Ant Farm Winning!

Kaupungin äänet Pils ja Designpihan Lahtikko-pönötys oli saatu kunnialla maaliinsa, joten oli hyvä aika vetäytyä Ant Farm-kollektiivin ydinporukalla juhlistamaan debyytin onnistumista. Grillausta ja olutta oli tiedossa ja vaikka meinasin jo jättääkin juhlallisuudet välistä väsymyksen takia, niin hyvä että pyöräytin takkini, sillä mainiota seuraa ja vielä parempaa olutta harvoin kannattaa ylenkatsoa. Alla listaa puutarhasession annista.  

Sierra Nevada Narwhal Imperial Stout / 10,2% / Imperial Stout - Tämä Sierrra Nevadan vesihirviö on ollut jo useamman vuoden ajan must have -listallani, mutta ei vaan ole tullut vastaan. Nyt sitten vihdoin pääee maistamaan ja vielä hieman vanhempaa tavaraa, etiketissä seisoo nimittäin 2013. Kolmisen vuoden takaista erää siis. Ei tuo ehkä niin kompleksinen ja iso IS ollut kuin odotin, mutta silti aivan hemmetin hyvä. Kahvia ja kaakaota samassa kupissa, sopiva ruokosokerinen makeus, liköörillä kostutettu leivos, joka kuitenkin taipuu lopussa täydellisesti katkeron kanssa symbioosiin. Kiva jälkiruokaolut näin aperitiiviksi.

Smokey The Barracuda / 7,5% / Smoked - Täysin vieraita nimiä Alankomaista, De Kromme Haring oluen takana, panimona toiminut Brouwerij Troost ja tehty Kafé België -ravintolan kolmikymppisille. Ratebeerin mukaan tämä on Top 50 tyylissään, eli kiinnostavaa tavaraa ehdottomasti. Tuoksussa vahvaa lantamaisuutta, aivan kuin viereinen puisto olisi juuri käyty lannoittamassa lampaanjätöksillä. Maussa hieman samaa, imelää lantamaisuuttaa. Onneksi häviää nopeasti ja muovaantuu kahvisen paahteisuuden, suklaamaisen makeuden ja pekonimaisen savuisuuden yhteistyöksi. Kiva savuportteri.

Buxton Gooseberry Cove / 4,7% / Sour Ale - Grillaushommien lomassa hieman raikkaampaa ja kevyempää seuraavaksi. Brittien ykkösketjuun kuuluva Buxton on onnistunut jo useampaan otteeseen briljeeraamaan oluillaan, eikä petä nytkään. Karviaismarjaoluet ovat nousseet jo pieneksi trendiksi viime aikoina ja niitä tähänkin on tykitelty huolella. Todella happaman raikasta, suolaista sitruunamehua ja pirskahtelevan kirpsakkaa marjaisuutta. Täydellinen kesäolut.

Hertog Jan Grand Prestige / 10% / Quadrupel - Alankomaista jo toistamiseen tuiki tuntematonta olutta. InBevin alaisuudessa toimiva Arcense Bierbrouwerij tämän ”quadin” takana. Vahvaa (belgi)liimaisuutta, teollisen oloista olutta noin ylipäätään. Rusinaa ja banaania löytyy hetken aikaa lasissa oleiltuaan, makean alkoholista. Pieni annos riitti mainiosti.

Oude Quetsche Tilquin à l’Ancienne avec Prunes de Namur / 6,4% / Lambic Style – Fruit - Kunnon nimihirviö tämä luumuilla maustettu tyylivalio. ”Tummaa” happamuutta, suoraviivaista sitruunaa ja tuota happamuutta pehmentävää hedelmäisyyttä. Luumu ei tee oluesta tunkkaista, kuten pelkäsin, vaan monipuolistaa makuja enemmänkin tuoreen kuin kuivatun hedelmän keinoin.

Lindemans Blossom Gueuze / 5,5% / Lambic Style – Fruit - Lambic-linjastolla jatketaan matkaa. Lindemans ollut aina vähän sellainen uhka ja mahdollisuus -panimo, sillä toisaalla tehtailee kammottavia ”limulambiceja”, toisaalla sitten tämän kaltaisia herkkuja. Seljankukka ollut jo jonkin aikaa kovin muodikasta monien juomien maustamisessa, mutta olutpuolella ei ainakaan omalle kohdalle ole montaa osunut. Nyt osuu ja uppoaa. Sitrusmaisen hapanta ja hedelmäisen makeaa. Mangoa ja persikkaa, kukkaketomainen lopetus. Mahtava olut, joka kisaili illan parhaasta esityksestä.

Õllenaut Wahtula / 9,5% / Imperial Stout - Kesäisestä raikkaudesta takaisin hieman tummempiin vesiin. Viron kakkospanimolta Imperial Stoutia tällä kertaa. Maistuva olut, mutta jää auttamattomasti parempiensa jalkoihin tässä sessiossa. Leivosmaista makeutta, likööriä, hieman savua ja marjaista happamuutta. Ilostuttavan paksu suutuntuma, kunnon huoltamokahvia.

Founders Breakfast Stout / 8,3% / Imperial Stout - Tämä Imperial Stout ei varmasti jää jalkoihin missään seurassa. Paljon saanut Breakfast Stoutin tynnyriversio palstatilaa, mutta nyt pitkästä aikaa perusversio lasissa, illan ties mones Top 50-olut. Käsittämättömän herkullinen kahvisuus iskee heti päin pläsiä, sellaista kunnon erikoiskahvia, jota kaltaiseni juntti ei edes osaisi kahvilan tiskiltä tilata. Ja joku suklaaleivoshan siihen on saatava viereen, kaakaopavuilla koristeltuna toki. Lopussa iskee bitteri ja jättää suun halajamaan lisää kostutusta. Mahtava olut, joskin edellisen eestiläisen jälkeen tuntuu aavistuksen ohuelta. Jos ilta olisi loppunut tuohon, niin mahtava yömyssy, mutta...

 

 

Share

Kommentoi