Seurasin kesän Hesarin tasa-arvolaskuria - mitä selvisi?

Bluestocking

Naistenpäivänä 8.3. 2018 Helsingin Sanomat tempaisi upeasti: Päivän lehden kannessa oli tekstiä vain alanurkassa. Kaksi kolmasosaa kannesta oli jätetty tyhjäksi. Kansi kuvasti lehden juttujen sen hetkistä sukupuolijakaumaa. Toimituksessa oltiin näet huomattu, että vain kolmannes jutuista käsitteli naisia. Loput oli kirjoitettu miehistä. Hesari lupasi nostaa naisten osuutta jutuissa (ja toivottavasti sen myötä myös muiden kuin miesten ja naisten, toim. huom.) ja perusti sitä varten nettisivuilleen laskimen, josta lukijat voisivat seurata tilanteen kehittymistä. Lupauksesta on nyt kulunut viisi kuukautta ja yksi päivä. Olen seurannut tilanteen kehittymistä. Ja ikävä kyllä se ei ole kehittynyt.

 

Toukokuussa otin naisten osuuksista kertovat prosentit ylös seitsemältä päivältä. Alin lukema oli 21%, korkein 36%.

 

Kesäkuussa tsekkasin laskimen kahdeksalta päivältä. Alin lukema oli 20%, korkein 40%. 

 

Heinäkuussa tarkistin lukemat niin ikään kahdeksalta päivältä. Alin lukema oli 24%, korkein 33%.

 

Kolmen kuukauden ajalta tarkistamieni 23 päivän ajalta naisten osuus Hesarin jutuissa on 28,6 prosenttia. Olen iloinen, että tilannetta voi seurata, mutta toivon, että jo ennen seuraavaa naistenpäivää saan lukea, mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joilla lehti kamppailee sukupuolivinoumaa vastaan – tai on jopa korjannut sukupuolivinouman. Representaatioilla on väliä, koska a) kaikkien tarinat ansaitsevat tulla kuulluksi; b) kaikki ansaitsevat tulla puhutelluiksi. Medialla on valta kertoa tarinoita ja päättää, keille ja keistä niitä kerrotaan. Siksi toivon, että Hesarin ohella muutkin mediat tarttuisivat haasteeseen ja lisäisivät naisten lisäksi myös rodullistettujen, vammaisten, muunsukupuolisten, sukupuolettomien, transihmisten ja seksuaalivähemmistöjen representaatioita jutuissaan.

 

Tasa-arvo tulee tekemällä. Siispä tehdään.

 
Seuraa Minjaa somessa: FACEBOOK + INSTAGRAM + TWITTER

Kommentoi

Commenting is closed.