Return of the Brygg

Bönthöö bönthöö

Brygga paloi ja Brygga palasi. Lahen ainoa oikea olutravintola sai ovensa vihdoin auki perjantaina 28.10. Huhuja oli kyllä kuultu pitkin kesää ja syksyä, milloin kippolan ovet aukeasivat elokuussa, milloin taas vasta ensi vuonna. Saman käskyttäjän alaisuudessa toimivan Katu-klubin aulabaari tarjosi toki janoisille kanta-asiakkaille pientä helpotusta pitkittyneen remontin alla levänneen Bryggan sijasta, mutta mitään ihmepelastajaa Kadusta ei saanut aikaiseksi edes villkkaalla mielikuvituksella. Brygga on koti ja TÄTS IT.

Mitä remontti toi sitten tullessaan? En päässyt avajaisviikonloppuna paikalle, mutta kirjoittelin viime viikolla myöhästyneestä neitsytmatkastani lyhyesti Olutoppaan foorumille, eikä nyt kolmannen visiitin aikana ollut mikään muuttunut, joten tuo teksti kelvannee blogiinkin sellaisenaan.

Tuli keskiviikkona (ja eilen) käytyä uudistetussa Bryggassa. Sisustukseen panostettu selvästi, viihtyisämpään ja ennen kaikkea tilavampaan suuntaan menty. Poissa ovat hieman mauttomat ja tilaa vievät sohvat ja tilalla simppeleitä puupöytiä, seinää kiertäviä mustia sohvia sekä mustia jakkaroita (aavistuksen liian korkeita tosin). Kivast ja mukavast. Tiskiä jatkettu jo mainittujen sohvaryhmien paikalle, eli toinen hanarivistö ei ole enää asiakkaiden näköesteenä. Tiskin jakava betonipalkki ehkä hieman hankala, mutta sille ei nyt juurikaan mitään voi. Yksi tosi iso plussa pitää jakaa myös siitä, että takaikkunan edestä on otettu tunkkaiseksi ja pimeäksi peränurkan tehneet romppeet pois. Näkymä Tuomipihalle on miellyttävä ja valo lisää tilantuntua.

Olutvalikoima oli pienoinen pettymys, koska koko kesä on odotettu kuivin suin, että mitä herkkua Bryggassa on heti kärkeen tarjolla. Pullovalikoimassa sitä samaa peruskamaa, mitä vaikkapa Kadulla tai El Bancossa. Paljon hiisiläisiä, jokunen Lehe, Savukataja, Vuorineuvos... Hanassa mielenkiintoisin tuote oli Maku Me So Hoppy, eiku Double IPA, eiku ne oli molemmat hanassa. Eli periaatteessa miltei identtiset tuotteet Makulta tarjolla samaan aikaan. Panimo Pajaa, Leheä, Urquell, bulkkia, siinäpä ne. Eiköhän toi tosta kuitenkin taas lähe, ku homma ottaa tulta alleen (pun intended) palon jäljiltä.

Huomiona voisi vielä sanoa, että vessojen merkitseminen unisex-mallisiksi on vaikuttanut hyvältä ratkaisulta. Näin ei turhia jonoja pääse syntymään kapealle käytävälle, eivätkä viereisissä pöydissä istuvat asiakkaat joudu katselemaan huonosti istuvia farkkuja sekä ryppyisiä kolttuja määräänsä enempää neniensä edessä.

Sortimentti, joka jätti hieman kylmäksi

Pimeä peränurkka no more.

Yökerho vai olutravintola?

Lehe Blackmouth Cur, tunkkainen ja metallinen, bulkkimaisen hedelmäinen. Ei kiitos.

Share

Kommentoi