Mathildedalin Seppä

Harva pienpanimo on Seppä syntyessään, eikä Mathildedalin Kyläpanimo tee siihen poikkeusta. Ihan maistuvia ja puhtaita oluita on nuori panimo saanut aikaiseksi, mikä sekin on toki näinä päivinä arvostettavaa, mutta mitään markkinoita mullistavaa ei ole vielä ulos tullut. Toki Belgiaan kumartavaa Pirskettä moni olutsnobi arvosti hämmästyttävän korkealle, mutta omaan suuhun sekin maistui vain ihan kivalta. Onko bourbon-maustetusta Seppä-stoutista pelastajaksi, se selvinnee nyt?

Kovin viskinen tuoksu, tai siis bourboninen, vaniljaa ja niin hyvää puuta. Itse asiassa kovinkin herkullinen katku kantautuu nenään. Maku lässähtää kuitenkin mahalleen tammitynnyriin. Huonoa Seppä ei missään nimessä ole, mutta silti pettymys. Runko on kovin ohut, vaikka prosentteja on kuitenkin seitsemän, jopa markettikaman tuntua. Kuivaa paahdetta sekä makeaa bourbonia on aivan liian vähän ja laihaa kahvia sekä marjaisuutta aivan liian paljon. Kiihottavan ensikosketuksen jälkeen kokonaiskuva kesyyntyy täysin.

 

Share

Kommentoi