perustunut pääasiallisesti näköhavaintoihin.

Sannista IS kirjoittaa:

“Perjantain Iskelmäfestivaalin keikalle 23-vuotias Sanni oli valinnut asukseen paljastavan, sateenkaaren värejä noudattelevan playsuitin eli yksiosaisen, niukan haalarin. Ihoa näkyi myös vyötäröllä olevien kurkistusaukkojen ja hyvin avonaisen kaula-aukon myötä. Samainen haalari on nähty Sannin yllä myös muun muassa JVG:n Hartwall arenan keikalla toukokuun lopulla.”

Lisäksi arvioinnissa mainittiin Sannin olevan huolestuttavan hoikka ja asun näyttäneen uimapuvulta. Musiikista tai keikan sisällöstä tekstissä ei ollut lainkaan mainintoja.

Anna Abreusta IS kirjoittaa:

“Pukeutuminenkaan ei ollut niin yliseksikästä kuin ehkä aikaisemmin tai erilaisissa olosuhteissa. Yllään Abreulla oli verkkohuppari, risaiset farkkushortsit, urheiluliivit ja mustat lenkkarit.”

Tekstissä kerrotaan myös, että keikalla paistoi aurinko ja että esiintyminen upposi yleisöön. Ainoa maininta biiseistä oli, että ne olivat suomenkielisiä.

Evelinasta IS kirjoittaa:

“[Artisti] tarjosi korvakarkkien lisäksi visuaalista viihdettä: reisilihaksia puristaneet, uskomattoman kireät kermanväriset mikrosortsit ja aavistuksen läpikuultava yläosa antavine naruviritelmineen eivät taatusti jääneet keneltäkään huomaamatta. Näky muistutti erehdyttävästi Evelinaa pari vuotta nuorempaa Amerikan vastinetta, niin ikään samantyylistä seksikästä tyyliä suosivaa Kylie Jenneriä. – Sä oot ku wasabi wasabi wasabi..., Evelina lauloi ja pumppasi bootya tahdissa.”

Toimittaja mainitsee myös - hetkinen, ei juuri mitään muuta.

Miesräppärit hengailevat esiintymislavoilla jatkuvasti joko kireissä kesätopeissa tai kokonaan ilman paitaa. Siitä huolimatta en ole koskaan lukenut lehdestä yksityiskohtaista kuvailua tyyliin: “Hihaton paita nuoli räppärin rintalihaksia ja seksikkäästi pumpatut hauikset kimmelsivät auringossa räppärin vatkatessa varttaan basson tahdissa.” Puhumattakaan siitä, että lukisin luetteloa miesräppärin esiintymisasusta (“punainen lippis, harmaa toppi, kultakello ja rennot farkut, joiden resorista pilkottivat Tommy Hilfigerin tiukkaan istuvat bokserit”).

Seksikkääksi hehkuttaminen vie huomion pois siitä, mistä keikoissa pitäisi olla kysymys: musiikista. Annettaisiinko siis myös naisartistien jatkossa keskittyä työhönsä musiikin ammattilaisina? Ja voisitteko te, hyvät musiikkitoimittajat, jatkossa edes esittää olevanne ammattilaisia? Ei enää seksismiä, kiitos.

 

Seuraa Bluestockingia Facebookissa täältä.

 

Kommentit

Jemina
No Sex and the City

Tuon Evelinan keikka-arvion kirjoittanut toimittaja (mieleni tekisi kovasti lisätä lainausmerkit niin arvio- kuin toimittaja-sanankin ympärille...) kunnostautui myös kirjoittamalla Cheekin keikasta jutun, jossa naispuolisten tanssijoiden pakarat nostettiin lähestulkoon pääosaan. Pyllyt mainittiin otsikossa, jonka lisäksi jutun ohesta löytyi myös varsin tarkasti zoomattua kuvamatskuakin. Ettei vaan jäisi kenellekään epäselväksi, että naisten pakarat (ja erityisesti pakarat paljastava vaatetus) ovat yksi tärkeimpiä asioita Suomen festarikesässä artistista riippumatta.

Ei kai noilta Iltapuluilta pitäisi mitään kovin kummoista odottaakaan, mutta kyllähän tällainen on silti ihan perkeleellinen pettymys jokaikinen kerta.

Helmi K
sivulauseita

Niinpä, ei pitäisi, ja silti pää räjähtää. Joka kerta. 

Minja Koskela
Bluestocking

Kuka näille janttereille kertois, että mennään 2010-luvulla?

uskomatonta paskaa (Ei varmistettu)

Tuo "toimittaja" on kunnostautunut kaikenlaisen suoraan sanottuna oksettavan paskan kirjoittamisessa. Touhu alkaa olla oikeesti jo niissä sfääreissä, että tekisi mieli lähettää esimiehille sähköpostia.

Kirjoituksesta on jo tovi, törmäsin siihen uuden festarikesän kynnyksellä :)

Olen jo pidemmän aikaa pohtinut iltapäivä lehtien naiskuvaa.) Onkohan kukaan tutkinut sitä?)  Uutiset, missä pääosassa on nainen, liittyvät lähes aina naisen ulkonäköön, sen arviointiin, seksikkyyteen, paljaaseen pintaan, kiloihin, jotka ovat lisääntyneet tai vähentyneet jne. Kuvat ovat sen mukaisia. Vastaavanlaisia juttuja miehistä on n 1:20. Vaikea uskoa, että elämme tasa-arvon aikaa.

 

miesselitykset (Ei varmistettu)

Entä jos arvosteluissa oltiin musiikkikokemuksen ytimessä esimerkiksi arvostelijan ja monien lukijoiden mielestä?
Kyllä nuo arvostelut minulle avasivat paljon. Ei se aina ole kiinni musiikin laadusta, joskus muut asiat voivat olla tärkeämpiä https://www.youtube.com/watch?v=3bo5o70qPEk

Minja Koskela
Bluestocking

Kiva, jos sua kiinnostaa laulajanaisten shortsit. Mua kiinnostaa, että muusikoita kohdellaan yhdenvertaisesti sukupuoleen katsomatta.

On muuten vaikeeta tanssia ja laulaa (edes playbackina) samaan aikaan. Voit kokeilla, jos et usko.

miesselitykset (Ei varmistettu)

Mitäs jos nuo naisartistit salaa tykkäävät itsekin siitä, että miehet - mukaanlukien mieskriitikot - haluavat heidän vartaloitaan? Sikäli kuin naisia tunnen, niin ei olisi mitenkään poissuljettua.

Minja Koskela
Bluestocking

Just joo. Sikäli kuin olen nainen, en kaipaa enää yhtään dudebrota kertomaan mulle, miten naiset käyttäytyy. Eiköhän tämä trollaus ollut tässä. Hyvää viikkoa!

miesselitykset (Ei varmistettu)

Jos myönnän että rölläsin, niin lupaatko suhtautua asioita pohtien ja lähtökohtiasi kyseenalaistaen, kun seuraavan kerran tuon asiallisesti esiin jonkun eriävän näkökulman?

klasari-jaskan kritiikki (Ei varmistettu)

Tätä ongelmaa en muista olevan meillä klassisella puolella. Pop-musiikki ylipäänsä on niin huonoa, että vaikea kuvitella mistään muusta siitä voitavan kirjoittaakan, kuin musiikin ulkopuolisista seikoista.

Minja Koskela
Bluestocking

Vahva trollauksen maku, mutta näin klassista musiikkia mm. Sibelius-Akatemialla opiskelleena voin kertoa, että myös klasaripuolella sukupuolittuneet käytännöt elävät ja voivat hyvin. Ei tarvitse kuin kuunnella Jorma Panulan puheita ja Kaija Saariahon kokemuksia tai tsekata kapellimestareiden sukupuolijakauma.

Heleää (Ei varmistettu)

Helvetin hyvä kirjoitus. Ja niin surullisen totta.

kaista (Ei varmistettu)

Hyviä ja tarpeellisia huomioita hyvin koottuna ja esitettynä.
On surullista, että varsin nuoret artistit joutuvat, jos sattuvat olemaan naisia, kasvamaan ammattiinsa ympäristössä, jossa se mitä teet ei merkkaa mitään sen rinnalla, miltä näytät.

Ratkaisu ei ole se (etkä niin esittänytkään, tähdennän!), että ruvetaan julkaisemaan mahdollisimman paljon kokovartalokuolaavia ooh-perse-artikkeleita miehistäkin. Sylettää esim ne "kenttien komeimmat" -kuvakoosteet joita on jalkapallon arvokisojen aikana mielestäni säännöllisesti ns. pakollisena "rouvasväen iloksi" ohjelmanumerona julkaistu. En tosin tiedä onko nyt, kun olen pitänyt iltapulujen paperiversiot loitolla.
Itse olen katsonut parhaaksi pidättäytyä minkään sukupuolen edustajien puoleensavetävyyden arvioinnista julkisissa yhteyksissä, esim Twitterissä tai työpaikalla. Uuh-kuuma- hehkutukset saa jäädä luotettuun kaveripiiriin, sillä mittapuuni on se, tulisiko vastaavan puheen seuraamisesta itselle niljakas olo. Kuten noista siteeratuista pätkistä tulee.
Tiedän, että on porukkaa jonka mielestä tämä suhtautumistapa on elämäniloa syövää turhaa poliittista korrektiutta, mutta kun kerran siirryin työyhteisöön, jossa ilmapiiri ja käytöskoodi oli miespuolisen ylimmän omin esimerkistä näissä asioissa hyvin tasa-arvoinen ja korrekti, huomasin miten se vapautti ja suuntasi energiaa työhön ilon yhtään kärsimättä.

kaista (Ei varmistettu)

Piti olla miespuolisen ylimmän pomon tossa loppupuolella.

Enkä tiedä oliko tilanteen takana työpaikan ihmisten yleinen fiksuus, alueellinen käyttäytymismalli vai oliko firmassa tehty tietoista tasa-arvotyötä.

Taru Mari
Stuff About

Peukku tälle. Journalismin taso on toisinaan niin surkeaa, ettei sitä kehtaa edes journalismiksi kutsua.

Zero0 (Ei varmistettu)

Hei,
Voisitko kysyä kyseisen toimittajan/toimittajien kommentteja tähän kirjoitukseen? Olisi kiva kuulla perusteluja.

iidis
Varpain jaloin

Niljakasta luettavaa. Omaan korvaan särähtää pahasti seksualisoiminen ja taiteilijoiden työn ohittaminen oli kyseessä nainen tai mies. Ja ei, tältä ei vältytä klassisen musiikin puolellakaan, eikä teatterin tai tanssin piirissä.

Miten voikin olla, että vuodesta toiseen nuoret naiset ja miehet joutuvat sietämään vanhempien kollegoiden, kriitikkojen tai toimittajien ihraisia puheita ja vihjauksia? Keskinäinen vitsailu on oma lukunsa, jos vain kaikki ovat asiasta samalla sivulla. Mutta kun tilanteeseen sekoittuu valta-asetelmia on tilanne väistämättä tasa-arvoa murentava.

Kommentoi

Commenting is closed.