Brewski Homeland - näin on marjat Tirrassa

Bönthöö bönthöö

Varikset on saatu kivitettyä Tirrasta pihalle, joten hanapaikan valtaa seuraava Brewskin muotijuoma, Homeland. Mutta siinä missä NEIPA on päässyt vasta juoksemaan lay uppeja, niin Berliner Weisse on tahkonnut eritasoisia sarjoja jo vuosisatojen ajan. Tosin vielä jokin aika sitten tyylilajilla oli toinen jalka haudassa, mutta niin se vaan alati kasvavan hapanolutaallon mukana saatiin nostettua takaisin mestaruussarjaan.

Koska varmasti moni Tirrassa olutta tilaava ei ole VIELÄ sinut Berliner Weissen kanssa, niin käydään nopeasti tyylilajin ”perusprinsiipit” läpi. Kyseessä on siis perinteinen saksalainen vehnäoluttyyli, joka on tunnettu maitohappobakteereilla rakennetusta happamuudestaan. Useasti melko matalaprosenttista olutta on maustettu ajan saatossa erilaisilla makusiirapeilla happamuuden hallitsemiseksi, mutta modernit Berliner Weisset ja niiden ystävät eivät happamuutta kavahda. Päinvastoin. Toki nykyäänkin olutta maustetaan eri tavoin, kuten vaikkapa tätä marjoilla ryyditettyä Homelandia, mutta happamuus saa silti näkyä ja kuulua.

Sitten itse asiaan. Piipahdimme Ant Farm -palaverin jälkiliukkailla Tirrassa, jossa oli melko sakia meininki parissa pöydässä. Toki, olihan viikko jo tiistaissa ja kello seitsemässä, niin miksei sitä sitten juhlisi kunnon sekakäyttökuurilla. Me olimme kuitenkin vain yhden huumeen perässä ja sitä alkoi valumaan hanasta kauniin punaisena laseihin, jotka sitten kiikutimme nurkkapöytään tarkemman syynin alle.

Tuoksu oli pienoinen pettymys, sillä odotin hapanta marjapommia, mutta sain isoäitien tekemää Funlightia. Jopa siis esanssinen ensinuuhkaisu. Suussa keinotekoisuus ei onneksi jatkunut, vaan marjat (mustikka, puolukka, vadelma) maistuivat kuin ne olisi juuri kerätty metsästä ja mehustettu paikan päällä sitruunatilkan kera. Homeland oli yllättävän makeaa… Tai paskat se mitään makeaa ollut, mutta sellainen ikenet ryppyyn vetävä happamuus loisti kuitenkin poissaolollaan. Odotin enemmän, niin oluelta kuin elämältänikin. Poissa oli myös runko, vaikken toki neljäprosenttiseen hapanolueen moista edes kaipaa, niin nyt loppuliuku muuttui jo vissyiseksi. Tai oikeammin maustetuksi Bonaquaksi, jonka korkki on unohtunut auki. Oispa natriumia.

Hyvä ja helposti juotava, mutta myös hyvin helposti unohdettava Berliner Weisse. Näin on marjat.

Tirran hanat: Jacobstads Bjørn Ironside Viking Hard Ass Amber Ale, Bryggeri Helsinki Wald FPA, Kanavan Sulku sekä Brewski Homeland

Share

Kommentoi