Tinderistä, deittailusta ja feminismistä

Bluestocking

Ikuisuudelta tuntuneen kolmen viikon jälkeen blogiloma on ohi! Ennen lomaa lupasin avautua politiikasta, väikkäriprosessista ja Tinderistä. Aloitan viimeisestä, koska - let’s face it - se kiinnostaa kuitenkin eniten!

 

Olen ollut sinkkuna vähän vajaat neljä kuukautta ja Tinderissä suunnilleen saman ajan (jep - olen vikkelä!). Reippaassa kolmessa kuukaudessa ei tokikaan ehdi kartuttaa valtaisaa treffikokemusta, mutta siinä määrin Tinder on suomalaista deittailukulttuuria uudistanut, että keltanokkanakin olen muutamassa kuukaudessa käynyt suunnilleen yhtä monilla treffeillä kuin tähänastisen elämäni aikana yhteensä. Väitän Tinderin vaikuttaneen deittikulttuuriin myös muilta osin, sillä ihmisten tapaaminen ja treffien sopiminen vaikuttaa nykyään olevan helpompaa myös livenä - kyllä vain, treffiseuraa voi someaikanakin löytää muualta kuin deittisovelluksesta! Jossain määrin deittailu saisi kuitenkin feministin näkökulmasta vielä uudistua. Esimerkiksi seuraavilta osin:

 

Feminismi biotekstissä. Kun aloitin Tinder-gamen, kirjoitin biotekstiin olevani tutkija, opettaja ja feministi. Muutamakin Tinderissä pidempään viihtynyt kaverini oli kuitenkin sitä mieltä, että f-sana saattaa olla monille ihan fiksuillekin tyypeille too much, niin ikävää kuin se onkin. Epäilin, mutta tein kuitenkin pienen testin ja vaihdoin eräänä iltana feministin tilalle olevani kiinnostunut yhteiskunnasta, politiikasta ja tasa-arvosta. Ja ta-daa! Seuraavana aamuna olin saanut viisi uutta mätsiä ja kolme viestiä eri tyypeiltä. Ylipäänsä mätsien määrä nousi huomattavasti (joskin parhaat hetket olen viettänyt niiden tyyppien kanssa, joiden kanssa olen mätsännyt silloin, kun feministi-sana on ollut pelissä mukana). Conclusion: feministit, meillä on vielä hommaa. Paljon!

 

Mansplainaus treffeillä. Puhdasoppinen miesselitys sujuu jotakuinkin näin (true story): Mies toteaa sivulauseessa vasemmistolaisten olevan ‘väärässä’. Kun sitten kerron kuuluvani vasemmistoliittoon, aloittaa dude polveilevan yksinpuhelun siitä, mikä vasemmistolaisessa talouspolitiikassa on vikana. Kyseessä ei ole keskustelunavaus, sillä jäbäleisson latoo asiansa spleinauksen konseptia erinomaisesti mukaillen: pitää monologin, ei kysy mielipidettäni ja paketoi puheensa toteamalla, että politiikka saattaa olla “vähän vaarallinen” puheenaihe ja että se ei oikeastaan edes ole hänestä kovin kiinnostavaa. Sikälikin jännä statement, että omassa Tinder-biotekstissäni on yhtenä avainsanana ‘politiikka’, ja treffit oli sovittu sovelluksen kautta. Maksan laskuni ja poistun. Toisia treffejä ei tullut. Vinkki: splainaus ei kiinnostaa ketään koskaan, treffeillä mahdollisesti vähiten ikinä.

 

Kuka maksaa laskun? Tämä on kiinnostavaa! Nimittäin omilla treffeilläni - poikkeuksetta - mies on joko maksanut tai tarjoutunut maksamaan ensimmäiset juomat. Siis siinäkin tapauksessa, että seisomme vierekkäin tiskillä ja olen kaivanut esille lompakkoni ja sieltä pankkikorttini. (Olen kirjoittanut laskunmaksudilemmasta aiemmin täällä.) Pienen kaverigallupin tulos kertoo, että aina näin ei tapahdu, mutta että ilmiö on yleinen. Ikävä kyllä taitaa olla niin, että joissain piireissä elää edelleen ajatus, jonka mukaan miehen kuuluukin maksaa ja että se on jopa hyvän käytöksen mittari. Mutta siksipä juuri pidänkin tärkeänä rikkoa oletusta siitä, että dudet tienaa enemmän anyway, eli menköön kaljat heterotreffeillä poikien piikkiin. Itse olen ratkaissut tilanteet siten, että tarjoudun maksamaan seuraavat, mikäli juttu luistaa. Kaverini vinkkasi, että toinen hyvä keino on astella tiskille ensin ja hoitaa oma tilaus alta pois. Oluttuopin maksun pohtiminen saattaa tuntua nillittämiseltä, mutta asetelma, jossa mies automaattisesti maksaa naisen juomat on siinä määrin perinteinen ja historiallisesti latautunut, että soisin pääseväni maksamaan oman bisseni ilman kuka-maksaa-laskun-tanssia vielä tämän vuosikymmenen aikana.

 

Blogin kommenttiboksi on toistaiseksi suljettu (kiitos anonyymien trollien!), mutta kuulisin kernaasti lisää treffistooreja Bluestockingin Facebook-sivulla, jonne myös tämä teksti on jaettu. Tervetuloa keskustelemaan!

 

Kommentoi

Commenting is closed.