Can You Festival - OlutExpo 2016

Mietin ensin, etten olisi kirjoittanut sanaakaan OlutExposta, sillä en ollut vilkaissut etukäteislistaa kuin kerran, en ehtinyt juomaan kovin montaa olutta, ainakaan ajatuksen kanssa, enkä ottanut kuvia tai tehnyt muistiinpanoja juuri lainkaan. Tuli kuitenkin sellainen olo, että jokunen lause pitää asetella peräkkäin, sillä perjantainen OlutExpo -päivä oli yksi hauskimmista olutfestivaalikokemuksista tämän ”harrasteurani” aikana. Ja kaiken lisäksi olin vielä töissä!

Lahtikko-zinen kakkosnumero julkaistiin siis perjantaina OlutExpossa ja olin saanut ruinattua meille myyntitiskin Hiisin, Donut Islandin sekä Moestue & Caskin yhteistiskin kainalosta. Emme ehtineet yhdeltä alkaneeseen mediainfoon (puolikas lasi Pyynikin Ruby Jazz Alea ja OlutExpon laajentumista ulkoilmoihin oli kuuleman mukaan tarjolla), koska kävimme henkilökohtaisesti viemässä Stadin Panimolle, joka on Lahtikon kakkosnumeron suurin mainostaja Chicagon ohella, lehtiä ja vastapalvelukseksi saimme Stapan monitoiminaiselta, Ingrid Viertolalta, kierroksen panimon tiloihin. Ja tulihan siinä muutama olutkin juotua sekä saatua, edellisen illan Oluthuone Lehdon avajaiset alkoivat siis olemaan muisto vain ja uusi nousu oli käsillä. Mukavan rupattelutuokion jälkeen otimme Kalastamasta metron kohti Ruoholahtea, johon karautimme karavaanimme hieman ennen kahta. Koska olimme ”virallisia duunareita”, niin pääsimme kätevästi koukkaamaan jonon ohi ja pystyttämään myyntipistettä. Sisäänkäynti oli tänä vuonna siirretty tapahtuvaksi sivuovista ja jonottajille oli pystytetty suht viihtyisä katoskin, mikä oli kaunis ajatus, sillä ainakin perjantaipäivällä ilma oli kaasea.

Kun olimme saaneet pakolliset pahat hoidettua, niin oli aika hakea hieman poletteja, lasi sekä toki olutta. Poletit tutusti kympin pusseissa, lasi oli miellyttävä jalallinen ”monitoimimalli” ja olut oli yhtä halpaa/kallista kuin aina. Tosiaan, mitään listoja tai muistiinpanoja en tehnyt, joten tarkempia analyyseja kannattaa etsiä muista olutblogeista. Jotain mainintoja nyt kuitenkin alla.

Sori sai kunnian avata pelin Vanilla Cake Feverillään ja mikä avaus se olikaan. Parasta Soria tähän mennessä, leivosoluet ovat selvästi suuhuni sopivia. Põhjalan isot tummat toimivat taas kerran täydellisesti, varsinkin Öön Cassis-versio, jossa punaviinimarjainen happamuus leikitteli makean lakritsin sekä sysimustan kahvin kanssa. Hinnoista myös iso plussa virolaisille, sillä isoa Imperial Stoutia harvemmin saa parilla eurolla. Fat Lizardin Raspy Marry oli myös marjoilla ryyditetty versio vanhasta tutusta oluesta. Espoon vanhimman panimon mainioon Sweet Marryyn oli tykitelty nimen mukaisesti vadelmia, tuloksena raikas ja makeahko DIPA. Hiisin/Donut Islandin tiskin vieressä kun oltiin, niin heiltä tuli jokunen olut juotua, suurimmaksi osaksi hyvää tuttua huttua, mutta Iku Turson yhä savuaville raunioille rakennettu Ikiiurso oli sitten yksi parhaista suomioluista, ikinä. Kaunista ja rumaa, pimeää ja valoisaa, ihanan irstaan paksua moottoriöljy-Imperial Stoutia. Pitäkäähän silmänne, korvanne ja suunne auki Ikiiurson suhteen, sillä kyseessä erittäin rajoitettu erä.

Tunnelma Kaapelilla oli hyvä, viihtyisä jopa. Iloisia ihmisiä oli liikenteessä, mutta jonoja ei juuri syntynyt missään vaiheessa olit sitten menossa vessaan, pesupisteelle, syömään tai juomaan. Toki ikävää, jos kävijätavoitteesta mahdollisesti jäätiin, mutta minä nyt vain satun pitämään omasta tilasta. Lahtikon tiskillä kävi tuttuja sekä tuntemattomia ja löysin itsestäni jopa pientä myyntimieshenkeä, kun yritin saada aviiseja kaupaksi. Jopa itsellensä parfymööri Max Perttulalle sain Lahtikon lyötyä käteen, tosin se meni täysin korruptiolahjana (näitä meni muillekin silmäätekeville vino pino, mutta huoraaminen on sallittua tämän kaltaisissa seurapiiritapahtumissa), sillä "Kylähullu jousimies" ei minun tiskilläni kuvetta kaiva. Enemmän olisi toki voitu myydä, mutta meille oli kuitenkin pääasia, että oltiin esillä ja että ihmisiä selvästi kiinnosti Lahtikon tekemiset, ainakin yhteistyökyselyjen perusteella. Kaiken kaikkiaan onnistunut esiinmarssi ja varmasti tulemme jatkossakin julkaisemaan lehden tulevia numeroita erinäisissä oluttapahtumissa. Kiitos kaikille seuralaisille, asiakkaille, OlutExpolle sekä eritoten Hiisin/Donutin väelle.

 

Share

Kommentoi