Cider Sense Tingling: Panimoinen & Lemmes Tärviö + bonuskierros

…Ja siiderimatka jatkuu yhä syvemmälle omenapuiden juuristoon, nyt vielä astetta mielenkiintoisemman juoman johdattelemana. Ensimmäisen osan löydät tuolta: http://www.lily.fi/blogit/bonthoo-bonthoo/cider-sense-tingling-panimoinen-lemmes-hameen-hitain

Panimoinen & Lemmes Tärviö 2016 | 5,3%

Seuralaisen kommentit tuoreeltaan:

Ikenet vetäytyy ja kieli kuivaa. Maussa en huomaa isoa eroa edeltäjään, paisti tietysti toi kuivuus. Ei tää mitään Upcideria ole, heh.

Ei ole Upcideria ei. Tärviö on nimensä mukaisesti koottu kasaan tärviölle menevistä omenoista, eli Panimoinen & Lemmes -kaksikko on rymynnyt unohdettujen mummonmökkien sekä villiintyneiden puutarhojen pihapiireissä ja valjastanut kitukasvuisen omenasatonsa palvelemaan rutikuivien siiderien ystäviä. Ja onnistunut siinä täydellisesti. En tiedä onko tämäkin tehty Hämeen Hitaimman tavoin Lepaan viinitilalla (on tehty, toim. huom.) vai onko juomatalo saanut jo oman tuotantolaitoksensa pystyyn, mutta sen tiedän, että Tärviö osuu omaan siiderihampaaseeni kuin omenaporalla tehty juurihoito. Kuiva, kuivempi, kuivin.

Tuoksu on yllättäen edeltäjäänsä makeampi, maakellarissa tovin maannut omenahillo tulee mieleen. Maku palauttaa sitten takaisin tähän happamaan maailmaan: poskissa kipristelee, ikenissä nipistelee ja nielu kaipaa kosket... kosteutta. Kuivuus on toisaalta freesin hedelmäistä (omenan lisäksi suu löytää ainakin sitruunaa sekä vaaleita happamia marjoja) toisaalta taas kauniisti ikääntynyttä omenapuuta, niin kovin hyvää puuta. Hapanta, kuivaa, kirpeää… Makeampien siiderien ystäville Tärviö on varmasti melko brutaali kokemus, mutta kuivien vetäjät saavat varmasti tyydytyksensä.

Oooh baby I like it raw / Yeah baby I like it rawww - Ol’ Dirty Bastard

Bonuskierros: Juoman nimi on viettelevästi Succubus, kirsikoista kasaan keitelty sima. 12% ja raaka-aineina kylmäpuristettua kirsikkamehua (40%), reilusti hunajaa (20%) sekä vettä ja hiivaa. Jännittää.

Makeahko tuoksu, sellainen käppäinen limu-Lambic tulee ensimmäisenä mieleen. Tiedättehän, makeaa, jopa esanssimaista kirsikkaa. Maku yllättää kuitenkin kuivuudellaan, ei siiderimäisen kuivaa, mutta huomattava ero kuitenkin tuoksun luomiin mielikuviin. Villihiivaista kotiviiniä, joka on tehty kirsikoista, omenoista, rakkaus rinnassain. Ei helvetti, nyt soi sitten Kotiviini loppupäivän päässä. Onko se hyvä vai paha asia, se jääköön mysteeriksi, kuten Succubusin makukin.

 

Share

Kommentoi