Tasa-arvon vaatiminen ei ole nalkuttamista

Bluestocking

Olen viime syksystä lähtien seurannut Helsingin Sanomien sukupuoleen liittyvää uutisointia huuli pyöreänä. Koulu-uutisointi oli yksi Hesarin kantavista teemoista syksyllä 2015 ja viesti oli selvä: poikien tyttöjä huonompi koulumenestys on tyttöjen ja naisopettajien syytä. Esimerkiksi 7.9. 2015 sain lukea, että pojat viihtyvät paremmin miesopettajien tunnilla. ”Naisetkin voivat olla yhtä hyviä”, kiirehdittiin tekstissä lisäämään ja naisopettajana meinasin ihan ylpistyä: minäkö yhtä hyvä kuin mies? No ei kai sentään! Ajattelin kuitenkin, että koulu-uutisoinnit ovat ikävä yksittäistapaus, joista ei vielä voi vetää vedenpitäviä johtopäätöksiä Helsingin Sanomien linjauksista ja arvoista.

 

 

Olin väärässä. 13.1. 2016 luin otsikon, jossa sanottiin: “Parisuhteessa mies ei päätä juuri mitään”. “Naisesta kuoriutuu parisuhteessa kaikesta päättävä kenraali, ja miehestä tulee hänen uskollinen apurinsa”, julisti jutun ensimmäinen lause. Artikkelin mukaan nainen päsmäröi, nalkuttaa, valittaa ja vaatii, eikä miesrukka voi muuta kuin sopeutua täydellisyyttä tavoittelevan pirttihirviön kohtuuttomiin vaatimuksiin. Kuten Sivulauseita -blogin Helmiltä, myös minulta meinasivat mennä yöunet jutun syytöksistä. En tunnistanut tekstistä yhtäkään tuntemaani pariskuntaa, ja kuulun ystävineni kuitenkin jutun viitekehykseen: kolmi-nelikymppisiin naisiin ja miehiin, joista useat elävät heteroparisuhteessa.

 

 

Tietenkin suomalaisessa yhteiskunnassa on sukupuolierityisiä ongelmia, jotka ovat oireita epätasa-arvosta: kaikkien miesten täytyy käyttää vuosi elämästään tappamisen opetteluun tai sitä korvaavaan, riistopalkalla tehtyyn työhön; heteroparisuhteissa lasten saamisesta koituvat kulut maksaa edelleen äidin työnantaja, mikä vaikeuttaa nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla; transihmisten oikeuksia poljetaan edelleen pakkosterilisaatiolla ja sosiaalisella hyljeksinnällä. Sukupuolesta uutisointi on kuitenkin lähtenyt lapasesta siinä vaiheessa, kun unohdetaan yhteiskunnan rakenteiden luoma epätasa-arvo ja keskitytään kritiikittömästi shokkiotsikkoa enteileviin väitteisiin.

 

 

Kyse on loppujen lopuksi aika yksinkertaisesta asiasta: nostetaanko esiin se, että naisia on sorrettu vuosisatojen ajan, vai se, että jotkut naiset määräävät parisuhteessa kaapin paikan? Vaikuttaa siltä, että media on into piukeana tehtailemassa lööppejä löydettyään sukupuolten tasa-arvoon liittyvään keskusteluun näppärän ja seksikkään tulokulman. Kuka muka haluaisi klikata otsikkoa, jossa sanotaan: "Sipilän hallituksen leikkaukset lisäävät sukupuolten palkkaeroa ja rakenteellista epätasa-arvoa", jos vaihtoehtona on otsikko: "OMG nainen sortaa miestä ja määräilee sängyssä!!!" Hesari on päättänyt lähteä mukaan sekä klikkiotsikkopeliin että miesasiamiesten syytöksiin, joissa revitään mediaseksikästä lööppimatskua tavoista, joilla nainen alistaa miestä. Viis siitä, että yhteiskunnan rakenteiden tarkastelu kielii aivan toisenlaisista valta-asetelmista.

 

 

“Tämän päivän lapsiperheissä kohtaa iltaisin kaksi työn uuvuttamaa aikuista. Väsymyksestä on tullut perustila. Ja väsyneenä ihminen on kriittinen. Niinpä nainen alkaa päsmäröidä. Dynamiikka korostuu Vaarasen mukaan erityisesti kodinhoidossa, lasten kasvattamisessa, raha-asioissa ja seksissä. Samoissa asioissa, joista parisuhteissa myös riidellään eniten”, kertoo Helsingin Sanomien artikkeli. Pienellä vaivalla toimittaja olisi voinut liittää jutun yhteyteen Tilastokeskuksen tutkimustiedon, jonka mukaan naiset tekevät edelleen jopa 60% kotitöistä. Tai talousjärjestö OECD:n mittaustuloksen, jonka mukaan miehillä jää arjen pyöritykseltä naisia enemmän aikaa omiin harrastuksiin, liikuntaan ja television katseluun. Tai THL:n viimeisimmän tasa-arvobarometrin tuloksen, jonka mukaan äiti on isää useammin vastuussa paitsi kotitaloustöistä, myös lastenhoidosta. En ymmärrä, miksi nainen ei voisi vaatia vastuun lastenkasvatuksesta ja kotitöistä jakautuvan tasaisesti ilman, että sitä kutsutaan päsmäröinniksi ja pomottamiseksi.

 

 

Kieli on valtaa. Siinä on ero, puhummeko tasa-arvon vaatimisesta vai nalkuttamisesta. Jälkimmäinen on eittämättä mediaseksikkäämpää, mutta odotan Suomen suurimmalta sanomalehdeltä muutakin kuin shokkimatskua. Nyt tarvitsee vain tarttua syöttiin.

 

Kommentit

Henri K. (Ei varmistettu)

Ainakin se on tutkittu (Keltikangas-Järvinen), että Suomessa naisopettajat suosivat tyttöjä antamalla näille parempia loppuarvosanoja, mitä koetuloksensa edellyttäisivät. Samoin naisopettajat viilaavat poikien numeroita alaspäin.

http://www.opetin.fi/tutkimus-temperamentti-vaaristaa-kouluarvosanoja/

Mistä lie tämäkin johtuu. Voi olla jotain alitajuntaista.

Minja Koskela
Bluestocking

Linkkaamassasi tekstissä puhuttiin opettajista, ei naisopettajista. Kiinnittäisin huomiota myös tekstin ensimmäiseen lauseeseen: seiskan pojat tosiaan saavat kolmikymppisinä paremmat duunit ja isommat liksat kuin kympin tytöt. Tätä harvoin otetaan esiin, kun puhutaan koulun poikia syrjivistä rakenteista. Sanoisin myös, että on melko vähättelevää tyttöoppilaita kohtaan vihjata, että hyvät numerot eivät tulisi hyvästä osaamisesta vaan hyvästä käytöksestä. Kertonee jotain alitajuntaisista sukupuolioletuksista sekin. Puhumattakaan siitä, miten erikoista on rinnastaa temperamentti sukupuoleen.

Meikäläinen (Ei varmistettu)

Olen pitänyt kirjoituksiasi järkevinä ja ollut monesta asiasta samaa mieltä, mutta nyt vähän ihmettelen suhtautumistasi tuohon arvosanatutkimukseen linkissä, oleellista kun tutkimuksessa oli mielestäni, että pojat saattavat samalla osaamisella ja samalla koearvosanalla saada huonomman numeron todistukseen. Omat ja perheeni kokemukset ovat tämän tehneet selväksi jo aikaisemmin. Jos poika saa kokeesta nro. 8,5 , on todistuksessa 7, tai aivan max. 8, tytöllä sama numero voi kääntyä 10, mutta vähintään se on 9. Tosin tuossa linkissä oli kyllä hiukan epäloogisesti kirjoitettu tietyistä asioista, mutta ei siinä kukaan väittänyt että tyttöjen arvosanat pelkästä käytöksestä tulisi vaan, että temperamentin ja käytöksen liika painottaminen on keskimääräisesti eduksi tytöille ja haitaksi pojille, ja se että kyse ei ole pelkistä naisopettajista, ei tee ongelmaa pienemmäksi, päinvastoin. Mielestäni mielipiteitä oleellisempaa on se mitä tutkimustieto sanoo, ja jos haluat esittää että se ei ole totta, vaatisi se jotain vähän painavampaa kuin sinun mielipiteesi. Vaikka olen itse sitä mieltä,että valkoisten heteromiesten( kuulun itsekin heihin) kohtaama syrjintä on maailman pienimpiä ongelmia, ja suhteessa rasismiin tai puutteisiin naisten oikeuksissa se ei vaadi pahemmin huomiota, ei totuus tai tutkittu tieto muutu mielipiteiden mukaan. Eikä se ole tyttöjenkään, etu jos arvosanat eivät vastaa oikeaa osaamisen tasoa, sillä jo kun ollaan lukiossa, ei hyvä käytös enää takaa parempia arvosanoja joten todellisuus voi iskeä lujasti. Itselleni, kuten monelle muullekin pojalle, tosin lukion alkaessa oli oikein mukava yllätys kun todistuksessa oli yleensä sama numero kuin kokeessa ja kirjoitelmissa ym. tehtävissä.

Minja Koskela
Bluestocking

Kiitos kommentista! Missään nimessä en halua vähätellä poikien kohtaamia ongelmia, mutta olen erittäin harmissani siitä, että ne on nykykeskustelussa tyypillisesti sysätty tyttöoppilaiden ja naisopettajien syyksi. Poikien huonoista oppimistuloksista on syytetty jopa feminiinistä koulukulttuuria, mutta kun sitä tarkastellaan lähemmin, huomataan esim. oppikirjojen olevan pullollaan aiemminkin poikatapaisia kuin feminiinisiä esimerkkejä. Yliopistonörttinä suhtaudun tutkimustietoon vakavasti, mutta myös kriittisesti. Esim. Elina Lahelma, Tarja Palmu ja Tuula Gordon ovat näyttäneet tutkimuksessaan toteen sukupuolen näkökulmasta hieman erilaista koulutodellisuutta kuin Keltikangas-Järvinen. Korostin kommentissani, että temperamentin vaikuttaminen arvosanaan ei ole ainoastaan NAISopettajien vika, koska aiempi kommentoija väitti tekstissä sanottavan nimenomaan niin. Edelleen, temperamentin liittäminen sukupuoleen on musta virheellistä argumentointia, mutta jos esim. teidän perheessä lapsen temperamentin, persoonan tai mahdollisesti sukupuolen on huomattu vaikuttavan numeroon, kannattaa olla yhteydessä opettajaan/opettajiin tai jopa rehtoriin. Yläkoulussa numeroon vaikuttaa kokeen lisäksi tuntiaktiivisuus ja esim. pistarit, mutta oppilaan käytös tai persoona ei saa vaikuttaa arvosanaan yläkoulussakaan. Tätä korostetaan erityisesti päättöarvioinnin kohdalla. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että hyvällä käytöksellä ei pitäisi ansaita parempaa numeroa kuin osaaminen antaa myöten.

Vierailija (Ei varmistettu)

Keltikangas-Järvinen on kyllä nimenomaan korostanut, että juuri naisopettajat suosivat tyttöjä. Sitäpaitsi, eikös peruskoulun opettajista jotain 80 prosenttia ylipäätään ole naisia.

Minja Koskela
Bluestocking

Mä olen opiskellut 5,5 vuotta opettajaksi, en naisopettajaksi. Mutta siis ihan tosi lämpimästi toivotan lisää miehiä perusopetuksen pariin, töitä varmasti riittää!

Metsästä törähtää

Vaikka olen itse sitä mieltä,että valkoisten heteromiesten( kuulun itsekin heihin) kohtaama syrjintä on maailman pienimpiä ongelmia

Jos kerran uskot tutkimustietoon, niin tutustupa tilastoihin. Valkoisella heteromiehellä menee huonosti verrattuna valkoiseen heteronaiseen. Miehet ovat naisia jäljessä kaikilla keskeisillä inhimillistä hyvinvointia mittaavilla mittareilla.

On käsittämätöntä, että miesten rakenteelliseen syrjintään puuttumista yritetään toistuvasti vesittää naisten ongelmiin vetoamalla.

Minulle kysymys ei ole siitä, että jommankumman sukupuolen pitäisi voittaa, vaan siitä, että katsotaan tutkimustietoon ja kohdistetaan tukea sinne, missä sitä tutkimustiedon mukaan tarvitaan. 

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/32605-miesten-tasa-arvo-ongelmien-top-10

 

 

 

 

Minja Koskela
Bluestocking

Meinasin jo huokaista, että Laasasen siteeraaminen on vihoviimeinen asia, mitä otan tosissani, mutta suureksi yllätyksekseni olen monessa kohtaa samaa mieltä otsikkojen väitteiden kanssa (tosin esim. kohta 9 meni metsään). Jos luit tekstini, huomasit ehkä mun myös mainitsevan asevelvollisuuden mieserityisenä ongelmana. Myös muut tuntemani feministit nostavat miesten kokemia ongelmia, kuten syrjäytymisen ja huoltajuuskiistat, esiin ja pyrkivät feminismillään parantamaan myös muiden kuin oman viiteryhmänsä yhteiskunnallista asemaa. Länsimaisia feministejä on esim. syytetty ns. valkoisesta feminismistä, ja näyttää (onneksi) siltä, että kenttä on ottamassa onkeensa. Siksi onkin täysin absurdia lukea miesasia-aktivistien syytöksiä. MRA-liikettä on hyvin vaikea ottaa tosissaan, koska keskiössä siinä on oletettujen sukupuolierojen ja nykykeskustelussa myös rotu- ja kulttuurierojen pönkittäminen, valkoisten heteromiesten esittäminen feministisen salajuonen syyntakeettomina uhreina ja feministien jatkuva syyllistäminen. Siksi mun on hyvin vaikea ajatella käyväni dialogia ko. liikkeen kanssa.

Sunna (Ei varmistettu)

Hei, mahtava blogi sinulla!

Minua tympii se, miten "kyllä miehetkin kärsivät" -tyyppisiä tutkimustuloksia ja argumentteja käytetään feminismiä vastaan. Feminismi tarkoittaa tasa-arvon ajamista kaikille, ei vain naisille. Kun sukupuolten välistä tasa-arvoa parannetaan, siitä eivät hyödy vain naiset vaan myös miehet. Jos esimerkiksi miehet alkaisivat pitää puolet perhevapaista ja tehdä puolet kotitöistä sekä lastenhoidosta, naisten asema työmarkkinoilla parantuisi. Samalla puolisoista tulisi tasaväkisempiä kotona, kun homma olisi molemmilla hallussa (vaikka en allekirjoita sitä, että nainen kyykyttäisi miestään kotona, kodin pyörittäminen on tutkitusti usein naisten erikoisalaa eikä miehiä ole opetettu siihen samalla tavalla). Myös suhtautuminen miesten perhevapaisiin, lyhyempiin työviikkoihin ja siihen, että perheen elättäminen ei ole miehuuden mittari, muuttuisi. Tämä on karkea ja karrikoitu esimerkki mutta ajanee asiansa.

Tiedän, että jotkut feministit ottavat nokkiinsa, kun löytyykin tutkimustietoa, jossa naiset syyllistyvät johonkin ikävään. Naisten haitallisia tekoja ja miesten ongelmia ei saa vähätellä. Tietenkin miehetkin kärsivät, mutta kyse ei ole miesvihasta. Miehiä alistaa aivan sama patriarkaatti kuin naisiakin. Se, että miesten eliniänodote on naisia lyhyempi tai että nainen saa useammin erossa lasten huoltajuuden, on feministinen ongelma ja ratkaistavissa sukupuolten välisen tasa-arvon parantamisella. Ongelma nykyään kovin suositussa, feminismiä polkevassa julkisessa keskustelussa ja uutisoinnissa on se, että muutama "siitäs saitte, feministit, olette väärässä" -uutinen syö uskottavuutta tasa-arvon ajamiselta paljon enemmän kuin pari miehiä epäreilusti loukkaavaa uutista vaurioittaa patriarkaattia.

Minja Koskela
Bluestocking

Moi Sunna, kiitos ihan tosi hyvästä kommentista! Enpä voisi olla enempää samaa mieltä kanssasi. :)

Satya

Miehiä alistaa aivan sama patriarkaatti kuin naisiakin.

Miten me kumoamme tämän meitä kaikkia alistavan tahon? Kertoisitko joitain konkreettisia keinoja?

Feminismi tarkoittaa tasa-arvon ajamista kaikille, ei vain naisille.

Feministit toki sanovat näin, mutta heidän tekonsa eivät vastaa puheita. Missä asiassa feministit ovat koskaan ajaneet miesten asiaa? Minua eivät kiinnostat sanat vaan teot.

Voisin kunnioittaa feministejä hieman enemmän, jos olisivat kerrankin rehellisiä tarkoitusperistään ajaa vain ja ainoastaan naisten etuja.

Minja Koskela
Bluestocking

Mä nostin tässä esiin esim. armeijan mieserityisenä ongelmana. Feministit ovat huolissaan myös muun muassa miesten syrjäytymisestä. Slut Walk -tapahtumien yhteydessä feministit ovat puhuneet siitä, että öisissä kaupungeissa myös miesten (ja erityisesti homo- ja transmiesten) yllä leijuu väkivallan uhka. Feministit ajavat aktiivisesti 6+6+6 -mallia, joka auttaisi paitsi äitien työllistymisessä, myös isien oikeuksien parantamisessa. Feministit ovat huolissaan kapeista sukupuolirooleista, jotka rajaavat kaiken sukupuolisten lasten ja aikuisten toiminnan kenttää.

Olen sanonut sen ennenkin, mutta: when you're accustomed to privilege, equality feels like oppression. Just sayin': jos MRA-miesten tavoitteena todella olisi kaikkien sukupuolten yhdenvertaisuus, vois ehkä olla suht rakentava idis pyrkiä yhteistyöhön niiden tahojen kanssa, jotka myös tavoittelevat yhdenvertaisuutta.

Satya

Feministit ovat huolissaan myös muun muassa miesten syrjäytymisestä.

Huolissaan ollaan, eli puhutaan tuuleen, mutta mitä femistiaktiivit tekevät asialle? Eivät yhtään mitään.

Feministit ovat huolissaan kapeista sukupuolirooleista,

Rikkinäinen levysoittimeni toistaa samaa kappaletta. Missä ovat teot tämän epätasapainon korjaamiseksi?

Haluan vielä korostaa, että en ole MRA. Ennen googlausta en edes tiennyt mitä termi tarkoittaa.

Minja Koskela
Bluestocking

Miesten syrjäytyminen on oire kapeista sukupuolirooleista, joita feministit pyrkivät aktiivisesti purkamaan esim. ajamalla transihmisten oikeuksia, tutkimalla ja tuomalla esiin tutkimusta esim. koulukäytäntöjen ja mainonnan sukupuolittuneisuudesta sekä ajamalla 6+6+6 -mallia. Naisjärjestöt ovat tehneet valtavan duunin myös lobbaamalla tasa-arvoista avioliittolakia, joka ilman muuta vaikuttaa siihen, millaiset seksuaalisuuden, sukupuolisuuden ja vanhemmuuden muodot nähdään sosiaalisesti hyväksyttävinä ja legitimoituina.

Mietin vain, että koska vaikutat olevan kovin huolissasi miesten oikeuksien toteutumisesta, niin toki voit vaikuttaa asiaan itsekin. Feministien syyttäminen miesten ongelmista tuskin auttaa niitä miehiä, joista itse olet huolissasi. Mitäpä jos syytösten sijaan tarjoaisitkin itse konkreettisia ehdotuksia? Dialogissahan saattaisi vaikka löytyä ratkaisuja.

Satya

Feministien syyttäminen miesten ongelmista 

En syytä feministejä kenenkään ongelmista. He ajavat vain naisten etuja eikä siinä ole mitään väärää. Huomautan vain feministien valehtelevan avoimesti heidän väittäessään ajavansa molempien sukupuolten etuja tasapuolisesti.  

Mitäpä jos syytösten sijaan tarjoaisitkin itse konkreettisia ehdotuksia?

Heti aluksi olisi tasa-arvoista poistaa puolisoiden elatusapu. Ei ole minkään oikeustajun mukaista, että kenenkään pitää elättää toista aikuista ihmistä, jonka kanssa ei ole enää laillisessa tai muussakaan suhteessa.

Lapset ovat tietysti asia erikseen.

MuuMuu (Ei varmistettu)

"Heti aluksi olisi tasa-arvoista poistaa puolisoiden elatusapu. Ei ole minkään oikeustajun mukaista, että kenenkään pitää elättää toista aikuista ihmistä, jonka kanssa ei ole enää laillisessa tai muussakaan suhteessa."

Oletko harkinnut, että tekisit kansalaisaloitteen asiasta? Se olisi varmaan nopein keino, jolla saisi myös näkyvyyttä asialle, ellei sitten halua alkaa kirjoittamaan yksittäin eri kansanedustajille ja toivoa, että he ottaisivat asian ajaakseen.

MuuMuu (Ei varmistettu)

Korjaan vielä kommenttiani, eli eihän nämä ole toisensa poissulkevia, vaan kansalaisaloiteesta kannattaa myös infota istuvia kansanedustajia ja yrittää saada niitä aloitteen puolelle.

Metsästä törähtää

Kyllä se on pötypuhetta, että feministit olisivat huolissaan kapeista sukupuolirooleista. Aina kun miehet yrittävät vilpittömästi kuvailla tunteitaan, feministit tyrmäävät ne.

Kun Heli Vaaranen mainitsi havaitsemastaan ilmiöstä ja miehet rupesivat kertomaan tunteistaan, feministit nousivat heti takajaloilleen. Tämäkö on sitä miesten tunneilmaisun ja roolien avaamisen tukemista?

Feministien tulisi hyväksyä, että miesten vilpitön ja omaehtoisesti valittu rooli voi olla myös feminismin vastainen. Usein onkin.

Jos feminismi oletetaan tasa-arvoa ajavaksi aatteeksi, niin tällöin feministien tulee hyväksyä sen jäseniksi myös miehet, jotka eivät jaa feministien käsitystä tasa-arvosta. Ei feministeillä ole oikeutta määrittää käsitteitä kuuntelematta erilaisia kokemuksia. Niiden määrittelyyn on otettava mukaan miehet ja ei-feministiset naiset. Ei tasa-arvon käsitettä voi omia. Se täytyy altistaa julkiselle keskustelulle. 

Tuleeko tähänkin nyt joku feministi sanomaan, että minun käsitykseni tasa-arvosta on väärä, koska se on feminismin vastainen? Sillä tavallako tuette minun rooliani, että yritätte ohjata minut teidän valitsemiinne malleihin?

Kun feministit myöntäisivät olevansa tietyn naisryhmän etujärjestö, touhu järkevöityisi. 

Satya

Jos feminismi oletetaan tasa-arvoa ajavaksi aatteeksi, niin tällöin feministien tulee hyväksyä sen jäseniksi myös miehet, jotka eivät jaa feministien käsitystä tasa-arvosta. Ei feministeillä ole oikeutta määrittää käsitteitä kuuntelematta erilaisia kokemuksia. Niiden määrittelyyn on otettava mukaan miehet ja ei-feministiset naiset. Ei tasa-arvon käsitettä voi omia.

Täydellisesti ilmaistu. 

MuuMuu (Ei varmistettu)

"Jos feminismi oletetaan tasa-arvoa ajavaksi aatteeksi, niin tällöin feministien tulee hyväksyä sen jäseniksi myös miehet, jotka eivät jaa feministien käsitystä tasa-arvosta."

En ihan saa kiinni ajatuksestasi: miksi ihmiset, jotka eivät saa feministien käsitystä tasa-arvosta, haluaisivat identifioitua feministeiksi?

Metsästä törähtää

En ihan saa kiinni ajatuksestasi: miksi ihmiset, jotka eivät saa feministien käsitystä tasa-arvosta, haluaisivat identifioitua feministeiksi?

Eivät he haluakaan. Feministit kuitenkin yrittävät pakottaa kaikki ihmiset oman tasa-arvokäsityksensä piiriin. He eivät myönnä, että ihmisillä on erilaisia käsityksiä tasa-arvosta aivan niin kuin on feminismistäkin.

Minja Koskela
Bluestocking

Jännä tämä ilmiö: (oletetusti) miehet käyvät usein mansplainaamassa feministin (= meikä) blogissa feminismiä. Kiitos silti kommenteista!

Satya

Voisitko selittää mitkä ovat tämän halveksuvan manspleinaamisen ominaispiirteet etten syyliistyisi siihen jatkossa?

Onko muuten olemassa termiä womanspleinaaminen?

Metsästä törähtää

Voisitko selittää mitkä ovat tämän halveksuvan manspleinaamisen ominaispiirteet etten syyliistyisi siihen jatkossa?

Et selvästikään ole seurannut feministisiä keskusteluja. Minja syyllistyy tässä keskustelussa ottamaan tone policen roolin. Se tarkoittaa sitä, että argumentti kumotaan sen esittämistavan perusteella sen sijaan että otettaisiin kantaa siihen, onko se totta vai ei. Tällä perusteella feministit oikeuttavat itselleen vihaisen itseilmaisun. 

Mansplainaaminen tarkoittaa holhoavaa ja ylimielistä suhtautumista kohteeseen (en tiedä miksi asiaa ei voi kirjoittaa suomeksi). Kun me yritämme kertoa Minjalle tunteistamme, Minja torjuu kertomamme sillä perusteella, että hänen mielestään alennamme häntä.

Mielenkiintoista tässäkin tapauksessa on se, että Minja syyllistyy yhteen feministiseen argumentointivirheeseen samaan aikaan kun syyttää meitä toisesta. Mutta niin kai se aina menee, että jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Nata - White Trash Disease

mun on pakko tuoda pöytään toisenlainen näkökulma tuohon hesarin juttuun naisten päällepäsmäröinnistä. jutussa on kuvailtu meitsin parisuhde (ja sen ongelmat) 100%. tunnistan jutusta myös vanhempani ja molemmat isovanhempani. suvussamme on ollut aina vahvoja naisia, juuri niitä pirttihirmuja ja nalkuttajia. uskon, että hesarin juttu perustuu faktoihin, ei mutuun. ei varmasti kaikkien kohdalla, mutta juuri meikäläisen kaltaisiin itsenäisiin, vahvoihin ja määrätietoisiin naisiin se pätee.

Minja Koskela
Bluestocking

Mä koen myös olevani vahva ja määrätietoinen, mutta mun parisuhteessa se ei näy nalkuttamisena eikä pomottamisena (tsekkasin ;) ). Tietenkään en kiellä, etteikö joissain parisuhteissa voisi olla jutun kuvaamia ongelmia, mutta mun ihmetys ja ärsytys kohdistuu siihen tapaan, jolla mm. Hesari on käsitellyt sukupuoleen liittyvää uutisointia. Se on sensaatiohakuista, kritiikitöntä ja naisia syyllistävää. Kuten sanottu, musta on jokseenkin erikoista lukea jatkuvalla syötöllä uutisia, joissa todetaan naisten alistavan ja kyykyttävän miehiä. Fact check, please. Ei luulis olevan Suomen suurimman sanomalehden toimittajille näin vaikeeta. Ja samaan hengen vetoon toivon, että nalkuttavat naiset ja miehet ja kaikki sukupuolet onnistuisivat muuttamaan toimintamallejaan. Huono käytös nyt vaan on ikävää, parisuhteissa ja niiden ulkopuolella.

Nata - White Trash Disease

jep, oot aivan oikeassa. alkoi oikein hävettää tuon jutun luettuani, se oli jotenki ni raadollisen totuudenmukainen..

Minja Koskela
Bluestocking

No mut pisteet sulle, et huomaat mokas ja myönnät ne. Kaikki ei siihen pysty, esim. itellä vielä treenaamista... :)

Nata - White Trash Disease

joo piti heti tehdä muutoksia omaan käyttäytymiseen, otin heti imurin omaan kauniiseen käteeni ;D

Mahdoton Nainen

Heli Vaarasen näkemys hänen vastaanotollaan käyneiden miesten kokemuksista oli varmastikin ihan oikea, ja kaikkien kyseisten miesten kokemukset sellaisenaan ovat valideja. Kuitenkin Vaarasen tarjoamat syyt mahdollisen ilmiön taustalla olivat aika köykäisiä, eikä hän edes pyrkinyt tarjoamaan niiden tueksi muuta kuin omilta asiakkailtaan kuulemansa anekdootit. Tämä tutkijoiden lähdeviitteillä tuettu teksti sen sijaan tarjoaa laajempaa kontekstia asialle.

paulahelena
ALUAP

"Pienellä vaivalla toimittaja olisi voinut liittää jutun yhteyteen Tilastokeskuksen tutkimustiedon, jonka mukaan naiset tekevät edelleen jopa 60% kotitöistä. Tai talousjärjestö OECD:n mittaustuloksen, jonka mukaan miehillä jää arjen pyöritykseltä naisia enemmän aikaa omiin harrastuksiin, liikuntaan ja television katseluun. Tai THL:n viimeisimmän tasa-arvobarometrin tuloksen, jonka mukaan äiti on isää useammin vastuussa paitsi kotitaloustöistä, myös lastenhoidosta. En ymmärrä, miksi nainen ei voisi vaatia vastuun lastenkasvatuksesta ja kotitöistä jakautuvan tasaisesti ilman, että sitä kutsutaan päsmäröinniksi ja pomottamiseksi."

Entä jos ne naiset lakkais pyrkimästä siihen täydellisyyteen kotona ja lastenhoidossa? Jos ne kuuntelis sitä puolisoa, kysyis minkälainen siisteystaso ja lastenkasvatus niiden mielestä on riittävää ja mukautuis siihen?

Tiedostan, että ite ainakin hoidan meidän taloudessa luultavasti suurimman osan arjen pyörittämisestä, koska mulla on kovemmat vaatimukset sen arjen suhteen kuin miehellä. Joskus patistan sitä siivoomaan, ku mulla hajoo pää "liian" sotkuseen kotiin, enkä ehdi sekä siivota että leikittää lasta. Mies ei tässä vaiheessa oo välttämättä edes huomannut, että olis jotenkin erityisen sotkusta, eikä se johdu siitä että mies ois laiska tai saamaton, vaan siitä että sillä on erilaiset prioriteetit kuin mulla.

Jos nainen haluaa enemmän aikaa harrastuksille, niin sen kuin jättää imuroimatta itekin sen sijaan että jupisee ja nalkuttaa miehelle, joka ymmärtää keskittyä siihen, mistä nauttii, koska vähemmälläkin häsäämisellä pärjää ;)

laurakviss

Meillä oli tänään ihan samanlaiset ajatukset, minä vaan lähestyin asiaa omassa kirjoituksessani lasten kannalta, vähän eri näkökulmasta. Hienosti kirjoitettu joka tapauksessa!:)

Kommentoi

Commenting is closed.