Tasa-arvo ei ole nollasummapeliä

Bluestocking

Helsingin Sanomat haastatteli 8.8. Eveliina Talvitietä, joka on juuri kirjoittanut kirjan feminismistä. Seuraavana päivänä Hesarissa julkaistiin Antero Kemppaisen mielipidekirjoitus otsikolla: Miksi miehet eivät saa ääntään kuuluviin? Kirjoitus toisti suunnilleen kaikki kliseet, joihin feministit tasa-arvoa ajaessaan törmäävät. Kemppainen kirjoittaa esimerkiksi: “Suomessa miesten ja naisten palkat ovat samat: samasta työstä saa saman palkan sukupuolesta riippumatta.” Tämä ei pidä paikkaansa. Ei tarvitse kuin lukea tämän kamppiksen infosivut tai Tilastokeskuksen palkkatiedot vuodelta 2014 niin selviää, että miehet saavat samasta työstä korkeampaa palkkaa kuin naiset. Se ei tarkoita, etteikö miehiin voisi kohdistua muita rakenteellisia ongelmia, mutta palkkaepätasa-arvo on tilastoitu naiserityinen ongelma, joka on korjattava - kuten kaikki muukin rakenteellinen epätasa-arvo, kohdistuipa se mihin ryhmään tahansa.

Kemppainen jatkaa: “Miesten elinikäistä ansiotasoa – lähinnä eläkeansioita – rokottaa huomattavasti se tosiasia, että he elävät keskimäärin viisi vuotta vähemmän kuin naiset.” On totta, että miesten keskimääräinen elinikä on pienempi kuin naisten, ja se on todellinen tasa-arvo-ongelma, jota vastaan esimerkiksi feministit kamppailevat pyrkimällä laventamaan sukupuolirooleja. Eläkeargumentti tässä yhteydessä on kuitenkin erikoinen, sillä köyhistä eläkeläisistä valtaosa on naisia. Lisäksi naisten eläkkeiden suuruus oli viime vuonna noin 66 prosenttia miesten eläkkeistä. Jos puhutaan ansiotasosta, puhutaan eri asiasta kuin eliniänodotuksesta. Molemmat ovat tasa-arvo-ongelmia, mutta niiden asettaminen vastakkain on yhdenvertaisuuteen pyrittäessä tarpeetonta.

“Haluaisin kiinnittää huomiota siihen tosiasiaan, että väkivallan uhreista noin 90 prosenttia on miehiä”, jatkuu teksti. Tietyissä piireissä tunnutaan ajattelevan, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista puhuminen on pois väkivaltaa kokevilta miehiltä. Miesten väkivaltaisuuteen ja miesten kokemaan väkivaltaan on syytä puuttua, ja tätä työtä tekeekin esimerkiksi Lyömätön linja. Väkivallan miesuhreihin tulee eittämättä kiinnittää huomiota, mutta se ei tarkoita, etteikö lisäksi voitaisi puhua lähisuhdeväkivallasta sukupuolittuneena ilmiönä. En ymmärrä, miksi nämä asiat tulisi asettaa kilpailuasemaan keskenään.

Kemppainen kirjoittaa myös: “Miehenä koen vääräksi sen, että miehiä ei tunnu puolustavan kukaan. Myös se, että toimittajat eivät kirjoita miesten ongelmista, on mielestäni väärin.” On jo sinänsä erikoista, että Kemppainen toteaa miesten ongelmien olevan medialle merkityksettömiä tekstissä, joka on julkaistu valtakunnan suurimmassa sanomalehdessä. Mutta kiinnostaa miesten tasa-arvo muitakin kuin mediaa. Esimerkiksi eilen aamutelevisiossa haastateltiin Rosa Meriläistä ja Saara Särmää (molemmat feministejä isolla F:llä). Kun toimittaja kysyi, minkä tasa-arvo-ongelman haastateltavat oikaisisivat ensimmäisenä, vastasi Meriläinen silmää räpäyttämättä puuttuvansa armeijaan epätasa-arvoisena ja miehiä sortavana instituutiona. Toimittajat puolestaan ovat kirjoittaneet miesten ongelmista esimerkiksi täällä, täällä ja täällä. Miesten tasa-arvosta ei siis suoranaisesti vaieta, eivät myöskään feministit, jotka haluavat tasa-arvoa ihan kaikille sukupuoleen katsomatta.

On rakenteellinen fakta, että myös miehiin kohdistuu epätasa-arvoa: Suomessa esimerkiksi koulupudokkaista, syrjäytyneistä ja asunnottomista ihmisistä suurin osa on miehiä, minkä myös Kemppainen nostaa tekstissään esiin. Tämä on vakava tasa-arvo-ongelma, johon feministit pyrkivät puuttumaan laventamalla sukupuolinormeja ja purkamalla aktiivisesti yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Sen sijaan miesten tasa-arvoa peräänkuuluttavat miesasia-aktivistit keskittyvät pääasiallisesti käyttämään energiaansa feministien syyllistämiseen, feminismin määrittelyyn (MIESVIHAAJAT!!!!11) ja mihinkään perustumattomaan markkina-arvohöpinään sen sijaan, että nostaisivat aktiivisesti keskusteluun mieserityisiä ongelmia ja pyrkisivät yhteistyöhön niiden tahojen kanssa, jotka ajavat kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta.

Sukupuolten välinen epätasa-arvo on rakenteellinen ongelma ja siksi rakenteita täytyy kritisoida ja purkaa. Sitä feministit tekevät - ja niihin talkoisiin kaikki ovat tervetulleita.

 

Seuraa Bluestockingia Facebookissa täältä.

Share

Kommentit

Minja Koskela
Bluestocking

Sarjassamme väärää faktaa on myös Kemppaisen väite, jonka mukaan suurin osa työttömistä on miehiä. Naisten työttömyysaste oli kesäkuussa näet 10,2%, miesten 8,5%. Tasa-arvon toteutuminen tai toteutumattomuus ei ole mielipidekysymys. Eli faktat kuntoon, ennen kuin väitteet painetaan totuutena lehteen, kiitos.

minsu
Mainostaulujen takana

Mua kanssa mietityttää toi poikien laskeva koulumenestys etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa, mistä on nyt lähipäivinä puhuttu. Mutta eihän se ole tyttöjen vika, jos poikien numerot laskevat. Kiinnostavampaa on se, miksi koulu tai lukeminen eivät kiinnosta (kaikkia) poikia, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja mitä sille voi tehdä. Kiinnostavaa olisi pohtia myös sitä, olisiko koulua tai opetettavia aineita kannattavaa tai mahdollista jotenkin eriyttää, esimerkiksi käytännöllisempään suuntaan tai tehdä erilaisia opintopolkuja erilaisille oppilaille. Nyt koko ikäluokka kahlaa saman hyvin akateemisperustaisen peruskoulun, vaikka osalle se tuottaa suuriakin vaikeuksia.

Nyt kuitenkin tuntuu, että usein nähdään tytöt ongelmana. Tytöt ovat liian tunnollisia, naisenemmistöinen opettajakunta ja sitä kautta opetusmenetelmät suosivat tyttöoppilaita tai tytöt valtaavat jotakin pojilta, ovat liian tunnollisia ja menestyvät sitä kautta (tyttöjähän ei usein nähdä lahjakkaina vaan nimenomaan tunnollisina). Ja unohdetaan myös se, että vaikka tytöt menestyvät koulussa ja opinnoissa usein poikia paremmin, miehet menevät kuitenkin jossain vaiheessa ohi palkassa ja asemassa...

Minja Koskela
Bluestocking

TÄMÄ. Poikien laskeva koulumenestys on tasa-arvo-ongelma, johon tulee puuttua. Numerot eivät kuitenkaan kohene tyttöjä ja naisopettajia syyllistämällä. Toki olisi mahtavaa, että ammatillinen segregaatio ylipäänsä vähenisi ja myös alemmilla luokka-asteilla nähtäisiin nykyistä enemmän miesopettajia. Mutta on aikamoista naismaikkojen väheksyntää vihjata, että poikien huono koulumenestys johtuisi miesopettajien puutteesta. Kiitos kommentista! <3

Juksu (Ei varmistettu)

Hmm! Ketä sinä syylistät tyttöjen ja naisopettajien syyllistämisestä? Toisia naisiako?

Voisitko vähän avata tätä ajatusta, kun ei oikein avaudu minulle:

"Tämä on vakava tasa-arvo-ongelma, johon feministit pyrkivät puuttumaan laventamalla sukupuolinormeja ja purkamalla aktiivisesti yhteiskunnallista eriarvoisuutta."
Mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa, jos on tarkoitus vähentää poikien kouluongelmia, syrjäytymisuhkaa sekä syrjäytymistä ja asunnottomuutta?

Minja Koskela
Bluestocking

En syyllistä ketään, vaikka näppärästi haluat asian ilmeisesti siten väkisin kääntää. Jos olet seurannut koulukeskustelua (ilmeisesti et), niin huomannet sen pyörivän pitkälti sen ympärillä, miten koulukulttuuri ja opettajanhuone on "liian" feminiininen. Esimerkiksi Hesarissa kirjoitettiin viime syksynä, että naisopettaja voi olla "yhtä hyvä" kuin mies (thanks!). Kysymykseesi vastasi minua paremmin nimimerkki Spf alempana kommenttiketjussa.

Juksu (Ei varmistettu)

En löytänyt mitään kertomaasi viittaavaa tai naisopettajia syyllistävää HS:n sivuilta hakusanalla "naisopettaja"...

Minja Koskela
Bluestocking

Keskusteluun perehtyminen vaatinee muutakin kuin yhden hakusanan yhden lehden nettisivuilta. Mutta mahtavaa, jos mielestäsi poikien huono koulumenestys _ei_ ole tyttöjen tai naisopettajien vika.

Juksu (Ei varmistettu)

Et siis pysty perustelemaan mielipidettäsi tyttöjen ja naisopettajien syyllistämisestä?

Minja Koskela
Bluestocking

Et siis osaa käyttää googlea?

Täältä voit lukea, kuinka "tytöt dominoivat poikia lukiomenestyksessä". 

Täältä voit lukea, kuinka "tytöt valtasivat huippulukiot".

--> Ei tarvitse olla mikään diskurssianalyytikko ymmärtääkseen näiden verbien latauksen.

Täältä voit lukea, kuinka "tytöt tulvivat tutkijakoulutukseen". (Naisten osuus tohtorikoulutettavista on btw 45%.)

Täältä voit lukea, kuinka naisopettaja "voi olla yhtä hyvä [kuin miesopettaja]." (Thänx!!)

Täältä voit lukea otsikon, jonka mukaan "naisopettajat antavat pojille huonompia arvosanoja [kuin anonyymit tarkastajat]". En väitä, että arvioinnin puolueettomuus ei olisi ongelma, mutta uutisoinnin linja noudattaa trendiä, jossa feminiinistä koulukulttuuria pidetään ongelmana. Saman tutkimuksen mukaan otsikointi olisi voinut nimittäin olla myös: "Miehet antavat pojille parempia arvosanoja [kuin anonyymit tarkastajat.]"

Nämä nopealla googlauksella, ei se niin vaikeaa ollut.

Vastaisuuden varalle: jos tarkoituksenasi on yrittää etsiä porsaanreikiä argumentaatiostani kommentoimatta asiaan mitenkään itse, niin keskustelua on turha jatkaa järin pitkälle. Jos haluat käydä dialogia, olisi suotavaa tuoda kehiin myös omia näkökulmia, sikäli kuin niitä löytyy.

Minja Koskela
Bluestocking

Lisäys: itse en pidä koulukulttuuria järin "feminiinisenä", muotoilin ko. lauseen huolimattomasti.

Juksu (Ei varmistettu)

Ookoo! Kritisoit siis siitä, että (nais)toimittajat esittävät asiat niin, että tällainen "Pojat jäävät jälkeen tytöistä" -huolipuhe voidaan tulkita tyttöjä ja naisopettajia syyllistävästi?

Vastaavasti kai sitten huolipuhe "paremmasta koulutuksesta huolimatta naiset saavat miehiä vähemmän palkkaa" syyllistää poikia? Poika parat!

Ps. "Naisopettaja voi olla yhtä hyvä", oli siis ysiluokkalaisen pojan kommentti ja mielipide toisen ysiluokkalaisen pojan "viihdyn paremmin miesopettajan tunnilla" -kommenttiin. Feministinä siis olet sitä mieltä, että pojilla ei ole oikeutta mielipiteisiinsä eikä ajatuksiinsa, koska "tuleva mies"?

googlaustaidoton-koska-mies :-)

Minja Koskela
Bluestocking

Jos mun ikinä pitää selittää kenellekään, millainen argumentaatiovirhe on olkinukke, niin käytänpä tätä kommenttia konkreettisena esimerkkinä. Tässähän oli kerralla useampi! Thänks!

juksu (Ei varmistettu)

Selittäisitkö minulle, minkälainen argumentaatiovirhe on olkinukke - saat käyttää viestiäni esimerkkinä. Ihan vain siksi, että osaan välttää jatkossa virheelliset argumentit...

juksu (Ei varmistettu)

Kiitos linkistä!

No nyt ymmärrän! Siis se ,että olet vääntänyt hesarin jutussa ysiluokkalaisen pojan mielipiteen muotoon "Hesarissa kirjoitettiin viime syksynä, että naisopettaja voi olla "yhtä hyvä" kuin mies (thanks!)", jotta voit käyttää sitä esimerkkinä tyttöjä syyllistävästä ilmapiiristä, on olkinukke?

:-)

XXXXL (Ei varmistettu)

Miksi keskustelu ei jatku, jos väitteesi kumotaan? Oletko aina kaikessa oikeassa vai etkö kestä sitä, että voit olla väärässä? Vaadit dialogia, mutta et itse osallistu siihen.

Sinulla on harvinaisen ylimielinen asenne.

Minja Koskela
Bluestocking

Väitettäni ei nähdäkseni kumottu missään vaiheessa, vaan sitä vastaan argumentoitiin kehnoilla olkinukeilla. Olen useinkin väärässä ja jos se minulle osoitetaan, olen valmis punnitsemaan näkökantaani. Dialogiin osallistun tälläkin hetkellä tässäkin kommenttikejussa. Minusta ylimielistä keskustelukulttuuria edustaa tapa, jolla keskusteluun tullaan mukaan ikään kuin ylhäältä päin kritisoimaan muita keskustelijoita, mutta jättämättä kommentoimatta itse asiaa.

Lisäisin vielä, että tämä on minun blogini, jossa keskustellaan minun säännöilläni. Se ei tarkoita, että kanssani tarvitsee olla samaa mieltä, mutta se tarkoittaa, että omat näkemykset on perusteltava, henkilökohtaisuuksiin ei mennä, ja keskustelun sujuvoittamiseksi olkinuken kaltaisia argumentaatiovirheitä tulee välttää.

Lempiblogi <3 Tänne on aina ihana tulla, jälleen kerran loistava teksti!!

Minja Koskela
Bluestocking

IHANA KOMMENTTI! Tästä on hyvä aloittaa viikonloppu, kiitos! <3

Spf (Ei varmistettu)

Ehkä koulunkäynnin sisältöjen muutosta enemmän pojat kaipaisivat positiivisija esimerkkejä siitä, että koulussa menestyminen on hyvä juttu ja sallittua myös pojille. Ainakin omana muinaisena kouluaikanani poikien piti varsinkin yläkoulussa viimeiseen asti salata se, jos he saivat hyvä numeron kokeissa tms. Saati sitten että opetettava aihe olisi jopa kiinnostanut heitä. Yksi suuri taustatekijä poikien heikommassa koulumenestyksessä voikin olla heidän oma kulttuurinsa, joka pitää opiskelusta kiinnostunutta poikaa automaattisesti luuserina ja sosiaalisena hylkiönä. Minusta on sinänsä huolestuttavaa, jos lähdetään purkamaan sitä, että omalla työllä ja pitkäjänteisellä työskentelyllä pärjää koulussa. Se on ihan hyvä oppi opittavaksi. Oma tokaluokan aloittava poikani rakastaa vielä oppimista ja koulua, mutta kyllä tässä hieman huolestuneena seuraa, milloin kavereiden paineet alkavat vaikuttaa. Oli mm. toinen luokan kahdesta pojasta, jotka suorittivat ykkösluokalla lukudiplomin, kun taas tytöistä suurin osa suoritti sen.

Minja Koskela
Bluestocking

"Ehkä koulunkäynnin sisältöjen muutosta enemmän pojat kaipaisivat positiivisija esimerkkejä siitä, että koulussa menestyminen on hyvä juttu ja sallittua myös pojille. Ainakin omana muinaisena kouluaikanani poikien piti varsinkin yläkoulussa viimeiseen asti salata se, jos he saivat hyvä numeron kokeissa tms. Saati sitten että opetettava aihe olisi jopa kiinnostanut heitä. Yksi suuri taustatekijä poikien heikommassa koulumenestyksessä voikin olla heidän oma kulttuurinsa, joka pitää opiskelusta kiinnostunutta poikaa automaattisesti luuserina ja sosiaalisena hylkiönä."

--> Tätä juuri tarkoitin sillä, että sukupuolinormeja pitäisi laventaa. Sä onnistuit sanallistamaan sen todella konkreettisesti, kiitos siitä! Uskon ja toivon, että nämä asiat menevät hiljalleen eteenpäin, esimerkiksi uudessa opsissa korostetaan sukupuolisensitiivisyyttä edeltäjäänsä verrattuna jo ihan huomattavasti. Tsemppiä poikasi opintielle!

Ihmettelevä (Ei varmistettu)

Kirjoitat "että miehet saavat SAMASTA TYÖSTÄ korkeampaa palkkaa kuin naiset.", joka on tiukka tulkinta politiikan diskurssissa esiintyvästä iskulauseesta "Naisen euro on 80 senttiä".

Tähän on esitetty vastaväite että jos se pitäisi paikkansa, siis tuossa sinun sanomassasi muodossa, niin työnantajat siirtyisivät mahdollisimaan yleisesti palkkaamaan naisia miesten sijaan, koska kaikkihan tiedämme miten kovat paineet yrityksillä on karsia kustannuksia. Tälläistä ilmiötä emme kuitenkaan taida nähdä.

Minja Koskela
Bluestocking

Ei se ole mikään tulkinta. Jos osaat klikata tuon tilastokeskuksen linkin auki, niin huomaat että kyseessä on tilastollinen fakta.

Ihmettelevä (Ei varmistettu)

Kommenttini oleellinen osa oli tuo "vastaväite": Onko sinulla vastausta siihen ?

Mitä tulee tilastokeskuksen linkkiin niin en aiemmin ollut katsonut sitä, mutta se oli odotusteni mukaisesti sellainen että palkat (naisten ja miesten) on lueteltu muutamiin eri sektoreihin; Sotilaat, asiantuntijat, rakennustyöntekijät, hoitotyöntekijät, j.n.e. Näiden sektoreiden sisällä on tietysti aivan erilaatuisia työtehtäviä, joten en millään näe miten tuon tilaston perusteella voi sanoa että miehet ja naiset saavat SAMASTA TYÖSTÄ eri palkkaa.

Minja Koskela
Bluestocking

Niin. Siis mähän olen linkannut tuohon tekstiin myös Puhutaan palkoista -kamppiksen keräämät palkkatiedot, jotka ovat niin ikään peräisinTilastokeskukselta. Jos kieltäydyt uskomasta tilastollisia faktoja, niin sille en tietenkään voi mitään. Nämä faktat, kuten myös sun näppärä "vastaväite", ovat rakenteellisen epätasa-arvon tuloksia, kuten olen tässä(kin) blogitekstissä pyrkinyt osoittamaan.

Ihmettelevä (Ei varmistettu)

1) En ole sanonut etten uskoisi Tilastokeskuksen dataan, mutta kaikki joilla on kokemusta tilastoista tietävät että niiden sisältöön on aina suhtauduttava harkinnalla. Jo hyvinkin vanha sanonta "valhe, emävalhe, tilasto", ei ole syntynyt tyhjästä. Toistan ettei mainitsemistasi tilastoista (jotka varmasti sinänsä ovat oikeita!) löydy katetta väitteelle että SAMASTA TYÖSTÄ maksetaan eri palkkaa sukupuolen mukaan.

2) Puhutaan palkoista-nettisivuilla sanotaan näin: "Samasta ja samanarvoisesta työstä pitää maksaa samaa palkkaa. Työtehtävät ovat samanarvoisia, jos vastuu, kuormitus, työtehtävien laatu ja työolot ovat keskenään samantasoisia. Erilaiset tehtävät voivat olla saman palkan arvoisia. Palkan suuruuteen vaikuttaa myös työntekijän suoriutuminen työssään."
Eli ihan eka sanaa lukuunottamatta koko kappaleessa puhutaan eri työtehtävien samanarvoisuudesta, mikä tietenkin heti johtaa huomattavasti monimutkaisempaan problematiikkaan, kuin samanlaisten työtehtävien palkkavertailu. Ehkä sinä itse asiassa tarkoitat tätä vähän laajempaa ongelmakenttää ?

Minja Koskela
Bluestocking

En tarkoita. Tarkoitan sitä, että samoissa työtehtävissä eri sukupuolet saavat eri palkkaa.

Ihmettelevä (Ei varmistettu)

Voitko antaa vakuuttavan esimerkin ? Sellaisen jossa työnantaja korvaamalla miehet naisilla saa saman työtuloksen ja merkittävän säästön palkkakuluissa (luokkaa 20 %/henkilö) ?

Minja Koskela
Bluestocking

Työnantajanäkökulma tai 20% eivät liity alkuperäiseen argumenttiini mitenkään. Toki aiheessa voi olla vaikea pysyä, jos faktat ovat päinvastaiset omien väitteiden kanssa. Konkreettinen esimerkki löytyy täältä. Ja kun sekä googlailu että linkkien avaaminen vaikuttaa tänään olevan haastavaa laajemmaltikin, niin tässä oleellinen pähkinänkuoressa:

"Naistradenomit ansaitsevat 688 euroa kuussa vähemmän kuin miehet. Kuukausitason palkkaero on vuodessa kasvanut 119 euroa. Vaikka tehtävät olisivat samanlaisia, palkkaero on seitsemän prosenttia, sanoo toiminnanjohtaja Mika Varjonen. Ero on nähtävissä heti uran alussa: nuorten naisten alkupalkka on pienempi kuin miesten." Tämä siis vuodelta 2016.

Ihmettelevä (Ei varmistettu)

Ja eikös laki kiellä kohtelemasta palkkauksessa erilailla sukupuolen mukaan ?

Minja Koskela
Bluestocking

Eli koska jokin asia on laitonta, sitä ei tapahdu. Kamoon nyt.

Ihmettelevä (Ei varmistettu)

Kyllä vain 20 % liittyy argumenttiisi, niin ahkeraan on toistettu että naisen euro on 80 senttiä.
Kun nyt antamasi konkreettisen esimerkin myötä saimme kehiin oikean ihmisen joka kertoo selkeän numeron joka koskee nimettyä ammattiryhmää (tradenomit), niin tuo yleisesti toitotettu palkkaero prosentteina, 20 %, kutistuu kolmannekseen eli 7 %:iin. Tässäkin on todettava että tradenomit ovat hyvin suuri ryhmä joiden piiriin mahtuu monia erilaisia tapauksia. Mutta en tunne näitä asioita niin hyvin että voisin sen enempää asiasta väitellä.

Laillisuudesta/laittomuudesta: Ehdottomasti jos tosiaan SAMASTA TYÖSTÄ saa vähemmän palkkaa pelkästään sukupuolensa takia, niin ei muuta kuin käräjille. Emme kuitenkaan juuri kuule näistä oikeustapauksista - olisikohan niin että kun ei ole savua niin ei ole tultakaan ?

Minja Koskela
Bluestocking

Höpö höpö. Ensinnäkin, naisen euro ei ole 80 senttiä vaan 83 senttiä. Kyseinen 17% palkkaero koostuu monesta osasta, esimerkiksi työelämän segregaatiosta, naisten tekemästä lasten- ja kodinhoityöstä, miesten suurempaan määrään johtotehtävissä (naisia vähäisemmällä koulutustasolla), sekä osittain myös samojen työtehtävien epätasa-arvoisesta palkkauksesta. Mä olen puhunut tässä yhteydessä ainoastaan viimeisestä. Sinä olet kääntänyt väkisin keskustelun 20 prosenttiin. Jos haluat jatkaa keskustelua, koita pysyä aiheessa. Toiseksi, miksi sä kuvittelet, että puhtaan palkoista -tyyppisille kamppiksille on tilausta, jos ihmiset kerran tietävät toistensa liksat? Palkkatietojen avoimuutta vastustaa muun muassa EK, vaikka avointen liksainfojen on tutkittu vaikuttaneen myönteisesti esim. naisten ja maahanmuuttajien palkkakehitykseen. Eli tämä sun laillisuusargumentti on kertakaikkisen yksinkertaistava ja sellaisenaan myös varsin älytön. Kolmanneksi, en ymmärrä, miten tohdit inttää näinkin pitkään aiheesta, josta et nähtävästi ole ottanut juuri lainkaan selvää ja johon liittyvät faktat pyrit kategorisesti kieltämään.

Ihmettelevä (Ei varmistettu)

Olen kyllä pysynyt aiheessa, ja naisen euro-lauseen klassinen muoto viittaa nimenomaan 80 senttiin. Sinä heität kehiin uusimmat tilastotiedot. OK, uskotaan, mutta juuri tuollaiset heitot turhaan pitkittävät tätä keskustelua eivätkä edes johda sitä mihinkään rakentavaan lopputulokseen.

Alkuperäisessä kysymyksessäni viittasin seuraavaan lauseesesi: "miehet saavat SAMASTA TYÖSTÄ korkeampaa palkkaa kuin naiset.".

Vastaväite tähän on että jos se pitäisi paikkansa, siis tuossa sinun sanomassasi muodossa, niin työnantajat siirtyisivät mahdollisimaan yleisesti palkkaamaan naisia miesten sijaan, koska kaikkihan tiedämme miten kovat paineet yrityksillä (ja nykyään myös julkisella sektorilla) on karsia kustannuksia.

Tämä vain oli kysymykseni ja siihen on ilmeisesti mahdotonta saada vastausta.
.

Minja Koskela
Bluestocking

Tilastotiedoilla argumentointi pitkittää keskustelua liiaksi? Ok, en edes. Täysin epärelevanttiin kysymykseesi olen vastannut jo aikaa sitten.

Vierailija (Ei varmistettu)

"On rakenteellinen fakta, että myös miehiin kohdistuu epätasa-arvoa: Suomessa esimerkiksi koulupudokkaista, syrjäytyneistä ja asunnottomista ihmisistä suurin osa on miehiä, minkä myös Kemppainen nostaa tekstissään esiin. Tämä on vakava tasa-arvo-ongelma, johon feministit pyrkivät puuttumaan laventamalla sukupuolinormeja ja purkamalla aktiivisesti yhteiskunnallista eriarvoisuutta."

TÄMÄ. Luin Kemppaisen mielipidetekstin, ja taidettiinpa siihen saada yksi vastinekin. Lisävastineet eivät kuitenkaan olisi olleet pahaksi, meinasinpa itsekin sellaisen vääntää mutta jäi ajatuksen tasolle. Tosin mulle jäi Kemppaisen tekstista niin mieletön vitutus, (come on, voiko joku tosiaan olla näin ymmärtämätön ja syvällä omassa "miehiä-ei-kukaan-puolusta" kuplassaan) etten tiedä olisinko osannut olla kovin rakentava :P Tässä häiritsee sekin, että koska Kemppainen ei ainakaan Hesarin mielipideosastolla nostanut juuri minkäänlaista keskustelua (joo, oli se yksi vastine), niin näitä kemppaisia taitaa olla Hesarin lukijoissa enemmänkin.

Toinen juttu: se mieshoitaja, joka kirjoitti Hesariin nimimerkillä kokemastaan "seksismistä". Se mies, joka usein oletettiin lääkäriksi (eli tavallaan korkeampaan valta-asemaan) sukupuolensa takia. Totta kai, mies hoitoalalla kohtaa varmasti epämukavilta tuntuvia asiakasreaktioita, ehkä epätasa-arvoa. Seksismiä miehiä kohtaan ja "käänteisrasismia" valkoisia kohtaan, sure.

Minja Koskela
Bluestocking

Kiitos kommentista! Se mieshoitajan kirjoitus oli musta tärkeä kannanotto, mutta jäin itse ihmettelemään sen kohdalla reaktiota, jonka se herätti joissain (MRA-)miehissä. Tyypit meinaa jakoivat juttua tyyliin että tämäkään ei feministejä kiinnosta. Koska feministithän eivät ole koskaan puhuneet esim. työelämän segregaatiosta tai sukupuolioletusten haitallisuudesta (*sarkasmia*).

 

Helmi K
sivulauseita

Tää aika ja ihmiset on helpompia kestää kun sä olet ja kirjoitat.

Minja Koskela
Bluestocking

<3 <3 <3

Ihmettelevä (Ei varmistettu)

Päivän Hesarissa on pääkirjoitus tästä aiheesta, jonka epäilemättä olet noteerannut. Siinä sanotaan mm. näin:

"Tärkein syy syvään juurtuneisiin palkkaeroihin ei ole, että samasta työstä ei maksettaisi samaa palkkaa."

Koko jutussa ei muuten mainittu sanallakaan että sukupuolten välisen palkkaeron takana olisi tuo että samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa. Syyt palkkaeroihin ovat ihan muualla, kuten pääkirjoituksesta ilmenee.

Työpaikkoja joissa naiset ja miehet tekevät juuri samaa työtä on esim. VR:n lipuntarkastajat, ja kyllä uskoakseni saavat palkkaa tismalleen samojen kriteerien mukaan.

Minja Koskela
Bluestocking

Tiivistin tuon koko kirjoituksen jo aikaa sitten kommentoimalla sinulle näin: "Palkkaero koostuu monesta osasta, esimerkiksi työelämän segregaatiosta, naisten tekemästä lasten- ja kodinhoityöstä, miesten suurempaan määrään johtotehtävissä (naisia vähäisemmällä koulutustasolla), sekä osittain myös samojen työtehtävien epätasa-arvoisesta palkkauksesta." Lisäksi, "tärkein syy" ei ole sama asia, kuin että se ei olisi osasyy, paitsi jos sen haluaa väkisin niin vääntää.

Sinun agendasi on inttää tilastoja vastaan eikä minulla ole aikaa vääntää asioista, jotka olen osoittanut kovalla datalla jo useaan kertaan. Kiitos keskustelusta, tämä oli osaltani tässä.

Ihmettelevä (Ei varmistettu)

Hei. Palaan vielä tähän postaukseesi vaikka muutit sääntöjä niin etten oikeasti enää saa kommentoida. Veikkaisin sinua kuitenkin kiinnostavan Hbl:n artikkeli Paula Koskinen-Sandbergin väitöskirjasta "The Politics of Gender Pay Equity-Policy Mechanisms, Institutionalised Undervaluation, and Non-Decision Making", Hanken Svenska handelshögskolan, Helsingfors. Se nimittäin liittyy suoraan postauksesi aiheeseen.

Artikkelissa on pari kohtaa jotka liittyvät suoraan meidän huonosti sujuneeseen keskusteluumme. Koskinen-Sandbergia siteeraten:

1) På 1960-talet ratificerade Finland den internationella arbetsmarknadsorganisationen ILO;s konvention om lika lön för lika arbete, och då gjorde man sig av med de skilda lönetabellerna för män och kvinnor. Men eftersom de kvinnodominerade branscherna fortfarande värderades lägre, förblev lönenivåerna väldigt olika mellan de olika branscherna. På det sättet skrevs orättvisorna de facto in i kollektivavtalen och det uppstod en segregerad arbetsmarknad.

2) På 90-talet blev man ivrig på en ny tanke: Lönen skulle bestämmas enligt arbetets nivå och man gjorde upp väldigt exakta mätverktyg och tabeller. Men när man granskar systemen närmare visar det sig att två personer som har exakt samma arbetsuppgifter ofta på något märkligt sätt har hamnat i olika löneklasser, beroende på om de är män eller kvinnor. På pappret ser det ut som att kvinnan har mindre krävande arbetsuppgifter, men egentligen utför hon samma arbete som den manliga kollegan, men i en lägre löneklass.

Eli tuossa kohdassa 1) sanotaan että miesten ja naisten eri palkkataulukot lopetettiin 60-luvulla. Siis puoli vuosisataa sitten ! Toisaalta kohdassa 2) sanotaan jokseenkin sitä, mitä vastaan minä väitin. En kuitenkaan jaksa uskoa ennenkuin näytetään konkreettinen esimerkki, että samassa työpaikassa samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Viime keväänä tietooni tuli keissi, missä miespuoliselle hammaslääketieteen kandille tarjottiin 25% parempaa lähtöpalkkaa kuin kahdelle naispuoliselle kandille, kun he hakivat samaa työpaikkaa samaan aikaan. Hakijoista eniten työkokemusta oli toisella naispuolisella kandilla.

Ihmettelevä (Ei varmistettu)

OK, ei kuulosta hyvältä.

Mutta sinällään tuossa siis puhutaan vain työtarjouksesta, kertomatta mihin se johti. Edelleen peräänkuulutan työpaikkaa jossa on mies- ja naispuolisia työntekijöitä, jotka tekevät juuri samaa työtä, ja niin että miehet saavat silti enemmän palkkaa. Minä kun en usko että sellaisia on nyky-Suomessa ainakaan merkittävissä määrin. Että sellaisia on ollut esim. 60-luvulle saakka voin hyvinkin uskoa.

Mutta nyt tämä kieltämättä menee inttämisen puolelle. Lopuksi haluan vielä sanoa että en mitenkään kiistä perustilastoja sukupuolten välisistä palkkaeroista kun tarkastellaan koko työmarkkinakenttää. Inttämiseni koski vain tuota kokonaisuuden kannalta pientä osaa jossa tarkastellaan sellaisia tilanteita jossa on selkeästi rajoitettu työtehtävä samalla työpaikalla ja niiden tekijöinä sekä miehiä että naisia (esim. VR lipuntarkastajat tai lähikaupan myyjät). Nykyäänhän usein työpaikoilla on yksilöllisesti räätälöidyt työnkuvat. Niissä sitten voi tietenkin käydä niin että naisille tulee rahallisesti vähemmän arvostettuja työsuhteita, ja sitä problematiikkaa vissiin esim. Koskinen-Sandbergin väitöskirja käsittelee.

Markku (Ei varmistettu)

"naisten tekemästä lasten- ja kodinhoityöstä"

Nyt naurattaa niin helvetisti näin yksin asuvana miehenä. Siinä sitten siivoatte piiat, paulat ja minjat.

Kommentoi

Commenting is closed.