Ant Farm - Tulipyörä pyörii

Tulipyörä liitetään Lahteen vahvasti vaakunansa kautta, mutta nyt Tulipyörä on myös olut. Antti Sirvo, Tirra/Torven yksi omistajista sekä päivittäisen toiminnan pyörittäjä, oli jo jonkin aikaa haaveillut omasta oluesta, ja nyt kun klassinen ravintolakaksikko oli liittynyt Ant Farm -kollektiiviin, niin haaveelle ei ollut enää mitään estettä. Ant Farm -ydinryhmän kanssa sovittiin siis panopäivä tarkoituksena saada aikaiseksi peribrittiläinen Golden Ale. Näin aluksi kotiolutkäyttöön, mutta kuka ties, muutaman koekeiton jälkeen Tulipyörä voi aivan hyvin pyöriä myös kaupalliselle puolelle.

Kuukausi eteenpäin ja me kolkuttelimme Lahen kotiolutkeskuksen ikkunoita oluen kiilto silmissä. Tulipyörä oli valmis nautittavaksi ja sitä oli tarkoitus juhlistaa pienellä porukalla. Itse juhlakalu ei ollut kuitenkaan vielä paikalle ehtinyt, joten meille iskettiin alkujuomaksi tuopilliset IPAa käteen. Kuulemma jo aivan liian vanhaa, mutta minulle maistui. Trooppissaippuainen ja sopivasti puraiseva.

Toisen IPA-lasillinen aikana myös Sirvo seurueineen purjehti paikalle oman Lahden Sininen -mukinsa kanssa. Omistajan elkein Tulipyörää alettiin heti kaatamaan laseihin, ettei kukaan vaan jäisi ilman.

Värin perusteella Golden Ale oli muuttunut matkan varrella ”Bronze Aleksi”, sen verta tumman punertavaa olut oli. Tuoksu ja maku hätyyttelivät myös enemmän ESB:n rajapintoja kuin kevyitä Golden Ale -maisemia. Pähkinää ja toffeeta, hedelmätkin paremmin kuivattuja kuin tuoreita. Raikasta marjaisuutta loppumaussa. Puhdas ja todella brittiläinen näkemys aiheesta, joskaan ei ihan sellainen, jota oltiin haettu. 

Idean isä kuvaili kättensä jälkeä seuraavin sanankääntein: ”Helvetin hyvää vastapainoa crossfitille. Ja parituksena suosittelisin Göteborgs Rapé -nuuskaa”.

Janoisia ihmisiä alkoi valumaan oluthanojen äärelle illan jo pimentyessä ja juoma maistui. Paikalla oli olutaktiiveja, ravintoloitsijoita, muusikkoja sekä muita sidosryhmiä. Tilat ovat toki pienet, mutta sopu sijaa ja niin edelleen.

Tulipyörän lisäksi tarjolla oli maistiaisia mm. todella tykisti humaloidusta Brown Alesta, Alvinne-hiivalla käytetystä ”fruit sodasta”, kaupalliseen levitykseen myöhemmin päätyvästä kahvistoutista sekä ananaksella maustetusta huikeasta Gosesta, joka taas kerran todisti, että ananas kuulu olueen.

Session toinen ”kaato-olut” iskettiin hanaan IPAn loputtua. IPAa se tosin tämäkin, mutta ”with a twist”. Greippiä oli nimittäin kaadettu keittoon meloisia määriä; kuorta, mehua tuorepuristettuna sekä kaupanhyllyltä ja hedelmälihaa. Ja aivan kuin se ei olisi riittänyt, niin koko komeus oli humaloitu australialaisella Galaxylla, joka tunnetaan vahvasta sitruksisuudestaan.

Raikas ja ei-niin-yllättäen kovin greippinen olut. Kirpsakka, paikoin jopa happamaksi kääntynyt IPA oli oikeastaan juuri niin maukas kuin ensitiedot antoivat ymmärtää. Öljyinen humalointi saatteli oluen nieluun vikkelästi, vain tullakseen greippipuisena röyhtäyksenä takaisin. Tähän on hyvä lopettaa.

---

P.s. Tulipyörä voi olla kauniisti sanottuna myös "jotain ihan muuta".

Share

Kommentoi