BrewDog vs. Cloudwater - New England IPA

Nythän näitä “vermontilaisia” alkaa löytymään maalaisjuntinkin lasin täytteeksi kiihtyvällä vauhdilla. En toki valita, sillä kyllähän New England IPA on hypensä ansainnut, vaikka se välillä lirvahtaakin huumorin puolelle. Tai noh, en nyt todellakaan ala väittämään, että olisin ”inessä NEIPA-skenessä” muutamaa pintaraapaisua syvemmin. I know nothing.

Illan laskutushommien kurkunkostukkeeksi ”virkaa tekevä kirjanpitäjä” kaivoi olutjääkaapistaan BrewDogin sekä kovaa mainetta nauttivan Cloudwaterin yhteistyönä tehtaillun New England IPAn. Meinasi tosin ensin jäädä juomatta, koska ylimielisenä ja ali-ihmisenä sekoitin tuon pullon ulkomuodon johonkin jo kertaalleen maistettuun käppään. Onneksi illan isäntä pakotti minut juomahommiin. Much obliged.

Cloudwateria en ole muutamaa splittiä lukuun ottamatta päässyt maistamaan, mutta BrewDog onkin tuttu juttu sitten reilun sadan nimikkeen verran. Alkuun skottipanimon ipoille ominaiset tuoreet kissanpissat sekä raikkaat hedelmät valtasivat odotetusti alaa, mutta alkukankeuden jälkeen sukellettiin yhä syvemmälle itärannikon tropiikkiin. Greippiä, ananasta, mangoa, appelsiinia, ehkä hieman kirpsakkaa (karviais)marjaisuuttakin… Mitä vaan, mikä pärähtää. More is more.

Bitteriä ei hirveämmin esiintynyt (vain 30 IBU), mutta sen verta rapsakasti mäntymäinen katkerohumala kuitenkin puraisi loppumaussa, ettei tässä nyt ihan silkasta hedelmämehusta kuitenkaan puhuta. Humalamehusta kylläkin, sillä vaikka volyymia onkin 6,8%, niin pelottavan helposti tuo silkkinen nektari valui alas kurkusta. Ah, sweet.

Sameassa loppulasillisessa pyörivä humalaöljy kruunasi kokonaisuuden pellettimäisellä tuoreudellaan, ja tuorettahan olut olikin, sillä kyseessä vain muutaman viikon ikäinen pullote. Kerrassaan mahtava juoma, lisää vaan New England IPAa tänne kylmään pohjolaankin. Helmiä sialle ja harvojen herkku – I’m blessed.  

Jälkihuomiona janojuomana nautittu Mikkeller 19: Tuhti dipamainen tuoksu, maku huomattavasti hedelmäisempi ja raikkaampi. Esimerkillinen tasapaino aromin ja katkeron välillä. Perushyvä Mikkeller, mikä on siis kehu. Good shit.  

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

New England vs. sukellettiin yhä syvemmälle itärannikon tropiikkiin. ??????

Bönthor

Minkälainen homma? Joo joo, koillisrannikkoahan tuo New England taitaa virallisesti olla, mutta mulle ihan  tarpeeksi "east coast". Ja NEIPAt on yleensä suht trooppisen hedelmäisiä, joten siksi tuo lause.

Vierailija (Ei varmistettu)

Minä sekoilin.
Nöyrimmät anteeksipyyntöni!

Bönthor

Näitä sattuu. Saatte anteeksi, heheh.

Kommentoi