Viikonlopun antia: kisatyttöjä ja naisten mäkihyppyä

Bluestocking

Viime postauksessani hämmästelin kotkalaisen urheiluhistorioitsijan Hesarissa julkaistua mielipidekirjoitusta Miehet ovat urheilussa naisia parempia.  Kirjoituksessa eriteltiin (jokseenkin epäanalyyttisesti, toim. huom.) syitä sille, miksi naiset ovat urheilussa "huonompia" kuin miehet. Tällaisina lueteltiin muun muassa biologia, hoivavietti ja evoluutio.

Viikonloppuna Lahdessa järjestettiin Salpausselän kisat. Osana tapahtumaa hypättiin mäkihypyn naisten maailmancupin osakilpailu, joka oli lajissaan Suomessa kaikkien aikojen ensimmäinen. Historiallinen kilpailu vesitettiin kuitenkin aikataulutuksella: naiset hyppäsivät perjantaiaamuna klo 9, jolloin katsomot olivat luonnollisesti tyhjää täynnä.

Yksi naishyppääjistä oli lahtelainen Julia Kykkänen, joka hyppäsi kotikaupungissaan ensi kertaa kansainvälisessä kisassa. Sekä Kykkänen että mieshyppääjä Janne Ahonen oudoksuivat naisten suoritukselle varattua kehnoa ajankohtaa, joka kieli suoraan naismäkihypyn arvostuksen puutteesta. Kykkänen on kertonut kohdanneensa lajinsa väheksyntää läpi koko uransa. Toimittajat ovat tentanneet häneltä muun muassa, ovatko naiset ansainneet paikkansa hyppyrimäessä sekä pyytäneet perustelemaan naismäkihypyn tarpeellisuutta. Vastaaviin kysymyksiin on mieshyppääjien tuskin tarvinnut varautua.

Lienee sanomattakin selvää, että naisten mäkihypyn arvostuksen puute ei kyde biologiassa eikä evoluutiossa. Eikä epätasa-arvo ikävä kyllä edes rajoitu pelkkään mäkihyppyyn. Esimerkiksi suomalaiset naisjalkapalloilijat ovat pärjänneet kansainvälisesti miehiä paremmin, vaikka naiset eivät lajin vähäisen arvostuksen ja rahoituksen puutteen vuoksi voi pelata Suomessa ammatikseen. Näyttää kuitenkin siltä, että jos pelaajina ovat naiset, eivät sponsorit tai media osoita lajiin samanlaista kiinnostusta kuin miespelaajia kohtaan. 

Täysin näkymättömiä naiset eivät Salpausselän kisoissa tänäkään vuonna tietenkään olleet. Esimerkiksi paikallismedia Etelä-Suomen Sanomat muisti hehkuttaa "kuvankauniita kisatyttöjä". Kisatyttöjen koordinaattori toteaa, ettei kaikissa asioissa tarvitse olla neutraali: "Kisatyttö on kisatyttö. Ei ole olemassa kisapoikia. Tiettyjä perinteitä on syytä kunnioittaa." 

Kuten sanottu: naisurheilun arvostuksen puutteessa ei ole kyse biologiasta tai naisten huonommuudesta, vaan näkyvyyden ja rahoituksen vähäisyydestä. On jokseenkin kuvaavaa, että urheilutapahtumassa naismäkihyppääjiä enemmän palstatilaa saivat "kuvankauniit kisatytöt". Jos halutaan, että naiset saavat näkyvyyttä urheilutapahtumissa paitsi palkintojen jakajina, myös palkintopalleilla, on naisurheiluun satsattava. Vinkkinä kisajärjestäjille seuraavia vuosia silmällä pitäen: naisten mäkihyppy kehittyy, kun sitä kehitetään. 

Kisapoikaperinnettä odotellessa.

Share

Kommentit

Naislaif
Naislaif

Olen näihin päiviin asti ollut sitä mieltä, että feminismi on melko turhaa vouhotusta ja ei jaksa jankuttaa. Nyt kuitenkin on minun sisäinen feminismin poikanen alkanut huudella ja herätä. Hauskinta on, että tuleva mieheni kannustaa orastavaa feministisyyttäni.

Olet oikeassa ja minäkin odotan kisapoikia ja jääkiekko-otteluihin miesleadereita!

Minja Koskela
Bluestocking

Tervetuloa feministien joukkoon, täällä on mukavaa! :) Ja kiitos kivasta kommentista!

Helmi K
sivulauseita

Tyttö on tyttö ja poika on...varmaan sitten ihminen.

Minja Koskela
Bluestocking

Oikeesti ei oo hauskaa, mutta naurahdin silti, ei voi mitään.

Helmi K
sivulauseita

I know.

Koordinaattori itse (Ei varmistettu)

Hei ja kiitos kirjoituksesta. Haluan korjata käsityksiä sen verran, että kyseisen haastattelun jälkeen tilanne itseasiassa muutettiin ja myös pojat saivat hakea tänä vuonna niin sanottuun kisatytön tehtävään, Salpausselkä Spirit ryhmään. Itse henkilökohtaisesti odotin innolla saavani valita ryhmään miehiä, mutta epäonneksemme hakemuksia miehiltä tuli vain muutamia ja näissä hakemuksissa eivät täyttyneet tehtävään vaaditut harrastustaustat, joista tärkein oli tanssi. Vaatimustaso oli siis sama sekä miehille että naisille. :)

Minja Koskela
Bluestocking

Hei, kiitos kommentista! Tosi kiva, että tulit avaamaan muuttuneita käytäntöjä. Ja tosi hienoa, jos käytäntöjä on pistetty uusiksi! Toivotaan, että tulevina vuosina miehiä näkyy enemmän myös näissä perinteisemmin naisille suunnatuissa tehtävissä ja vastaavasti naisurheilijat saavat paremmin näkyvyyttä lajiensa edustajina. On takuulla kaikkien sukupuolten etu! Tsemppiä tuleviin MM-kisoihin jo nyt! :)

Zlatan (Ei varmistettu)

"Eikä epätasa-arvo ikävä kyllä edes rajoitu pelkkään mäkihyppyyn. Esimerkiksi suomalaiset naisjalkapalloilijat ovat pärjänneet kansainvälisesti miehiä paremmin, vaikka naiset eivät lajin vähäisen arvostuksen ja rahoituksen puutteen vuoksi voi pelata Suomessa ammatikseen."

Kiinnitin huomiota tuohon argumenttiin, että suomalaiset naisjalkapalloilijat ovat pärjänneet kansainvälisesti miehiä paremmin. Eikö tuota argumenttia voisi käyttää myös mäkihypyn kohdalla?

Koska jalkapallo on erittäin lähellä sydäntäni, niin haluan puuttua muutamaan seikkaan. Mielestänimiesten ja naisten jalkapallon vertaaminen ei ole kovinkaan hedelmällistä. Miehet ovat pelanneet jalkapalloa huomattavasti kauemmin kuin naiset. Miesten ensimmäiset maailmanmestaruuskisat pelattiin jo vuonna 1930, kun ensimmäiset kisat naisilla oli vuonna 1991.

Miesten jalkapallo on kilpailluin laji maailmassa. Miesten FIFA-rankingissa on 204 maata ja naisten rankingissa on 140 maata. Miespelaajia on maailmassa kymmenkertainen määrä naisiin verrattuna (FIFA:n kotisivut).

Miesten jalkapallo on myös huomattavasti suositumpaa kuin naisten: naisten mm-kisoissa viime vuonna kisoja seurasi tv:n välityksellä 750 miljoonaa katsojaa. Vuonna 2014 miesten kisoissa pelkästään finaaliottelua seurasi yli miljardi ihmistä. (FIFA:n kotisivut)

Vaikka FIFA-rankingia on usein kritisoitu, niin palaan siihen vielä, koska käytit sitä yhtenä argumenttinasi. Linkissäsi kerrotaan, että Suomen naismaajoukkue on 66 sijaa FIFA-rankingissa parempi kuin miesten maajoukkue. Uutinen on päivätty 10.7.2015, jolloin Suomen miesten maajoukkueen ranking oli lähes kaikkien aikojen huonoin eli 90. Pari kuukautta myöhemmin käytiin sijalla 92, jolla vedettiin kaikkien aikojen pohjat. Tämän hetkiset rankingit ovat: miehet 47. ja naiset 24. (FIFA:n kotisivut)

Kunhan naiset ottavat ympäri maailmaa jalkapallon samalla tapaa omakseen kuin miehet, niin lajin taso tulee nousemaan ja ikävä kyllä samalla tulee Suomen naisten ranking tipahtamaan. Näin on jo käynytkin. Vuonna 2010 Suomen naiset olivat sijalla 16. ja tällä hetkellä siis sijalla 24.

"naiset eivät lajin vähäisen arvostuksen ja rahoituksen puutteen vuoksi voi pelata Suomessa ammatikseen."

Veikkausliigassa on noin 75 prosenttia pelaajista päätoimisia jalkapalloilijoita. Keskipalkka on noin 19 000. Alle urheilijaturvan (9600 euroa) ansaitsevia on noin 35 prosenttia. Yli 33330 euroa ansaitsevia pelaajia on 20 prosenttia. (Luvut ovat vuodelta 2013: http://www.iltalehti.fi/verot-urheilu/2013103017665779_vu.shtml). Eipä siis luvut näytä miestenkään kohdalla mitenkään ruusuisilta ja voidaan sanoa, ettei Suomessa pelata täysammattilaisjalkapalloa miehissäkään.

Kommentoi

Commenting is closed.