Omnipollo Hypnopompa Marshmallow Stout

Pari vuotta takaperin törmäsin jossain nettikaupassa ruotsalaisen Omnipollon vaahtokarkeilla ja ”sikarin kokoisilla vaniljatangoilla” ryyditettyyn Imperial Stoutiin, joka oli tarkoituksella jätetty vielä hiilihapottomaksi. Rakastuin samoin tein ideaan ja lastasin virtuaaliseen ostoskoriin niin tuon perusversion, kuin myös tynnyrissä kasvaneen veljensä. Kun pullot sitten saapuivat, niin kiima oli käsin kosketeltavissa, enkä malttanut muutamaa päivää kauemmin hirviöveljesten antaa odottaa kellarien kätköissä, vaan päästin ne ansaitsemaansa vapauteen. Ja hyvä, että päästin, sillä tuosta hetkestä alkoi minun ja Omnipollon rakkaustarina, joka - muutamaa säröä lukuun ottamatta - syventyy jokaisella huikalla.

Pieni tauko tekee kuitenkin aina hyvää ja nyt en ole reiluun vuoteen päässyt harrastamaan hedonismia Hypnopompan kanssa, joten oli jo aikakin elvyttää suhdettamme yhteisellä nautintomatkalla. Kyseessä siis tosiaan Imperial Stout, 11% ja tähän kakkoserään on laitettu hieman hiilihappoa pulloon pörisemään (ei sitä silti paljoa ole, hyvä niin) sekä annettu lisäpotkua vielä Hafursa-kahvista. Vaahtokarkkeja on keittoon käytetty n. 100kg ja vanilja on laadultaan tahitilaista, tuhdin makea jälkiruokaolut siis kyseessä, vai..?

Tuoksu on sysimustaa kahvia vaniljalla maustettuna. Kitkerää, katkeraa, paahteista, mausteista. Maku pitää linjan, mutta missä on se makeus? Suu löytää enemmän salmiakin kaltaisia suolaisia elementtejä kuin vaahtokarkkeihin viittaavaa makeuttaa. Pirun hyvää, mutta muistiinpanojeni perusteella mm. lakritsinen karkkisuus on ollut huomattavasti enemmän äänessä pari vuotta sitten. En löytänyt pullosta päiväystä, mutta voisiko olla, että ikääntynyt pullote on syönyt sokerit sisuksiinsa vuosien varrella? Myöskään vanilja ei ole niin suuna tai päänä, kuin annoin itseni muistella. Noh, eipä tuo haittaa, sillä mahtava Imperial Stouthan tämä näinkin on. ”Aikuismainen” suklaakonvehti oluen muotoon mehustettuna.

Share

Kommentoi