Panimo HIMA Hemmo #1 & Nikodemo

Panimo HIMA ja kotiolutta kahdella tapaa - Golden (India Pale) Ale sekä Hefeweizen.

Hemmo #1 | 6,7% | Golden Ale

Tummaa rubiinia lasi täynnä. Pitikö tämän olla alun perin Golden Ale? Piti, mutta kotipanimon edustajan mukaan IPAksi loputa lirvahti. En vaadi arjalaisen vaaleaa nestettä, mutta nyt kahlataan jo todella tummissa vesissä. Tuoksusta ei aivan saa kiinni: onko se (sitrus)hedelmää, onko se marjaa, onko se toffeeta, onko se brittiä… Maku koostuu samoista elementeistä, mutta selvästi rikkaampana sekä vielä tummempana. Silti Hemmo #1 tuntuu välimallin ratkaisulta. Jos tämä on IPA, niin myönnän, etten tiedä tyylistä mitään. Kuten ei iso kotimaisista keskivertopanimoistakaan, jotka julkaisevat karamellimallasvirityksiään IPA-termin alla. Jos tässä on haettu tuollaista Suomi-näkemystä jenkkityylin IPAsta tai tuhdin brittiläistä Golden Alea, niin miksei. Minun suussani Hemmo kuitenkin paisuu aivan liian tuhdiksi ja tunkkaiseksi, varsinkin kun C-humalilta (Centennial, Cascade, Citra) odottaisi suihkunraikasta lastia.

Nikodemo | 4,8% | Hefeweizen

Kaunis ja muhkea vaahto, siinä ja siinä pysyykö tarjoiluastiassaan. Tuoksu on hyvin vehnäinen: banaanipurukumia ja mausteisuutta, kenties... Äh, se jäi kielen päälle. Maku alkuun kovin kesy, mutta pienen lämmittelyn jälkeen Nikodemo alkaa antautumaan. ”Vehnäpurkkaa” löytää suukin, mutta vastapainoksi mukana on myös aimo annos sitruunaa, joka ainakin itseni kaltaiselle perusvehnän vierastajalle on helpotus. Jenkkihumaloiduksi epäilin, mutta näköjään Tettnanger toimii single hoppina. Tulee Saimaan luomuvehnä mieleen, joskaan ihan samanlaista happamuutta ei HIMAn weizenista löydy. Olisiko runkoa voinut olla hieman tukevammin? Entä humalointia? Ehkä, mutta kevyenä ja raikkaana janojuomana tämä toimi mallikkaasti. 

Share

Kommentoi