Oulu – Jatkot

Bönthöö bönthöö

Oulu alkoi olla nähty ja perheloma taputeltu, mutta vielä oli aikaa käydä yhdellä. Arde vinkkaili Olutoppaan foorumilla, että Sonnisaaren jouluoluita saattaisi olla jo jossain kuppiloissa tarjolla, joten pidin silmäni auki, kun astuin St. Michaelin ovista sisään, olihan se linja-autoasemaa lähin olutpubi. ”Winter Bitter” -tyylistä Hanhikarkuria ei näkynyt, mutta Mänkkiä oli tarjolla, joten tilauksen tekeminen oli helppoa kuin sunnuntaiaamu – vaikka lauantai-illassa oltiinkin.

Mänkki on saanut nimensä kuulemma pelkästään sanan sympaattisuuden takia, sillä Sonnisaarella ollaan kyllästytty Tiernapoikien ”nylkyttämiseen”. Tämä selvä. Mänkki on noin seitsemänprosenttinen Saison/IPA -hybridi, joka onnistuu kävelemään aidalla, jopa tanssahtelemaan sillä, tipahtamatta kummankaan tyylilajin sudenkuoppiin. Alkuun muikean happamahkoa belgihedelmää, sitten puraisevat humalat pakaraan. Trooppiset sitrukset mutatoituvat hiljalleen ihmisen onkaloissa kuivaksi ja katkeraksi loppurutistukseksi. Ihan silkkaa humalan hekumaa olut ei kuitenkaan ole, sillä taustalla vaanii pyöreän pehmeä mallaspohja, joka tukee humalointia tarpeen vaatiessa. Hyvä kuuntelija, joka ei edes yritä johdatella keskustelua itseensä. Hieman lämmenneenä ja lasissa seisoneena Mänkki luovuttaa itsestään epämääräistä mineraalisuutta, muttei onneksi mitenkään häiritsevästi. Mainio olut taas kerran tältä hieman paremmalta oululaispanimolta. 

Pisteet: velhon hattu/pyörivä tähtikeppi

 

 

Share

Kommentoi